Aineistot (yhteensä 74)

  • Julkaisija on tarkasti "Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto"
maisema-wacklin.jpg

1800-luvun alun Oulua. Sara Wacklinin piirroksen mukaan tehty litografia. Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmat.
1225aabcdef_aapinen_1856.pdf

1856
Oululaisen Barckin kirjapainon painama aapinen sisältää aakkoset, tavuohjeet ja lukusanat. Sen keskeinen osa muodostuu uskonnollisista teksteistä, mutta lukemisen ja kirjoittamisen alkeita havainnollistetaan myös kuvien avulla.

Aapisen…

Avainsanat: ,

1858aapinen_kuvallinen.pdf

1908
Työ Kokkolan suomalaisen yhteiskoulun suomen ja ranskan kielen opettajana 1907-1920 inspiroi Teuvo Pakkalaa kirjoittamaan Aapisen (1908). Siinä hän johdattaa lukijoitaan luku- ja kirjoitustaidon tielle arvoituksin ja loruin sekä lasten arjesta tutuin…
2500aiti_ja_poika.pdf

1924
Kössi Kaatra (1882-1928) oli vanhan työväenliikkeen merkittävin runoilija. Hänen runoissaan on vahva yhteiskunnallinen näkökulma ja romaaneissaankin hän otti kantaa havaitsemiinsa sosiaalisiin epäkohtiin. Kansalaissodan aikaan Kaatra oli Oulussa…
5613crapula_mundi.pdf

1906
Crapula Mundi (Maailman Kohmelo) on Lars Levi Laestadiuksen (1800–1861) pastoraalitutkintoon liittyvä johdantopuhe, jossa hän esitti purevan arvion aikansa henkisestä tilasta. Raaistuneet tavat ja rikollisuus levisivät kaupungeista maaseudulle ja…
3904elias_sutelan_elamakerta_eli_onnettomuuksien_ajama.pdf

1899
Maanviljelijä Elias Sutela kuvaa muistelmassaan elämänsä sattumuksia eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Köyhyys, sairaudet ja huono onni seurasivat häntä paikkakunnalta toiselle. Kolme vaimoa ja seitsemän lasta kuoli ja vaivalla kerätty omaisuuskin…
1838en_gammal_skola.pdf

1873
Kirjoituksessaan En gammal skola senaattori ja filosofian professori Johan Vilhelm Snellman (1806-1881) muistelee Oulun triviaalikoulussa viettämäänsä aikaa. Kymmenvuotias Johan tuli suoraan triviaalikoulun toiselle luokalle. Muistelmassaan hän…
4603handledning_i_tjarbranning_med_uleaborgs_mekaniska_werkstads.pdf

1895
Handledning i tjärbränning esittelee tervanpolttoa Oulun Konepajan patentoimilla uuneilla. Teoksen kirjoittanut insinööri Karl Löfhjelm (1843-1896) toimi Oulun Konepajan johtajana ja omistajana.
Andre delen.pdf

1844
Sara Wacklinin Sata muistelmaa Pohjanmaalta koostuu nimensä mukaisesti sadasta "minnestä", muistosta, jotka paikantuvat 1800-luvun alun Ouluun.
Första delen.pdf

1844
Sara Wacklinin Sata muistelmaa Pohjanmaalta koostuu nimensä mukaisesti sadasta "minnestä", muistosta, jotka paikantuvat 1800-luvun alun Ouluun.
Tredje delen.pdf

1845
Sara Wacklinin Sata muistelmaa Pohjanmaalta koostuu nimensä mukaisesti sadasta "minnestä", muistosta, jotka paikantuvat 1800-luvun alun Ouluun.
4449intrades-tal_om_djur-rikets_bestand.pdf

1793
Apteekkari Johan Julin (1752-1820) oli monipuolinen ja lahjakas luonnontutkija. Oulussa asuessaan (1783-1814) hän keräsi laajan eläin- ja kasvikokoelman, jota voidaan pitää Oulun yliopiston luonnontieteellisen kokoelman edeltäjänä. Julin teki myös…

Avainsanat: ,

5354jaloluontoinen_vaimo.pdf

1883
Limingassa syntynyt Johan Rännäri (1827-1884) oli itseoppinut toimittaja ja opettaja. Vuosina 1866-1867 hän työskenteli Oulun Wiikko-Sanomien kilpailijan Pohjan-Tähden päätoimittajana. Lehtikirjoitusten ohella Rännäri julkaisi arkkiveisuja ja…
1643jouluviinat.pdf

1901
Perä-Pohjolan Nuorison Joulu-Albumissa vuonna 1901 julkaistu Jouluviinat on raittiusaatteen hengessä kirjoitettu kertomus perhe-elämän ja alkoholin yhteensopimattomuudesta. Tarina tähdentää perhettä porvarillisen onnen tyyssijana, jota juopottelu…
2525kaksinpuhelua_oulunkielella.pdf

1921
Anna Jungin (1876–1929) kuvaelma Kaksinpuhelua oulunkielellä pakinoi Oulun murteella Lämsän Kustun kävelyretkestä Helsingissä. Pääkaupunki osoittautuu oululaisten valloittamaksi paikaksi, ja nykylukijakin voi tunnistaa monta tuttua nimeä Oulun…
4343kanteleen_soiton_alkeita.pdf

1903
Viihdetaiteilija Pasi Jääskeläinen (1869–1920) oli aikansa suosituimpia esiintyjiä. Hänet tunnettiin ulkomaita myöten hauskana ja välittömänä virtuoosina, joka elävöitti kanteleella säestetyt kansanlaulut suuren yleisön suosikkiviihteeksi.
3120kaunis_laulu_turkin_ja_wenajan_sodasta.pdf

1878
Arkkiveisujen yhtenä tehtävänä oli tiedonvälitys lukutaidottomalle kansalle. Vuosina 1877-1878 käydystä Turkin sodasta sepitettiin yli sata veisua. Myös suomalainen joukko-osasto osallistui sotaan 900-miehisen Kaartin Pataljoonan…

Avainsanat: ,

2545keisari_alexander_l_sen_matka_pohjanmalla.pdf

1894
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I vieraili Oulussa 1819. Matkasta on säilynyt monia asiakirjoja ja aikalaiskertomuksia. Maanmittari ja kaupunginvaltuutettu Petter Wilhelm Aurén (1826-1896) käyttää kirjasensa pääasiallisena…
2638kellon_kylan_mariasta.pdf

1889
Suomen kirjallisuus kertoo Heikki Väänäsen olleen “täydellinen boheemi, levoton vaeltaja ja liiaksi viinan tuttu”. Elantonsa hän hankki kiertelevänä viuluniekkana ja runonlaulajana, joka saattoi tehdä runon mistä aiheesta tahansa, vaikka ei osannut…
2645kertomuksia.pdf

1889
Opettaja ja toimittaja J. A. Bergmanin (1844-1924) Kertomuksia sisältää yhdeksän romanttissävyistä ja opettavaista muistelmaa, joista muutamissa vieraillaan kirjailijan kotikaupungissa Oulussa.
0022kolme_uutta_huwittawaa_rakkauden_laulua.pdf

1897
Arkkiveisuista suosituimpia olivat onnettoman rakkauden balladit. Kolme uutta huwittawaa rakkauden laulua sisältää haikeita runoja kaipuusta ja eron tuskasta. ”Rakkauden muisto” ja ”Hannan laulu” ovat sulhasen jäähyväislauluja rakastetulleen. ”Poika…
Konttiukko pohjoisessa_240315.pdf

2002
Dokumentti on koottu Oulun kaupunginkirjaston verkkosivustosta Konttiukko pohjoisessa – Elias Lönnrotin yhteydet Pohjois-Suomeen. Sivusto julkaistiin vuonna 2002.
5901lapsuuteni_muistoja.pdf

1895
Teuvo Pakkala (1862-1925) oli Minna Canthin ohella suomalaisen kirjallisuuden ensimmäinen merkittävä realisti, joka kuvasi kaupunkilaisten arkitodellisuutta.

Pakkalan omaelämäkerrallinen esikoisteos Lapsuuteni muistoja paikantuu 1860- ja…
5729lassi_luntenius.pdf

1876
Lassi Luntenius kertoo juoposta ja pahanilkisestä haudankaivajasta, jonka keijukaiset käännyttävät hyveiden tielle. Tapahtumien miljöönä on Oulu ”kauan, kauan aikaa tätä ennen – niin kauan aikaa, että juttu mahtaa olla tosi”.

Pastori ja toimittaja…

Avainsanat: ,

2815lasten_kasvatuksesta_niiden_yhdeksana_ensi_ikavuotena.pdf

1903
Suomessa virisi 1800-luvun lopulla monipuolinen keskustelu lastenkasvatuksen merkityksestä ja menetelmistä. Keskusteluun otti osaa myös Limingan kansanopiston johtaja Kaarlo Kerkkonen (1869–1928). Hän tähdensi lapsen iän ja luonteen huomioon ottavaa…
0835lauluja_nuorisoille.pdf

1884
Lauluja nuorisoille -vihkon kolme onnettomuusaiheista veisua ovat ilmeisesti G. W. Gustafssonin kirjoittamia. Gustafsson oli aikansa tuotteliaimpia viisujen sepittäjiä. Hän esiintyi myös nimimerkeillä ”Kustaa Kustaanpoika Lapista” ja ”Kansan parasta…
3252luettelo_oulun_kansakoulun_lastenkirjaston_kirjoista.pdf

1900-luku
Syksyllä 1874 toimintansa aloittaneella Oulun kansakoululla oli oma kirjasto. 1900-luvun alkuvuosina painetun luettelon mukaan koulun lastenkirjastossa oli 904 tieto- ja kaunokirjaa. Mukana ovat 1900-luvun alun suosikeista mm. Zacharias Topelius ja…
5645lukemisia_lapsille_z_topeliukselta.pdf

1874
Zacharias Topeliuksen (1818-1898) sadut ovat osa suomalaisten kansallista identiteettiä. Lukemisia lapsille ilmestyi kahdeksana niteenä vuosina 1865-1896 (suom. 1874-1905). Sarjan ensimmäinen osa sisältää mm. yhden Topeliuksen rakastetuimmista…
5014lukukirja_lapsille.pdf

1901
Lukukirja lapsille opastaa lukemisen ja kirjoittamisen alkeisiin aiheinaan luonto, uskonto ja isänmaa. Yksi keskeinen teema on ajalle tyypillisesti vanhempien kunnioittaminen. 1800- ja 1900-luvun vaihteen kasvatusaatteet tähdensivät, että lapsen…
0257lystillinen_laulu_suuresta_tupakan_puutteesta.pdf

1889
Pyhäjärvinen seppä ja suutari Elias Tuoriniemi (1772-1840) hallitsi myös runoilun taidon. Vanhin hänen jälkipolville säilyneistä runoistaan Lystillinen laulu suuresta tupakan puutteesta tarkastelee Suomen sodan (1808-09) aikaista tupakkapulaa ja sen…
1030lystillinen_runo-laulu_siita_kummasta_kala-kukosta.pdf

1889
Lystillinen runolaulu kummasta kalakukosta kertoo oululaista tulliherraa petkuttavasta paltamolaisesta talonpojasta. Talonpoika antaa tulliherralle kalakukon, jonka sisään on leivottu ”katti karwoinensa”. Runo ilmestyi myös englanniksi Giuseppe…
1545mita_puuttui.pdf

1891
Toimittaja ja valtiopäivämies Juho Haanpää (1836-1920), kirjailija Pentti Haanpään isoisä, kirjoitti muiden toimiensa ohella kaunokirjallisia kertomuksia. Mitä puuttui ilmestyi 1891 Uuden Suomettaren alakertaromaanina ja samana vuonna myös erillisenä…
3546muutamia_neuvoja_talonpojille_hallalta_rasitetun.pdf

1833
Suomen Talousseuran sihteeri ja tilastotieteilijä Carl Christian Böcker (1786-1841) teki uraauurtavan työn valistuskirjailijana. Muutamia neuvoja talonpojille -teoksessa hän opastaa lukijoita karjan ruokinnassa ja perunanviljelyssä pohjoisen…
2619nalkamailta.pdf

1902
Kalle Kajander (1862-1928) oli hausjärveläinen kirjailija ja maanviljelijä, joka ryhtyi kansankuvaajaksi Juhani Ahon innoittamana. Muistelmassaan Nälkämailta hän kertoo 1860-luvun katovuosista Pohjois-Suomessa. Alueen elinkeinoista hän esittelee…
5311noitien_vaino_pohjanmaalla_1500-luvulla.pdf

1899
A. H. Snellman kertoo artikkelissaan Pohjanmaan noitaoikeudenkäynneistä. Suurin osa syytetyistä vapautettiin, osa menetti päänsä. Aihe epäilyille saatettiin saada arveluttavan suuresta varallisuudesta, mutta useimmiten syyte koski toisen ihmisen…
5843nyyrikki_26.11.1904.pdf

1904-11-26
Nyyrikki on Suomen vanhin ja ainoa edelleen ilmestyvä kaunokirjallinen viikkolehti. Lehden perusti 1904 paremmin Kalevan isänä tunnettu Juho Raappana, jonka pontimena olivat isänmaalliset tavoitteet: rahvasta tulisi opettaa lukemaan…
4048opas_oulussa_kavijoille_suomen_24ssa_yleisessa_raittiuskokouksessa.pdf

1906
”Kukapa ei tahtoisi nähdä koskien laskua ja itsekin niitä alas viilättää. Siksipä olikin sangen tervetullut Kuopion raittiuskokouksessa tehty päätös, että vuoden perästä kokoonnutaan Oulussa vuotuisille juhlille ja kokouspäiville.”

Raittiuden…
4531oulun_kansankirjasto_1903.pdf

1903
Vuonna 1899 Oulun kansankirjasto muutti keskikaupungille, nykyisen Isonkadun ja Saaristonkadun kulmaukseen. Uusissa tiloissa kirjasto järjestettiin ja kirjat luetteloitiin uudelleen, aukioloaikaa lisättiin ja lukusalin yhteyteen perustettiin…
3640oulun_kansankirjasto_1904_lisaluettelo_1.pdf

1905
Oulun kansankirjaston lisäluettelo 1904 täydentää edellisen vuoden kokoelmaluetteloa. Vihkoseen painetut säännöt kertovat lainauksen olleen maksullista. Yhden kirjan lainaaminen maksoi 5 penniä, 10 pennillä sai kirjoja kuukaudeksi lainaan ja markka…
0519oulun _kansankirjaston_yleisluettelo_1911.pdf

1911
Vuosina 1911-1929 kaupunginkirjasto sijaitsi Åströmin perikunnan lahjoittamassa huvilassa Ainolan puistossa. Kirjastolla oli käytössään yhdeksän huonetta, joihin sijoitettiin lainausosasto, käsikirjasto ja sanomalehtisali.

Kesällä 1910 kirjasto…
5843oulun_kaupungin_historia.pdf

1905
Professori Artturi H. Snellmanin (1864-1924) kirjoittaman Oulun kaupungin historian ensimmäinen osa valmistui Oulun 300-vuotisjuhlille vuonna 1905. 112-sivuinen vihko käsittelee kaupungin vaiheita keskiajalta sen perustamisvuosikymmenille. Teoksen…
4117oulun_kaupungin_kansankirjaston_nimi-luettelo.pdf

1896
Vuonna 1896 Oulun kansankirjasto sijaitsi Heinätorin kansakoulun pienessä kamarissa, jossa sitä pidettiin aluksi avoinna vain talvisin kahdesti viikossa tunti tai kaksi kerrallaan. Kirjaston kirjoja ei säilytetty nykyiseen tapaan avohyllyissä, vaan…
2304oulun_kaupunnin_palosta.pdf

1832
Gustaf Toppelius (1786–1864) teki merkittävän elämäntyön lääkärinä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän oli mm. perustamassa Oulun läänin talousseuraa ja toimi taustavaikuttajana Oulun Wiikko-Sanomissa.

Kymmenen vuotta Oulun palon (23.5.1822)…
2406oulun_osotekalenteri_1901-1902.pdf

1901
Osoitekalenterit olivat eräänlaisia puhelinluetteloiden edeltäjiä, ja nykyään ne ovat oivallinen apu suku- ja historiantutkijoille. Vuosien 1901-1902 Oulun osoitekalenteri sisältää yli tuhannen oululaisen ammatti- ja osoitetiedot sekä virastojen ja…
2547oulun_osotekalenteri_1912-13.pdf

1912
Oulun osoitekalenteri 1912-1913 on jaettu neljään osaan. Varsinaisten osoitetietojen lisäksi siinä esitellään kaupungin virastot, liike- ja ammattiluettelo sekä taksat ja järjestyssäännöt. Kalenterin mainokset kertovat omaa kieltään 1900-luvun alun…
1004oulun_suomalaisen_klassill_lyseon_25-v_toiminnan_muistopaivana.pdf

1908
Kirkkoherra Rurik Calamnius (1872-1921) oli viides Suomussalmen Karhulan pappilan kahdeksasta lapsesta. Nuoremmasta veljestä, Ilmari Kiannosta, tuli sittemmin tunnettu kirjailija ja vanhin veli Edvin esiintyi kirjailijana nimellä Esko Virtala.…
1350oulusta_iisalmeen.pdf

1906
I. K. Inha (1865-1930) oli monipuolinen kulttuurihenkilö. Hän oli toimittaja, kääntäjä ja kirjailija sekä uranuurtaja tieteen popularisoijana ja luonnonsuojelijana.

Vuoden 1906 Kansanvalistusseuran kalenterissa julkaistiin Inhan omakohtaisiin…
1254palwelija-kuwastin.pdf

1888
Mimmi Bergh (1845-1932) ehti yli kolmekymmentä vuotta kestäneen opettajanuransa aikana opettaa useassakin Oulun koulussa ja toimia johtajattarena Oulun suomalaisessa jatko-opistossa.

Palwelija-Kuwastin on nimensä mukaisesti palvelijoille suunnattu…
1356pedagogiska_personligheter_och_forhallanden_i_uleaborg.pdf

1911
Sophie Gahmberg kertoo artikkelissaan Oulun kouluoloista 1800-luvulla. Kaupungin kuuluisimman mamsellin, Sara Wacklinin ohella Gahmberg selvittää myös mm. Ruotsalaisen tyttökoulun johtajattaren Marie Juneliuksen uraa ja elämänvaiheita.
 
Koneluettavat metatiedot: