Aineistot (yhteensä 7118)

  • Kieli on tarkasti "fi"

Ylä-Keiteleen laturetki. Vasemmalta Martti Laukkanen, Jaakko Mensonen, Erkki Jurvonen, Asko Matilainen, Veli Luomi ja Aimo Kaalimaa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.3.1976.

Ylä-Keiteleen hiihto 7.3.1976. Vasemmalta V. Tapaninen ja Osmo Kärkkäinen. Kuva Eero Ahokas.

Ylä-Keiteleen hiihto 13.3.1972.

Ylä-Keiteleen hiihdot helmikuussa 1970.

Ylä-Keiteleen hiihdot helmikuussa 1970.

Ylä-Keiteleen hiihdot. Vasemmalla voittaja Kalevi Hämäläinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 26.2.1970.

Ylä-Keiteleen hiihto. Jouko Kaihenoja ojentamassa 80 km hiihtäneille Sirpa (kesk.) ja Pirjo Kukkoselle palkintojaan. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 18.3.1971.

Yhtye harjoittelemassa kanttori Erkki Alavillamon kodissa. Piano Marja-Liisa Jääskeläinen, klarinetti Erkki Alavillamo, nokkahuilut Oili Leinonen ja Aila Kervinen. Edessä Jukka Alavillamo. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 3.10.1969.

Edessä vasemmalta Alma Raatikainen, Lydia Huttunen, Ida Raatikainen. Takana vasemmalla Heikki Raatikainen. Alma, Ida ja Heikki ovat Potter Raatikaisen (isä Optatuksen sedän) lapsia, Lydia Huttunen on Aholan tytär. Kuva saatu Enni Huttuselta o.s.…

1891
Uusi Savo -lehdessä 1891 ilmestynyt Minna Canthin kirjoitus. Minna Canth kirjoitti vastineen saamiinsa moitteisiin koskien hänen  päätöstään laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Kirjoituksen ruotsinnos ilmestyi  samana vuonna Nya Pressen…

1892
Minna Canthin kannanotto Kuopioon perustettavan yhteiskoulun puolesta. Kuopion suomalainen yhteiskoulu perustettiin vuonna 1892.

1925
Sisällysluettelo:

Kolme kohtausta
Särkynyt elämä
Kodittomat
Oikea kosto
Kuilun partaalla
Viime hetkellä
Jäähyväiset isänmaalle

1862

1905
Willgrenin talon paikalla oli vuoteen 1967 asti Hämeenlinnan vanhin, vanhasta kaupungista 1700-luvun lopulla siirretty kauppias Willgrenin talon päärakennus, ("joka omituisine kattoineen ja ikkunaluukkuineen oudoksuttaa nykyisen sukupolven silmää.")…

1877
Hahnssonin raittiushenkinen pieni näytelmä Wiinantehtailia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1877. Näytelmä sisältyy myös kokoelmaan Kotikuusen kuiskehia (1884).

Henrik Renqvist (alk. Heikki Kukkonen, 1. elokuuta 1789 Ilomantsi – 5. marraskuuta 1866) oli suomalainen kirkonmies ja herätysjohtaja, Karjalan rukoilevaisliikkeen perustaja, uskonnollinen kirjailija ja kirjankustantaja. Hän myös suomensi…

Avainsanat: , ,

Kirjassa on tutkintokirjat kihlakunnan oikeusistunnoista Tohmajärven ja Pälkjärven käräjäkunnasta sekä Värtsilän välikäräjästä vuosina 1856-1857, jossa käsiteltiin alkoholin vaikutuksen alaisena tehtyä murhaa.

Avainsanat: , , ,

1922
Fredrika Wetterhoffin työkoulu aloitti toimintansa Hämeenlinnassa vuonna 1885 Rouvasväen yhdistyksen tiloissa. Kun tilaan ei mahtunut kangaspuita, Fredrika siirsi koulun kotiinsa. Oppilaita oli aluksi kahdeksan. Vuonna 1890 käsityökoulua varten…

Raittiusyhdistys Vesalla (myös muodossa Wesa) oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa oma lainakirjasto, jossa oli lainattavissa parisensataa kirjaa. Aihepiireinä olivat kristinusko ja sen historia, raittiusaiheiset kirjat sekä erilaiset…

Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin Joensuun seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun…

Avainsanat: ,

1890
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 9. vihko ilmestyi syyskuulla 1890. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Työväenkysymys.…

1890
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 8. vihko ilmestyi elokuulla 1890. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Falbin…

1890
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 7. vihko ilmestyi heinäkuulla 1890. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Työväenkysymys.…

1889
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 6. vihko ilmestyi joulukuulla 1889. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Kehitys-oppia.…

1889
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 4. vihko ilmestyi marraskuulla 1889. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Kehitys-oppia.…

1890
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 5. - 6. vihko ilmestyi kesäkuulla 1890. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Piirteitä…

1889
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 4. vihko ilmestyi lokakuulla 1889. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Kehittyminen…

1889
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 3. vihko ilmestyi syyskuulla 1889. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Pakanuuden loppu ja…

1890
Toimittajat Minna Canth ja A. B. Mäkelä. 3.-4. vihko ilmestyi huhtikuulla 1890. Suomentajista ei ole tietoa, mutta todennäköisesti Minna Canth on suomentanut ainakin osan lehdessä julkaistuista kirjoituksista ja novelleista. Sisällys: Apinat. II. S.…
 
Koneluettavat metatiedot: