"Pinnebergien" muistio vuodelta 1945
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=p%C3%A4iv%C3%A4kirjat">päiväkirjat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=muistiinpanot">muistiinpanot</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=lukeminen">lukeminen</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirjoittaminen">kirjoittaminen</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=alkoholink%C3%A4ytt%C3%B6">alkoholinkäyttö</a>
Digitoitu dokumentti on Liiketyöntekijäin liiton julkaisema ja Weilin & Göösin kustantama almanakka, joka on sidottu kangaskansiin. Vasemmassa yläkulmassa on ammattijärjestön logo, oikeassa alakulmassa merkintä "P. Haanpää". Almanakassa on merkintöjä osin lyijy-, osin kosmoskynällä. Vuoden 1945 kirjan kannet ovat karmosiininpunaiset. Aili Haanpää oli Liiketyöntekijäin liiton jäsen ollessaan Piippolan osuusmeijerikkönä ja mahdollisesti vielä toimiessaan osuuskassan hoitajanakin. Pentti Haanpää oli avustanut jutuillaan liiton <em>Liiketyöläinen</em>-lehteä vuodesta 1943 alkaen. <br /><br />Almanakka on nimetty saksalaisen kirjailijan Hans Falladan (oik. Rudolf Ditzen, 1893-1947) romaanin päähenkilön mukaan. Romaani <em>Kleiner Mann, was nun?</em> ilmestyi vuonna 1932 ja se suomennettiin vuonna 1937 nimellä <em>Mikä nyt eteen, Pinneberg?</em> Romaanissa pikkuporvari tuntee ahdistusta Weimarin ajan Saksassa työläisten ja porvariston välissä löytämättä omaa ideologiaansa. Siksi juuri Pinnebergit olivat kaikkein alttiimpia nousevalle natsismille. Vuonna 1946 <em>Liiketyöläinen</em>-lehti vaihtoi nimensä <em>Liiketyöntekijäksi,</em> mikä kuvastaa Pinneberg-mielialaa. Se, että liiketyöläiset kutsuivat itseään Pinnebergeiksi ja halusivat olla työntekijöitä, ei työläisiä, osoittaa heidän pikkuporvarillista mentaliteettiaan. <br /><br />Almanakka sisältää lyhyitä päiväkirjamerkintöjä valmiisiin päivämääriin. Muistion henkilöosoitteissa on mainittu mm. Turtiainen (Arvo; Kiilan puheenjohtaja); Huttunen, Oulu (hammastaiteilija, jonka romaanin <em>Sirkussankari</em> Haanpää editoi), Vala (Erkki; Tulenkantajat lehden päätoimittaja 1930-luvulla ja Haanpään romaanin <em>Isännät ja isäntien varjot</em> kustantaja). Almanakassa on päiväkirjamerkintöjä sivuilla 20-124, kassakirjaa sivuilla 183-197 ja 200-201 sekä tulot ja menot sivulla 202.<br /><br />Almanakkamerkinnät on julkaistu teoksessa <em>Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954</em> (Into).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201802073207
"Pinnebergien" muistio vuodelta 1946
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=p%C3%A4iv%C3%A4kirja">päiväkirja</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=lukeminen">lukeminen</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirjoittaminen">kirjoittaminen</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=muistiinpanot">muistiinpanot</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=alkoholink%C3%A4ytt%C3%B6+">alkoholinkäyttö </a>
Digitoitu dokumentti on Liiketyöntekijäin liiton julkaisema ja Weilin & Göösin kustantama almanakka, joka on sidottu kangaskansiin. Vasemmassa yläkulmassa on ammattijärjestön logo, oikeassa alakulmassa merkintä "P. Haanpää". Vuoden 1946 almanakka on punakantinen. Aili Haanpää oli Liiketyöntekijäin liiton jäsen ollessaan Piippolan osuusmeijerikkönä ja mahdollisesti vielä toimiessaan osuuskassan hoitajanakin. Pentti Haanpää oli avustanut jutuillaan liiton <em>Liiketyöläinen</em>-lehteä vuodesta 1943 alkaen. <br /><br />Almanakka on nimetty saksalaisen kirjailijan Hans Falladan (oik. Rudolf Ditzen, 1893-1947) romaanin päähenkilön mukaan. Romaani <em>Kleiner Mann, was nun?</em> ilmestyi vuonna 1932 ja se suomennettiin vuonna 1937 nimellä <em>Mikä nyt eteen, Pinneberg?</em> Romaanissa pikkuporvari tuntee ahdistusta Weimarin ajan Saksassa työläisten ja porvariston välissä löytämättä omaa ideologiaansa. Siksi juuri Pinnebergit olivat kaikkein alttiimpia nousevalle natsismille. Vuonna 1946 <em>Liiketyöläinen</em>-lehti vaihtoi nimensä <em>Liiketyöntekijäksi,</em> mikä kuvastaa Pinneberg-mielialaa. Se, että liiketyöläiset kutsuivat itseään Pinnebergeiksi ja halusivat olla työntekijöitä, ei työläisiä, osoittaa heidän pikkuporvarillista mentaliteettiaan. <br /><br />Vuoden 1946 päiväkirjamerkinnät ovat almanakassa sivuilla 20-124. Haanpään kassakirja on sivuilla 194-196 ja 203-207. Haanpään tulot ja menot ovat sivuilla 206-207. Kirjanpidosta käy ilmi, että Haanpää antoi vaimolleen Ailille säännöllisesti huomattavan osan tuloistaan. Menopuolen tärkeimmät erät olivat viina ja peli. <br /><br />Päiväkirjamerkinnät on julkaistu teoksessa <em>Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954</em> (Into 2016).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201802073204
"Pinnebergien" muistio vuodelta 1947
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=p%C3%A4iv%C3%A4kirjat">päiväkirjat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=muistiinpanot">muistiinpanot</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=lukeminen">lukeminen</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirjoittaminen">kirjoittaminen</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=alkoholink%C3%A4ytt%C3%B6">alkoholinkäyttö</a>
Digitoitu dokumentti on Liiketyöntekijäin liiton julkaisema ja Weilin & Göösin kustantama almanakka, joka on sidottu kangaskansiin. Vasemmassa yläkulmassa on ammattijärjestön logo, oikeassa alakulmassa merkintä "P. Haanpää". Almanakassa on merkintöjä osin lyijy-, osin kosmoskynällä. Vuoden 1947 kirjan kannet ovat harmaat. Aili Haanpää oli Liiketyöntekijäin liiton jäsen ollessaan Piippolan osuusmeijerikkönä ja mahdollisesti vielä toimiessaan osuuskassan hoitajanakin. Pentti Haanpää oli avustanut jutuillaan liiton <em>Liiketyöläinen</em>-lehteä vuodesta 1943 alkaen. <br /><br />Almanakka on nimetty saksalaisen kirjailijan Hans Falladan (oik. Rudolf Ditzen, 1893-1947) romaanin päähenkilön mukaan. Romaani <em>Kleiner Mann, was nun?</em> ilmestyi vuonna 1932 ja se suomennettiin vuonna 1937 nimellä <em>Mikä nyt eteen, Pinneberg?</em> Romaanissa pikkuporvari tuntee ahdistusta Weimarin ajan Saksassa työläisten ja porvariston välissä löytämättä omaa ideologiaansa. Siksi juuri Pinnebergit olivat kaikkein alttiimpia nousevalle natsismille. Vuonna 1946 <em>Liiketyöläinen</em>-lehti vaihtoi nimensä <em>Liiketyöntekijäksi,</em> mikä kuvastaa Pinneberg-mielialaa. Se, että liiketyöläiset kutsuivat itseään Pinnebergeiksi ja halusivat olla työntekijöitä, ei työläisiä, osoittaa heidän pikkuporvarillista mentaliteettiaan.<br /><br /> Almanakka sisältää lyhyitä päiväkirjamerkintöjä. Muistion henkilöosoitteissa on mainittu mm. Prof. Dr. St. Pazurkiewicz, Lodz, Polska; kirjailija (L.A) Salava, Helsinki, joka oli vanha Tulenkantajien lehden julkaisija. Almanakassa on päiväkirjamerkintöjä sivuilla 20-124, kassakirjaa sivuilla 194-203 ja tulot ja menot sivuilla 206-207. <br /><br />Almanakkamerkinnät on julkaistu teoksessa <em>Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954</em> (Into 2016).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201802073205
"Pinnebergien" muistio vuodelta 1948
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=p%C3%A4iv%C3%A4kirjat">päiväkirjat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=muistiinpanot">muistiinpanot</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=lukeminen+">lukeminen </a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirjoittaminen">kirjoittaminen</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=alkoholink%C3%A4ytt%C3%B6">alkoholinkäyttö</a>
Digitoitu dokumentti on Liiketyöntekijäin liiton julkaisema ja Weilin & Göösin kustantama almanakka, joka on sidottu kangaskansiin. Vasemmassa yläkulmassa on ammattijärjestön logo, oikeassa alakulmassa merkintä "P. Haanpää". Almanakassa on merkintöjä osin lyijy-, osin kosmoskynällä. Vuoden 1948 kirjan kannet ovat punaiset. Aili Haanpää oli Liiketyöntekijäin liiton jäsen ollessaan Piippolan osuusmeijerikkönä ja mahdollisesti vielä toimiessaan osuuskassan hoitajanakin. Pentti Haanpää oli avustanut jutuillaan liiton <em>Liiketyöläinen</em>-lehteä vuodesta 1943 alkaen. <br /><br />Almanakka on nimetty saksalaisen kirjailijan Hans Falladan (oik. Rudolf Ditzen, 1893-1947) romaanin päähenkilön mukaan. Romaani <em>Kleiner Mann, was nun?</em> ilmestyi vuonna 1932 ja se suomennettiin vuonna 1937 nimellä <em>Mikä nyt eteen, Pinneberg?</em> Romaanissa pikkuporvari tuntee ahdistusta Weimarin ajan Saksassa työläisten ja porvariston välissä löytämättä omaa ideologiaansa. Siksi juuri Pinnebergit olivat kaikkein alttiimpia nousevalle natsismille. Vuonna 1946 <em>Liiketyöläinen</em>-lehti vaihtoi nimensä <em>Liiketyöntekijäksi,</em> mikä kuvastaa Pinneberg-mielialaa. Se, että liiketyöläiset kutsuivat itseään Pinnebergeiksi ja halusivat olla työntekijöitä, ei työläisiä, osoittaa heidän pikkuporvarillista mentaliteettiaan.<br /><br />Almanakka sisältää päiväkirjaa sivuilla 19-123, kassakirjaa sivuilla 190-201 ja tulot ja menot sivuilla 202-203.<br /><br />Almanakkamerkinnät on julkaistu teoksessa <em>Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954</em> (Into 2015).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201802073210
Aapeli Metsän sotaa. Koira. Vuosisadan ottelu. Käsikirjoitukset helmi-huhtikuu 1946
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=novellit">novellit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=siirtolaisuus">siirtolaisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=amerikansuomalaiset">amerikansuomalaiset</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirkkokritiikki">kirkkokritiikki</a>
Digitoitu dokumentti on kellertäväkantinen ruutulehtiö, jossa on voimapaperikannet. Se sisältää kolme novellia.<em><em> <br /><br />Aapeli Metsän sotaa</em></em> -novellia<em> </em>Haanpää ehdotti kokoelmaan<em> <em>Heta Rahko korkeassa iässä</em></em>, mutta Otava karsi sen pois, koska kustantaja ei halunnut julkaista tarinaa, jossa suhtauduttiin myönteisesti käpykaartilaisiin.<br />Laajuus viisi sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 11.2.1946 <em><br /><em>Aapeli Metsän sotaa</em> </em>on julkaistu ensimmäisen kerran Kiilan <em>40-luku</em>-lehdessä (3/1946), sisältyy teokseen<em> <em>Kootut teokset 7</em> </em>(Otava 1989).<em><br /><br /></em><em>Koira</em> on novelli kunnanlääkäristä, joka tutustuu Kärkkäisten isoon jäniskoiraan. Tarinan jäniskoira on allegoria maailman väkivaltamahdista. Koira lorottaa jumalanpalveluksen aikana alttaripalvelusta pitävän pastorin kintuille. Tarina on muunnelma novellista <em>Herra tohtori, kirkko ja porvarin jäniskoira</em>, joka on julkaistu<em> </em>Matti Salmisen toimittamassa kokoelmassa <em>Ilmeitä isänmaan kasvoilla </em>(Into 2013)<em>.</em><br />Laajuus 15 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 30.3.1946 <br /><em>Koira</em> on julkaistu novellikokoelmassa <em>Heta Rahko korkeassa iässä</em> (Otava 1947), sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).<br /><br /><em>Vuosisadan ottelu</em> -novellissa Pankka-niminen mies elättää itsensä erilaisilla fyysisillä töillä ja lopulta päätyy Amerikkaan. Kaivostyön jälkeen mies perustaa farmin, on kolmesti naimisissa ja saa paljon jälkeläisiä, kunnes kuolee 90-vuotiaana sydänhalvaukseen.<br />Laajuus 16 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 4.4.1946 <br /><em>Vuosisadan ottelu</em> on julkaistu novellikokoelmassa <em>Heta Rahko korkeassa iässä</em> (Otava 1947), sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).<em></em>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta,
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017120755485
Aholan Juuseppi. Käsikirjoitus syyskuu 1926
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=novellit">novellit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=korttipelit">korttipelit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=alkoholismi">alkoholismi</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=yksin%C3%A4isyys">yksinäisyys</a>
Digitoitu dokumentti on lehtiö, johon on siistillä käsialalla kirjoitettu novelli <em>Aholan Juuseppi</em>. Tekstissä ei ole suurempia korjauksia. <br /><br />Novellissa Juuseppi häviää korttipelissä talonsa, tekee maatyömiehenä töitä, juopottelee, tutustuu maatalon kauniiseen tyttäreen ja tekee tälle pojan. He aikovat mennä naimisiin, mutta saadakseen varoja Juuseppi nai ensin Mustan-Samun lesken ja muuttuu taas entisen kotitalonsa isännäksi. Kuluu vuosia ja naisen kuoltua tapaturmaisesti Juuseppi pyytää talon tyttöä takaisin, mutta tämä kirjoittaa menneensä naimisiin vanhan talonisännän kanssa. Juusepin on vuorostaan odoteltava isännän kuolemaa. Eksistentiaalinen yksinäisyys ja ahdistus valtaa Juusepin. <br /><br />Laajuus 25 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Kiviniemen kasarmi Kannaksella 13.9.1926 <br />Ilmestynyt kokoelmassa <em>Tuuli käy heidän ylitseen</em> (WSOY 1927). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 1</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017112955158
Akkuna ja tie. Päntän äijän vajoaminen. Käsikirjoitukset lokakuu 1946
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=maaseutuv%C3%A4est%C3%B6">maaseutuväestö</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kyl%C3%A4yhteis%C3%B6t">kyläyhteisöt</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=hengenpelastus">hengenpelastus</a>
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu poikittain siniviivoitetusta vihkosta leikatuille suikaleille, joista muutama sivu on repeytynyt. Dokumentti sisältää käsikirjoitukset kahteen novelliin. Dokumentin yhteyteen digitoidussa kirjekuoressa on epätarkkoja tietoja novelleista. <br /><br />Novellissa <em>Akkuna ja tie</em> nimetön tarkkailija katselee ikkunasta kylän raitille ja näkee erilaisia hahmoja kulkemassa asioillaan. Samalla valaistuu sotavuosien jälkeinen maaseudun elämä. <br /><br />Laajuus 13 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 15.10.1946<br />Julkaistu ensimmäisen kerran nimellä <em>Akkuna ja maantie</em> julkaisussa <em>Työn Joulu</em> (1946). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset</em> 7 (Otava 1989).<br /><br />Novellissa <em>Päntän äijän vajoaminen</em> Toropais-seppä tulee ulkoa aamukuselta ennustaen olevan sopiva keli Päntän äijän vajoamiselle yksiöisen jään pinnalta veteen. Hän on oikeassa ja pelastaa Päntän äijän jälleen kerran hukkumiselta ja vie tämän omaan pirttiinsä virkoamaan. Seppä arvelee jokasyksyisen vajoamisen syyksi Päntän yksivakaisen elämän. Tämä on Haanpään tunnetuimpia novelleja, johon palataan jatkuvasti huumorin näytteenä ja symbolisena tekstinä, suomalaisen sisun monumenttina. <br /><br />Laajuus 19 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 25.10.1946<br />Julkaistu ensimmäisen kerran <em>Kansan Kuvalehdessä</em> (46/1946) ja sen jälkeen kokoelmassa <em>Heta Rahko korkeassa iässä</em> (Otava 1947). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201802012981
Atomintutkija. Osa käsikirjoituksesta maalis-kesäkuu 1948
Jauhot. Osa käsikirjoituksesta heinäkuu 1948
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=novellit">novellit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=romaanit">romaanit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=placebo">placebo</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=katovuodet">katovuodet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=alkoholismi">alkoholismi</a>
Digitoitu dokumentti sisältää kaksi samanlaista sinipunakantista kouluvihkoa, joissa on neljä novellia kokoelmasta <em>Atomintutkija</em> sekä osa romaanin <em>Jauhot</em> käsikirjoituksesta. Teksti on kirjoitettu kosmoskynällä. Vihko on osin kastunut ja kosmoskynän väri on levinnyt ja sinistynyt. Vihko on otsikoitu "Pulveri (jatko)". Siinä on novellin kaksi viimeistä sivua. Toisessa vihkossa <em>Jauhojen</em> käsikirjoitus jatkuu koko vihkon mittaan.<br /><br />Novelli<em> Pulveri</em> käsittelee lumelääkkeen vaikutuksia, ennen kaikkea sen vauhdittavaa parantamisvaikutusta.<br />Laajuus 1,5 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 5.3.1948 <em></em><br /><br />Novellissa<em> Rukous </em>nuori meijerikkö työlääntyy työmääräänsä ja rukoilee apua raadannan helpottamiseen. Meijerissä syttyy tulipalo ja tyttö päättelee rukouksensa tehonneen. <br />Laajuus 6,5 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 14.3.1948 <em></em><br /><br />Novellissa <em>Synnit</em> torpan raihnainen isäntä uneksuu viinasta, ja niinpä hänen poikansa tuokin sitä kaksi pulloa, jotka kaksikko yhdessä tyhjentää. Poika uskottelee aiemmin yli lentäneiden lentokoneiden pudottaneen viinapullot. Poika yhdistää lentokoneet sodan tuhoisuuteen. Juotuaan viinansa vanha ukko kuolee ja ympäristön ihmiset syyttelevät poikaa, mutta tämän mielestä isä sai nauttia elämästään viime hetkinään. <br />Laajuus kahdeksan sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 18.3.1948 <br /><br /><em>Työnjohtaja</em>-novellissa Isolintu-niminen mies lyöttäytyy yhteen linja-autossa tapaamiensa uusien jätkien kanssa. Isolintu juo heidän viinansa. Opetettuaan heille uiton saloja hän lopulta häviää omille teilleen. Kuuluu alunperin romaaniksi aiottuun Isolintu-sykliin. <br />Laajuus kahdeksan sivua<br />Kirjoitusaika 10.6.1948 <em></em><br /><br />Romaani <em>Jauhot</em> kertoo hallan ja katovuoden seurauksista, kun katokorvaukset päätetään maksaa jauhoina rahan sijasta. Romaanin alussa halla tuhoaa viljan ja päähenkilö Kenttäläinen lähtee kylille. <br /> Laajuus ensimmäisessä vihkossa kymmenen sivua, toisessa 22 sivua, sivuilla 11-12 pala ylhäältä repeytynyt pois.<br />Kirjoitusaika 22.7.1948<br /><br />Novellit <em>Pulveri</em>, <em>Rukous</em>, <em>Synnit </em>ja <em>Työnjohtaja</em> ilmestyivät kokoelmassa <em>Atomintutkija ja muita juttuja </em>(Otava 1950). <em>Jauhot</em> ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1949 (Otava). Kaikki sisältyvät teokseen <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).<strong></strong>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017113055177
Elokuulla. Huviretki. Käsikirjoitukset lokakuu 1945
Muistiinmerkintöjä vuosilta 1945-1946
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=novellit">novellit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=seksuaalinen+k%C3%A4ytt%C3%A4ytyminen">seksuaalinen käyttäytyminen</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=maaseutu">maaseutu</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kaupungit">kaupungit</a>
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu lyijykynällä "Piippolan Osuusmeijerin Voin varastovihkoon no. 42". Kirjailijan puoliso Aili Haanpää oli tuolloin osuusmeijerin meijerikkönä. Dokumentti sisältää kaksi novellia, shakkimerkintöjä sekä sekalaisia muistiinpanoja. <br /><br />Novellissa <em>Silkkijakku</em> opettajan ja oppilaan välille syntyy eroottinen suhde. Jussista tulee äitinsä ikäisen naisen rakastaja. Suhteen molemmat osapuolet salaavat suhteen muilta. Tämä on Pentti Haanpään elegantein eroottinen novelli, Guy de Maupassantin luokkaa. Novellin alkuperäinen nimi oli <em>Elokuulla</em>.<br />Laajuus 13 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 3.10.1945 <br /><br />Novelli <em>Huviretki</em> kertoo kolmesta maakylän pojasta, jotka lähtevät ensi kertaa isompaan kaupunkiin, mutta aristavat lopulta ja palaavat takaisin. Kyseessä on haanpääläinen turha matka -aiheen muunnelma. <br />Laajuus 12 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 7.10.1945<br /><br />Novellien jälkeen kirjeshakkimerkintöjä 35 sivua, jonka jälkeen merkintä: "Vielä: Urakkakirkonkävijä (Suomen Kuvalehdelle 1. -46)". "Mies omalla haudallaan ("Vuosikirja" IV -46)". <br />Vihkon lopun aukeamalla on kaavailtu novellikokoelman sisällöksi 33 nimikettä, mm. Kenraali Impola ja Vierailu. Otava sisällytti kokoelmaan 27 novellia. Novellien valikoinnista ja sensuroinnista ks. Kari Sallamaa: <em>Kaksisuuntaiset silmät</em> (1996, 75-76). <br /><br />Molemmat novellit ovat ilmestyneet kokoelmassa <em>Heta Rahko korkeassa iässä</em><em> </em>(Otava 1947). Ne sisältyvät teokseen <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017120755471
Essee O. B. Haanpäästä. Käsikirjoitus lokakuu 1950
Novelleja. Käsikirjoituksia marraskuu 1950
Muistiinmerkintöjä
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=amerikansuomalaiset">amerikansuomalaiset</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=uskottomuus%0D%0A%0D%0A">uskottomuus
</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=sosiaaliset+ristiriidat">sosiaaliset ristiriidat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=muistiinpanot">muistiinpanot</a>
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu vuoroin musteella, vuoroin sini-, kosmos- ja lyijykynällä sini- ja punaviivoitetun kirjanpitolehtiön irtirepäistyille sivuille. Dokumentti sisältää esseen Otto Birger Haanpäästä, novelleja vuodelta 1950 sekä dokumenttijäljennöksiä. <br /><br />Pentti Haanpään yhdessä harvoista esseistä esitellään Amerikassa kaivosonnettomuudessa 1904 kuolleen sedän Otto Birger Haanpään runoja sekä Pentin kommentteja niistä. Birger Haanpään tytär Liisa Rae oli lähettänyt runokäsikirjoitukset serkulleen Pentille. Otto Birger Haanpään kootut runot julkaistaan vuonna 2018.<br /><br />Laajuus 21 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 26.10.1950<br />Julkaistu nimellä <em>Vanhoja papereita</em> ensimmäisen kerran <em>SKDL:n</em> Joululehdessä (1950). Sisältyy teokseen<em> Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja</em> (Into 2014).<br /><br />Novelli <em>Kaksitoista oikein</em> kertoo Antti Mäestä, joka saa julkisuutta, kun kylässä tulee tietoon, että hän on saanut 12 oikein veikkauksessa. Huumaa kestää pari päivää, kunnes selviää, että voitto on vain 7000 markkaa. Enää kukaan ei tervehdi eikä kutsu kahville. Muita Haanpään veikkausaiheisia novelleja ovat <em>Veikkaaja</em> ja <em>Veikkaus.</em> <br /><br />Laajuus 6 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 8.11.1950<br />Teksti ilmestyi samana jouluna julkaisuissa <em>Liiketyöntekijä</em> (11-12/1950) ja <em>Kontti</em> (1950, Kajaanin seminaarin toverikunnan lehti). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989)<br /><br /><em>Nätti-Jussi ja tohtorit</em> on tarina Niemen kaupungissa (Rovaniemi) rahansa hummanneesta ja itsemurhaa miettivästä Nätti-Jussista, joka menee lääkärin vastaanotolle ja uhkaa hirttäytyä tämän talon edustan puuhun, jos ei saa pukua ja rahaa. Lääkäri suostuu. Muutaman viikon kuluttua Jussi yrittää samaa temppua Järven kaupungissa (Kemijärvi), mutta lääkäri antaakin rasvatun köyden kehottaen Nätti-Jussia tuumasta toimeen, koska häneltä puuttuu ruumiita ruumiinavauksia varten. Tarina on anekdootti kuuluisasta veijarimaisesta Lapin jätkästä, Nätti-Jussista (Johan Viktor Nätti, 1890-1964) ja se on todennäköisesti jostakin kuultu juttu. Vaikka Nätti oli miehen ruotusotilasnimi, monet pitivät sitä liikanimenä, sillä Jussin toinen jalkaterä osoitti taaksepäin. <br /><br />Laajuus 13 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 11.11.1950<br />Julkaistu ensimmäisen kerran <em>Kansan kuvalehdessä</em> (25/1950). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8 </em>(Otava 1989).<em><br /><br />Isäntä ja sällit</em> on novelli isännästä joka yrittää ostaa konjakkipulloa tien varressa olevilta nuorilta miehiltä. Lopulta ukko tarjoaa hevostaan ja kärryjään, mutta miehet kieltäytyvät koska pitävät konjakkia arvokkaampana. <br /><br />Laajuus 9 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 13.11.1950<br />Julkaistu kokoelmassa<em> Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja</em> (Into 2014). <br /><br /><em>Sakat</em> on decameronelainen uskottomuusnovelli. Se on tarina Santerista, joka on siirtolaisemännän salainen rakastaja. Merkkinä siitä, että isäntä on asioillaan, nainen asettaa tunnusvaatteen pyykkinarulle. Suhdetta on jatkunut parisen vuotta.<br /><br />Laajuus 6 sivua<br />Julkaistu ensimmäisen kerran vuotuisjulkaisussa <em>Kevättervehdys</em> (1951). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989). <br /><br />Tiedoston lopussa erillisillä kellertävillä ruutupaperiliuskoilla muistiinpano: "Passi, Kajaani 1863" (poliisin antama kerjäläispassi). Lehtiöstä reväistyllä vaaleammalla ruutupaperilla käsinkirjoitettu jäljennös- Teksti on otsikoitu "M. papereista" ja se sisältää valtiorikosoikeuden 8.7.1918 antaman jonkun punakaartilaisen tuomion, jossa tämä luonnehditaan "seutunsa pahaksi hengeksi ja erittäin vaaralliseksi henkilöksi, joka paikkakuntalaisten käsityksen mukaan ei saisi vapautta nähdä". M. viittaa siihen, että dokumentti saattaa olla isä Mikko Haanpään aineistoista. <br />Laajuus 4 sivua
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201801182116
Hajalle mennyt suku. Käsikirjoitus elo-syyskuu 1937
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=novellit">novellit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=sukujuhlat">sukujuhlat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=vieraantuminen">vieraantuminen</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=perheenj%C3%A4senet">perheenjäsenet</a>
Digitoitu dokumentti sisältää novellin <em>Hajalle mennyt suku</em> käsikirjoituksen konekirjoitusliuskoilla. Tekstissä on pieniä lyijykynällä tehtyjä korjauksia.<br /><br />Novelli ironisoi herrasväen sukukokouksia. Haanpää on sijoittanut tapahtumat talonpoikais- ja pikkuporvarioloihin. Novellin otsikko <em>Hajalle mennyt suku</em> on lainausmerkein korostettu ja se on sitaatti Pearl S. Buckin samannimisestä romaanista. <br /><br />Laajuus kymmenen sivua<br />Kirjoitusaika 27.8 1937 ja 3.9.1937<br />Ilmestynyt kokoelmassa <em>Lauma</em> (Gummerus 1937). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 5 </em>(Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017112855127
Harhoja ja paluita. Käsikirjoitus vuodelta 1938
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=romaanit">romaanit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=veijariromaanit">veijariromaanit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pienoisromaanit">pienoisromaanit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=huijarit">huijarit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=valehtelu">valehtelu</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=moraali">moraali</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=identiteetti">identiteetti</a>
<div style="text-align:left;">Digitoitu dokumentti sisältää romaanin<em> Taivalvaaran näyttelijä </em>täydellisen koneella kirjoitetun käsikirjoituksen. Tekstissä on pieniä oikeinkirjoitusvirheiden korjauksia. Käsikirjoituksen otsikkona on "Harhoja ja paluita" (nimi ympyröity, merkintä: nimi muutetaan). Kustantajan mielestä se oli liian novellistinen ja muutettiin Matti Kurjensaaren ehdotuksesta <em>Taivalvaaran näyttelijäksi</em>. <br /><br /><em>Taivalvaaran näyttelijä</em> on veijariromaani, kertomus sisämaan kylässä syntyneestä hassahtavasta huijarista Arvo Lehikoisesta, jonka pää muistuttaa pilkkaa herättävän tarkasti kylän maisemaa hallitsevaa korkeaa vaaraa. Hän vaihtaa nimeä ja roolia, on milloin saarnamies, milloin geologi tai insinööri, milloin Amerikasta palannut aviomies tai perheen kadonneeksi uskottu poika. Haanpää kuvaa romaanissa poikkeusyksilön yritystä elää vapaana työn ja yhteiskunnan rajoituksista.</div>
<br />Laajuus 120 sivua<br />Romaani on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1938 (Gummerus). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 5</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017110150457
Hota-Leenan poika. Käsikirjoitus vuodelta 1929 1/2
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=parantajat">parantajat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=ruumiillinen+ty%C3%B6">ruumiillinen työ</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=maaseutuv%C3%A4est%C3%B6">maaseutuväestö</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=sosiaalinen+muutos">sosiaalinen muutos</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=el%C3%A4m%C3%A4kertaromaanit">elämäkertaromaanit</a>
Digitoitu dokumentti sisältää romaanin<em> Hota-Leenan poika </em>käsikirjoituksen sivut 1-155. Teksti on kirjoitettu käsin kapeille ruutuvihkon puolitetuille lehdille. Sen otsikko on "Seitsemänkymmentä vuotta, muutaman miehen onni, elämä ja sen tapahtumat, kertoi ja kuvitteli: Pentti Haanpää". <br /><br /><em>Hota-Leenan poika</em> kuvaa maaseudun elinkeinomurrosta, jossa koneelliset työmenetelmät alkavat korvata perinteisiä elinkeinoja. Täman murroksen keskellä sinnittelee Taneli Hotakka ja hänen vaimonsa Kaisa. Teoksessa esiintyy myös Syinmaan tietäjä, joka pohjautuu tosielämän esikuvaan, Juho Luomajokeen. Teos nostaa keskiöön ajatuksen ruumiillisen työn luonteesta ja sen sankarillisuudesta. <br /><br />Laajuus 157 sivua<br />Kirjoituspaikka Piippola, kirjoitusajankohta ei tiedossa<br />Romaani on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1929 (Kansanvalta). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 2</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017121155677
Hota-Leenan poika. Käsikirjoitus vuodelta 1929 2/2
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=el%C3%A4m%C3%A4kertaromaanit">elämäkertaromaanit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=parantajat">parantajat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=ruumiillinen+ty%C3%B6">ruumiillinen työ</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=maaseutuv%C3%A4est%C3%B6">maaseutuväestö</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=sosiaalinen+muutos">sosiaalinen muutos</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
Digitoitu dokumentti sisältää romaanin<em> Hota-Leenan poika </em>käsikirjoituksen sivut 156-233, lisäksi 11 erillistä sivua. Teksti on kirjoitettu käsin kapeille ruutuvihkon puolitetuille lehdille. Sen otsikko on "Seitsemänkymmentä vuotta, muutaman miehen onni, elämä ja sen tapahtumat, kertoi ja kuvitteli: Pentti Haanpää". <br />Tekstissä on joitakin korjauksia. Käsikirjoituksen sivulla 234 on Haanpään yliviivaamana teksti "Jutun ensimmäkseksi tai viimeiseksi värssyksi". Luku on alkuperäisen teoksen viimeinen luku "Viimeinen värssy". <em> <br /><br />Hota-Leenan poika</em> kuvaa maaseudun elinkeinomurrosta, jossa koneelliset työmenetelmät alkavat korvata perinteisiä elinkeinoja. Täman murroksen keskellä sinnittelee Taneli Hotakka ja hänen vaimonsa Kaisa. Teoksessa esiintyy myös Syinmaan tietäjä, joka pohjautuu tosielämän esikuvaan, Juho Luomajokeen. Teos nostaa keskiöön ajatuksen ruumiillisen työn luonteesta ja sen sankarillisuudesta. <br /><br />Laajuus 77 sivua<br />Romaani on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1929 (Kansanvalta). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 2</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017112855096
Ihmiselon karvas ihanuus. Osa käsikirjoituksesta 1939
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=novellit">novellit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kokoomateokset">kokoomateokset</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=alkoholismi">alkoholismi</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=mets%C3%A4ty%C3%B6">metsätyö</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=maaltamuutto">maaltamuutto</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=vankilat">vankilat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
Digitoitu dokumentti sisältää osan kokoelman <em>Ihmiselon karvas ihanuus</em> konekirjoitetuista liuskoista. Ne ovat samassa järjestyksessä kuin julkaistussa kokoelmassa, viimeisenä novellina <em>Iltavoimistelu vankilassa, </em>joka julkaistiin kokoelmassa nimellä <em>Saha</em>. Novellit <em>Ensimmäinen synti</em> ja <em>Kuolinuutinen</em> ovat kopioitu painetuista julkaisuista. Teksteissä on useita pieniä korjauksia. Käsikirjoituksesta puuttuvat julkaistun kokoelman viisi viimeistä novellia. <br /><br />Novellikokoelma käsittelee metsätyötä ja sen tekijöitä, alkoholismin seurauksia sekä maaltamuuttoa, väestön siirtymistä maaseudulta taajamiin. <br /><br />Laajuus 100 sivua <br />Novelli<em> Ensimmäinen synti </em>on julkaistu ensimmäisen kerran <em>Työväen Joululehdessä</em> vuonna 1938 ja novelli <em>Kuolinuutinen</em> julkaisussa <em>Kansan Joulu </em>vuonna 1936. Kokoelma <em>Ihmiselon karvas ihanuus</em> on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1939 (Gummerus). Se sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 5</em> (Otava 1989).<br /><br />Novellien <em>Maaltapako</em> ja <em>Ensimmäinen synti</em> välissä on kirjekuori: Sosiaalidemokraattinen puoluetoimisto, lähetetty kirjailija Pentti Haanpäälle, päiväys 1.12.28. Se liittynee Haanpään julkaisuun jossakin puolueen vuotuisjulkaisussa.
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017112855097
Iisakki Vähäpuheinen hiihtourheilijana. Käsikirjoitus marraskuu 1952
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=hiihto">hiihto</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=valmennusmenetelm%C3%A4t">valmennusmenetelmät</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=huumori">huumori</a>
Digitoitu dokumentti on leveä, ruuduttamaton lehtiö jossa osittain kapeampia liuskoja liimattuina lehdille. Vaikka tiedoston alkuun digitoidussa kuoressa on merkintöjä muistakin jutuista, lehtiössä on vain yksi novelli. <br /><br />Novellissa <em>Iisakki Vähäpuheinen hiihtourheilijana</em> Iisakki ottaa nuorena osaa Oulun hiihtoihin, mutta jää tottumattomuuttaan viimeiseksi ja on paleltua alusvaatteissaan. Pitäjän rikas isäntä ottaa Iisakin "valmennusleirille" eli syöttää tätä talossaan kuukauksien ajan, eikä Iisakki saa edes liikkua, jotta voimat varmasti kasautuisivat. Kun Kairanmaan ensimmäinen hiihtokilpailu järjestetään, liiaksi lihonut Iisakki on taas viimeisiä. Tarina kertoo kilpailusta, joka järjestettiin vuonna 1889. <br /><br />Laajuus 17 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 3.11.1952<br />Novelli ilmestynyt kokoelmassa <em>Iisakki Vähäpuheinen </em>(<em>O</em>tava 1953), sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201801172087
Iisakki Vähäpuheinen saarnamiestä kyydissä. Käsikirjoitus syyskuu 1950
Miten se piki kiehuu? Käsikirjoitus lokakuu 1950
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=novellit">novellit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kaksinaismoraali">kaksinaismoraali</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=juoruilu">juoruilu</a>
Digitoitu dokumentti sisältää kaksi novellia, jotka on kirjoitettu sinikynällä itse tehdyille, kirjanpitovihkosta leikatuille kapeille liuskoille. <br /><br />Novellissa<em> Iisakki Vähäpuheinen saarnamiestä kyydissä</em> Iisakki joutuu Kairanmaan akkojen piikittelyn takia kantamaan tiettömien taipaleiden takaa hylkeennahkalaukussa pienikokoisen lestadiolaisen saarnamiehen. <br /><br />Laajuus 17 sivua<br /> Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 4.9.1950 <br /><em>Saarnamiestä kyydissä</em> on ilmestynyt kokoelmassa <em>Iisakki Vähäpuheinen </em>(Otava 1953), sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).<br /><br />Novellissa<em> Miten se piki kiehuu?</em> pirtutrokari tahtoo Petsamon luostarissa tutustua herrasnaisiin. Hän ottaa kaverikseen pienpolttajan ja miehet tekeytyvät insinööriksi ja rakennusmestariksi. Lopulta miehet paljastuvat, kun arkkitehtinainen tekee miehille otsikon kysymyksen "Miten se piki kiehuu?". <br /><br />Laajuus 18 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 11.10.1950 <br />Ilmestynyt teoksessa <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017112955161
Iisakki Vähäpuheinen. Käsikirjoitus vuodelta 1953
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=novellit">novellit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kokoomateokset">kokoomateokset</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=veijarit">veijarit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=alkoholi">alkoholi</a>
Digitoitu dokumentti sisältää novellikokoelman <em>Iisakki Vähäpuheinen </em>käsikirjoituksen. Tekstissä on Otavan vastaanottoleima 11.9.1953. Novellit <em>Hiihtourheilijana, Puhemiehenä</em>, <em>Saarnamiestä kyydissä</em>, <em>Tarkastajana</em>, <em>Kylpyhoitoa</em>, <em>Valittujen lasten kyyti</em> sekä <em>Radioihme</em> ovat lehtileikkeistä eri julkaisuissa. Novellien nimet on lyhennetty kokoelmaa varten. Dokumentissa on konekirjoituskäsikirjoituksina novellit <em>Hirviasioissa</em>, <em>Matka ja vedennäköinen</em>, <em>Pesäpallo</em>, <em>Hallantorjuntatykki</em>, <em>Nuotiolla</em>, <em>Veikkaus</em> ja <em>Muistomerkk</em>i.<br /><br />Novellikokoelma kuvaa veijarimaisen Iisakki Vähäpuheisen tarinoita ja erilaisia tilanteita, joihin hän joutuu. <br /><br />Laajuus 48 sivua<br />Novellit on julkaistu ensimmäistä kertaa seuraavasti: <em>Puhemiehenä</em> julkaisussa <em>Kevättervehdys</em> 1953; <em>Saarnamiestä kyydissä</em> julkaisussa <em>Yhteisvoimin</em> 5/1950; <em>Tarkastajana</em> julkaisussa <em>Vappu: Demokratian vappujulkaisu</em> 1953; <em>Kylpyhoitoa </em>julkaisussa <em>Yhteisvoimin</em> 5/1951; <em>Valittujen lasten kyyti</em> julkaisussa <em>Seura </em>15-16/1952; <em>Radioihme </em>julkaisussa <em>Yhteisvoimin</em> 2/1950. Novellin <em>Hiihtourheilijana</em> alkuperäistä julkaisua ei tiedetä. Kokoelma julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1953 (Otava), sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017112955146
Isännät ja isäntien varjot. Osa käsikirjoituksesta kesäkuu 1934-huhtikuu 1935
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pula-ajat">pula-ajat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=talonpojat">talonpojat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pakkohuutokauppa">pakkohuutokauppa</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=yhteiskunnalliset+romaanit">yhteiskunnalliset romaanit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=k%C3%B6yhtyminen">köyhtyminen</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=sukupolvet">sukupolvet</a>
Digitoitu dokumentti on<em> Isännät ja isäntien varjot </em>-teoksen koneella kirjoitetun käsikirjoituksen sivut 43-146. Konekirjoitustekstissä on useita lyijykynäkorjauksia. Liuskoja 2-4 on leikelty ja liimailtu paloina uusille liuskoille <em>Tulenkantajat</em>-lehteen ladottaviksi. Liuska 76 on viimeinen, teksti katkeaa kesken virkkeen: "Tunsivatko nämäkin ihmiset vielä / kevään?" Kohta on julkaistu alkuperäisteoksessa (s. 165) ja <em>Kootut Teokset osa 4</em>:ssä (s. 146) hiukan muutettuna. Tekstin jatko puuttuu. <br /><br />Romaani kuvaa Haanpäälle tyypillistä teemaa, yhteiskunnallisten olojen vaikutusta yksilöön ja yhteisöön. Entinen mahtava maatilan isäntä Jopi Herneinen poikineen kokee henkisen ja aineellisen arvonalennuksen hätäaputöiden ja pakkohuutokaupan vuoksi. Jopi Herneinen tarraa viimeiseen miehiseen voimantunteeseen, suhteeseen myyjätär Lyyli Kaislan kanssa, mutta tulee torjutuksi. Raivosta sokeana Jopi päätyy peruuttamattomaan ja väkivaltaiseen ratkaisuun surmaten Lyylin. <br /><br />Laajuus 103 sivua<br />Kirjoitusaika 7.6.1934-4.4.1935<br />Ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1935 (Kirjailijain kustannusliike). Sisältyy teokseen<em> Kootut teokset 4</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017112855108
Jauhot. Käsikirjoitus vuodelta 1949
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=romaanit">romaanit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=n%C3%A4l%C3%A4nh%C3%A4t%C3%A4">nälänhätä</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=katovuodet">katovuodet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=keinottelu">keinottelu</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=viinanpoltto">viinanpoltto</a>
Digitoitu dokumentti sisältää koneella kirjoitetun käsikirjoitusversion romaanista <em>Jauhot, </em>jossa on hyvin vähän korjauksia. Ilmeisesti kyseessä on toinen käsikirjoitusversio. Otsikkosivulla on Otavan leima, päivämäärä 26.8.49 ja merkinnät ladonnasta ja painosmäärästä (3000). Teksti katkeaa kesken lauseen. Teksti jatkuu koneella kirjoitetusta vuoropuhelumonisteesta tehdyn muistivihkon kääntöpuolella. <br /><em><br /></em>Romaani kuvaa katovuoden seurauksia Kairan pitäjässä. Oulun läänin kuvernööri saa idean antaa katovuoden korvaukset jauhoina. Seurauksena on jauhojen varastamista, viinanpolttoa, papille maksettavien korvausten ulosmittausta jauhoina, viranomaisten herjaamista, oikeudenkäynti ja kahden naisen vankeustuomio. Romaanin lopussa on näkymä tulevaisuuteen: äitinsä kohdussa vankilaan joutuvasta pojasta tulee taisteleva kommunisti. Haanpää on saanut idean teokseensa Rurik Calamniuksen <em>Suomussalmen seurakunnan historiasta</em> (1912).<br /><br />Laajuus 98 liuskaa<br />Romaani <em>Jauhot</em> on ilmestynyt ensimmäisen kerran 1949 (Otava). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).<br /><br />Haanpään itse jostakin vuoropuhelumonisteesta tekemän vihkon ensimmäisellä lehdellä on ylhäällä merkitty "Herra Erik Blomberg Helsinki Kalevankatu 9 A 4"<em>.</em> Sen jälkeen teksti "Jauhot (juttu jatkuu)". Ilmeisesti on ollut aikeita filmata jotain Haanpään Lapin aiheista juttua, johon Haanpää on kehitellyt Erik Blombergille luonnosta. Kyseessä oli <em>Valkoisen peuran</em> filmauksen aikaa. <br />Laajuus 54 sivua
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017112955150
Jauhot. Osa käsikirjoituksesta heinä-elokuu 1948
Novelleja. Käsikirjoituksia syys-lokakuu 1948
Apuraha-anomus syyskuu 1948
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=katovuodet">katovuodet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=huutolaisuus">huutolaisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kullankaivuu">kullankaivuu</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=armeija">armeija</a>
Digitoitu dokumentti on ruskeakantinen pieni ruutulehtiö, joka on kirjoitettu lyijykynällä. Dokumentti sisältää kolme katkelmaa romaanin <em>Jauhot</em> käsikirjoituksesta ja neljän novellin käsikirjoitukset. Tekstissä on paljon sanankorjauksia ja muutaman rivin ylipyyhkimisiä. <br /><br />Kaunokirjallisten tekstien välissä on apuraha-anomus Alfred Kordelinin säätiölle 3.9.1948. Tekijä ei ilmaise summaa, vaan pyytää sitä, mitä tuolloin jaetaan. Apurahalla on tarkoitus tehdä isompaa kaunokirjallista työtä varten kotimainen matka (todennäköisesti Kainuuseen <em>Jauhojen</em> takia). Aikaisemmin saamansa 15 000 markan apurahan pontimeksi Haanpää ylpeänä viittaa julkaisseensa kolme teosta: <em>Yhdeksän miehen saappaat</em> (1945), <em>Jutut</em> (1946) ja <em>Heta Rahko korkeassa iässä</em> (1947). <br /><br />Otsikolla <em>Jauhot</em> nimetyssä katkelmassa Juhani Lunki palaa tyhjin toimin kirkolta, jossa hän on yrittänyt ostaa kauppias Polsolta jauhoja. Hinta on ollut liian kova. Suolakalansa hän on vaihtanut tupakkaan. Teksti alkaa kesken sanan "Täten Juhani Lunki tyytyi tekemään loppu/puolen jauhonetsintämatkaansa vain ajatuksissaan". <br /><br />Juhani on nähnyt Kurtin kuivattamia pettulevyjä, mutta kertoja vakuuttaa ironisesti sen ajan olevan ohi, jolloin nälkämaan kansa on vain petun, oljen ja jäkälän varassa. Kunnanesimies Veija Kataja kirjoittaa anomuksen kuvernöörille hätäavun saamiseksi. Kuvernööri saa kyllä kirjeen, mutta päättääkin antaa avun jauhoina. Niistä lähtee nälkä ilman välikäsiä ja ne uusintavat työvoiman. <em>Jauhoista</em> löytyvä navanalushuumori on osa Haanpään ehdottoman materialistista maailmankatsomusta: elämä on vain aineen muodonmuutoksia. <br /><br />Kolmenkymmenen reen jono Kairan rahdinajajia lähtee nousemaan meren rannalta kuvernöörikaupungista kohti nälkämaita lastinaan nuo maagiset jauhosäkit. Teksti päättyy lauseeseen "missä asiat järjestettiin näköjään niin hulttiomaisesti.."<br /><br />Laajuus 8 + 14 + 11 sivua<br />Kirjoitusaika 23.7. ja 6.8.1948, kolmannen katkelman päiväyksestä ei ole tietoa, koska teksti katkeaa kesken<br /><em>Jauhot</em> ilmestyi vuonna 1949 (Otava), sisältyy kokoelmaan <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989). <br /><br />Novellissa <em>Kulta-Hermanni kevään tullessa</em> nimipäähenkilö lähtee Lapin yliperille huuhtomaan kultaa, kuten hän on tehnyt joka kevät kolmenkymmenen vuoden aikana. 31. kerralla Hermanni ei palaa, eikä hänestä saada koskaan mitään tietoja. Hän on kadonnut tunturiin vanhojen saamelaisten ja mahtihirvaiden tapaan. Eukko avaa Hermannin arkun ja upottaa järveen siellä säilytetyt malmikivet.<br />Laajuus 16 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 21.9.1948<br />Ilmestynyt kokoelmassa <em>Atomintutkija ja muita juttuja</em> (Otava 1950) ja sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).<br /><br />Novellissa <em>Kadonneet penningit</em> paksu rovasti pudottaa vahingossa kinkerien päättyessä rahapennosia lattialle. Lihavana ja arvovaltansa takia hän ei halua kontata niiden perään, joten hän käskee lukkarin, suntion ja kinkeritalon isännän ryömiä rahasia etsimään. Kyseessä on haanpääläinen anekdootin muotoon verhottu isku papiston ahneutta vastaan. <br />Laajuus 11 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 22.9.1948<br />Ilmestynyt kokoelmassa <em>Atomintutkija ja muita juttuja</em> (Otava 1950) ja sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).<br /><br /><em>Hevoskauppoja</em> on tarina Aatusta, entisestä orvosta, joka ostaa hevosen, jolla voisi ratsastaa kotikyläänsä. Aatu tekee huonot kaupat ja joutuu vaihtamaan hevosen lehmään, mutta joutuu myymään tämänkin. Lopulta Aatu on entistäkin köyhempi. <br />Laajuus 23 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 24.9.1948<br />Ilmestynyt kokoelmassa <em>Atomintutkija ja muita juttuja</em> (Otava 1950) ja sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).<br /><br />Novellissa <em>Aatun muistiin jäänyt mummo</em> arka ja puhdasmielinen sotamies Aatu (ehkä sama kuin edellisessä tarinassa) tutustuu Sauna-Kaijaan, joka pyytää Aatun luokseen ja alkaa lähennellä tätä. Aatu kauhistuu Kaijan vanhuutta ja torjuu lähentelyt. Hän vihjaa kaverilleen Ristiharjulle mahdollisuudesta ja Ristiharju tarttuu tilaisuuteen. Kaija on muunnelma <em>Yhdeksän miehen saappaiden</em> Kirje-Katariinasta. Lopulta Aatu ja Ristiharju pääsevät siviiliin ja Kaija jää katselemaan heitä saunansa pikku ikkunasta (joka vertautuu hänen vulvaansa). Kaija vertautuu Aatun mielessä lihavaperäiseen hämähäkkiin eli miestensaalistajaan. <br />Laajuus 19 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 7.10.1948<br />Ilmestynyt kokoelmassa <em>Atomintutkija ja muita juttuja</em> (Otava 1950) ja sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201802063165
Jauhot. Osa käsikirjoituksesta heinä-elokuu 1949
Kultakesä. Käsikirjoitus vuodelta 1949
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=katovuodet">katovuodet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kultakuume">kultakuume</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=h%C3%A4t%C3%A4apu">hätäapu</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=lappi">lappi</a>
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu tekijän itse leikkaamille valkoisille huokoisille pienehköille paperiliuskoille, alussa teksti on kirjoitettu kosmoskynällä, lopussa lyijykynällä. Tekstissä on pyyhitty yli muutamia sanoja ja virkkeitä. Dokumentti sisältää seitsemän katkelmaa romaanin <em>Jauhot</em> käsikirjoituksesta sekä novellin <em>Kultakesä</em> käsikirjoituksen. <br /><br />Romaanissa <em>Jauhot</em> Jaako Kortteinen ja Juhani Lunki keittävät pontikkaa hätäapujauhoista ja juopottelevat. Kun Rämeen Mari joutuu lähtemään kasterahan puutteessa tyhjin toimin pappilasta, kirkkoherra Borgh saa idean ottaa korvauksen toimituksistaan hätäapujauhoina. Veija Kataja kunnanmiehenä pidättää kirkon korvaukset palkkajauhoista. Kun hän tuo yhtä pussukoista pappilaan, siellä kerjäämässä ollut Pöllön Riita kuulee papin käskevän renkiään viemään jauhot hevosensa appeeksi. Riita menee Polson kauppaan ja levittelee siellä uutista, kuinka pappilan Mustan kyljet kiiltävät sen saadessa köyhille tarkoitettuja jauhoja. Kirkkoherra haastaa juorun alullepanijat Riitan ja Rämeen Marin syyskäräjille herjauksesta ja kunnianloukkauksesta. <br /><br />Mari kulkee kirkolle Golgatan tietään kauniina syyspäivänä lautamiehen tuotua kanteen mökkiin. Arkana korven asukkina Mari on ensin aikonut olla menemättä, mutta lautamies on sanonut lain kouran noutavan omansa pois. Käräjäpaikkana toimii Polson kauppakartano. Oikeudenkäynnissä Mari ja Riita ovat avuttomina vastaamassa ilman asianajajaa. Riita saa yllyttäjänä yhdeksän kuukautta, säestäjä Mari puoli vuotta. Kertoja siirtää lopuksi näkökulman yleistävälle tasolle. Kuvernöörin suuri ajatus, hätäapujauhot, jatkavat vaikutustaan vuosikymmenten päähän. Marin kokemusten takia hänen pojastaan tulee Kairanmaan ensimmäisiä sosialisteja, ja hän kaatuu sisällissodassa 1918. Myös Marin vankilassa syntyneestä pojasta tulee työväenliikkeen mies, joka usein palaa vankilaan. Äitinsä ei voi ymmärtää sitä, kun poika ei ole murhannut tahi varastanut. <br /><br />Laajuus 18 + 12 + 13 + 14 + 29 + 10 + 21 sivua Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 12.7., 18.7., 19.7., 21.7., 2.8., 4.8., 6.8.1949<br />Romaani <em>Jauhot</em> on ilmestynyt vuonna 1949 (Otava), sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).<br /><br />Novellissa <em>Kultakesä</em> kaupunkilainen konttoristi Antti Ryky lukee lehdestä Lapin uusista kultalöydöistä. Ryky saa lopputilin ja lähtee Helmi-Päkilän kanssa ottamaan osansa rikkauksista. Teksti katkeaa kesken sanan "Ruumis tuntui ruhjoutu-/neelta", keskeytynyt lause ei sisälly lopulliseen tekstiin.<br /><br />Laajuus 14 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika ei tiedossa. <br />Novelli <em>Kultakesä</em> on ilmestynyt ensimmäisen kerran julkaisun <em>Urheilukuvasto</em> joululiitteeessä (1949), julkaistu myös kokoelmissa <em>Atomintutkija ja muita juttuja</em> (Otava 1950) sekä <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti+">Haanpää, Pentti </a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201802063156
Jauhot. Osa käsikirjoituksesta vuodelta 1949
Atomintutkija Fulmarin tapaus. Käsikirjoitus helmikuu 1949
Vuoropuhelut Arctic Furyyn maaliskuu 1949
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=varkaus">varkaus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=ydinaseet">ydinaseet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=k%C3%B6yhyys">köyhyys</a>
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu kosmoskynällä vaaleanruskeakantiseen pieneen muistiinpanolehtiöön. Dokumentti sisältää kaksi jaksoa romaanista <em>Jauhot</em> sekä novellin <em>Atomintutkija Fulmarin tapaus</em><em></em>. Lehtiössä on myös repliikkejä vuoropuhelusta <em>Arctic Furyyn. </em><br /><br />Vihkossa on kaksi jaksoa romaanista <em>Jauhot</em>, ensimmäinen alkaa kesken sanan: "-han kairoilta. Koko hänen elämänsä oli ollut yhtä lähtemistä, vaikka hän ei ollut tuosta taahan päässyt". Ensimmäisessä jaksossa Sakari-vaari kokee epäoikeudenmukaiseksi, ettei hätäaputyöhön kykenemättömille anneta kruununjauhoja. Hän päättää varastaa säkin, mutta vanhuuden heikkouttaan ei jaksa vetää sitä kotiin. Vaari suostuttelee mökinemännän, leski-Hultan kumppanikseen, mutta tämän etiikka ei sitä sallisi ja hän pelkää vankeutta. Toisessa jaksossa Kenttäläinen eli Juhani Lunki hiihtää kevään viimeisillä hankikeleillä kunnanesimies Veija Katajan taloon rojahtaen pirtin penkille. Kataja arvelee ensin Lunkin olevan humalassa, mutta sitten voihkintaa kuunneltuaan päättelee tämän olevan sairas. Lunki pyytää papin ja vallesmannin paikalle, mutta lopulta paljastuu, että Lunkin ainoa motiivi olikin vain nolata virkavallan edustajat. <br /><br />Laajuus 21 + 20 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika ensimmäisessä jaksossa ei ole päiväystä, toinen jakso Piippola 2.3.1949<br /><em>Jauhot</em> on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1949 (Otava), sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989). <br /><br />Ydinfyysikko Fulmari työskentelee salaisessa tutkimuskeskuksessa, "atomikaupungissa". Naimaton mies on vieraantunut muusta ympäristöstään. Kerran raskaan työpäivän jälkeen häntä tulee vastaan tuntematon mies puhutellen Fulmaria vuorenpeikoksi. Fulmari muistaa, että siinä on hänen nuoruudenystävänsä Edmund Haunt. Keskustelun seurauksena Fulmari tulee vainoharhaiseksi ja alkaa kuvitella häntä seurattavan ja vahdittavan. Vaikka hän pääseekin kylpylälomalle lepuuttamaan hermojaan, hän yhä jatkaa harhaista eloansa ja joutuu lopulta hullujenhuoneelle. <br /><br />Novellin otsikko on kirjoitettu punakynällä ja teksti kosmoskynällä, korjauksia punakynällä. Repliikit on erotettu uudelleen alkuviivan sijasta lainausmerkein. Novellin läpikulkevana johtomotiivina on pallo: Hauntin jalkapallo, tyhmien futisfanien pallon kaltainen pullistelu, ydinpommimiesten tahto räjäyttää koko maapallo, Hauntin halu puristaa totuus Fulmarista kuin mädästä sitruunasta, Fulmarin pyrkimys tunkeutua atomien aurinkokuntiin. Nimi Fulmari on symbolinen ja se merkitsee eräänlaista mustekalaa. Myös nimi Haunt on symbolinen ja viittaa takaa-ajoon, seuraamiseen. Motiivi atomimiehen isännän vaihdosta oli enteellinen, sillä kokoelman ilmestymisvuonna brittiläinen ydinfyysikko Bruno Pontecorvo loikkasi Helsingin kautta Neuvostoliittoon hallussaan länsivaltojen vetypommisalaisuuksia. Niiden avulla Neuvostoliitto räjäytti vuonna 1952 ensimäiset vetypomminsa.<br /><br />Laajuus 44 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 24.2.1949<br /><em>Atomintutkija ja muita juttuja</em> ilmestynyt vuonna 1950 (Otava), sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989). <br /><br />Tekstin otsikkona on <em>Vuoropuhelut "Arctic Furyyn"</em>. Se sisältää repliikkejä muualla olevaan tekstiin, jotka ovat katkelmallisia lisäyksiä sivuille. Mistään ei käy ilmi, liittyvätkö nämä elokuvakäsikirjoitukseksi aiottuun tekstiin. Näin voisi päätellä suluissa olevasta alaotsikosta "(ulkokuvat)". Mahdollisesti on kyseessä hanke, jota oli tarkoitus tarjota Erik Blombergille ja Eino Mäkiselle, jotka olivat tehneet Lappi-aiheisia elokuvia. Blombergin <em>Valkoinen peura</em> valmistui vuonna 1952, ehkä Haanpää oli tietoinen elokuvan suunnitelmasta. <em>Arctic Fury</em> (Jääkenttien raivo) on Norman Dawnin ja Fred R. Feitshans Jr:n ohjaama amerikkalainen elokuva, joka valmistui vuonna 1949. Olisiko Haanpäällä ollut tarkoitus kirjoittaa tämän elokuvan Lappiin sijoittuva versio?<br /><br />Laajuus 15 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 14.3.1949<br /><br />Lehtiön takakannen kääntösivu sisältää katkelman kesken lauseen ja sanan novellista <em>Kultakesä</em> (<em>Atomintutkija ja muita juttuja, </em>Otava 1950).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201801192145
Jauhot. Satujen peikot. Unet. Käsikirjoitukset loka-joulukuu 1948
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=katovuodet">katovuodet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=ydinaseet">ydinaseet</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=unien+tulkinta">unien tulkinta</a>
Digitoitu dokumentti on keltakantinen kapea ruutuvihko, joka on kirjoitettu lyijy- ja kosmoskynällä. Otsikko on "Jauhot (jatkuu)" ja se on kirjoitettu viitenä jaksona. Novellit <em>Satujen peikot</em> ja <em>Unet</em> ovat vihkossa romaanin ensimmäisen jakson jälkeen.<em></em><br /><em><br />Jauhot</em> on romaani katovuoden seurauksista, siitä mitä tapahtuu, kun katokorvaukset maksetaan jauhoina rahan sijaan. Vihkossa on kohtauksia teoksesta: Kuormajuhtajono vie lääninjauhoja erämaapitäjään, joita kunnan esimiehen, Veija Katajan, valvonnassa jaetaan hätäaputietyömaan miehille palkaksi. Valvontatyössään Kataja yöpyy salomökissä, jonka isäntä on ollut Amerikassa. Tämä ja hänen eukkonsa kertovat herätessään toisilleen näkemänsä unet. Toinen ukko, Sakari, pääsee kyytiin Katajan rekeen ja valittaa, ettei vanhoille ja vaivaisille riitä kuvernöörin jauhoja. <br />Romaani on yhtäläinen käsikirjoituksen kanssa muutamia lisäyksiä lukuun ottamatta. Teksti on romaanin ensipainoksen sivuilla 54-86 ja se katkeaa kesken virkkeen.<br /><br />Laajuus 11 + 20 digitoitua sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 19.10.-11.12.1948<em><br /></em><em>Jauhot</em> on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1949 (Otava). Sisältyy teokseen<em> Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).<br /><br />Pasifistinen essee <em>Satujen peikot</em> käsittelee ydinaseisiin liittyvää vastuuta. Satujen peikkojen lailla tuhon tiedemiehet lymyävät luolissaan, mutta heille käy kuten esikuvilleenkin, he häviävät aikanaan.<br /><br />Laajuus 4,5 digitoitua sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 21.10.1948<br /><em>Satujen peikot</em> on ilmestynyt joululehdessä <em>Kansan Tahdon Joulu</em> 1948, se sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8 </em>(Otava 1989).<em> <br /></em><br /><em>Unet</em> on <em>Jauhoista</em> irroitettu kertomus toisilleen uniaan kertovasta pariskunnasta.<br /><br />Laajuus 4,5 digitoitua sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 7.11.1948<br /><em></em><em>Unet</em> on ilmestynyt ensimmäisen kerran julkaisussa <em>Suomen Kulttuurirahaston toimintakertomus</em> 1949. Julkaistu myös Matti Salmisen toimittamassa kokoelmassa <em>Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja</em> (Into 2014). Kertomus ei ole mukana <em>Kootuissa teoksissa</em> ilmeisesti siksi, että kyseessä on kohtaus <em>Jauhoista</em>.
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydetätävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017112955163
Jono. Käsikirjoitus helmikuu 1945
Sirkussankari. Osa käsikirjoituksesta maalis-heinäkuu 1945
Ihme. Käsikirjoitus heinäkuu 1945
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=huijaus">huijaus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pula-ajat">pula-ajat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=n%C3%A4lk%C3%A4">nälkä</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=alkoholijuomat">alkoholijuomat</a>
Digitoitu dokumentti sisältää kuusi pientä ruutulehtiötä, joista kolme ensimmäistä ja viimeinen ovat Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kannellisia lehtiöitä n:o 4, muut kaksi Rafael Haarlan avolehtiöitä n:o 103. Lehtiöt sisältävät osan romaanin <em>Sirkussankari</em> käsikirjoituksesta ja kahden novellin käsikirjoitukset. <br /><br />Novellissa <em>Jono</em> kerrotaan siitä, kuinka Alkon myymälä eli niin sanottu pitkäripainen on avattu sotavuosien jälkeen. Jo aamuyöstä ennen avaamista on ovelle alkanut muodostua jonoa. Entinen korpraali, nyt pelkkä Antti Isolintu hyödyntää tilannetta ja onnistuu myymään paikkansa jonossa useaan kertaan tienaten runsaat tuhat markkaa, jolla voi elää mukavasti. Teksti kuuluu korpraali Isolintu -sarjaan sen viimeisenä tekstinä. Tekstissä oleva maininta torista viittaa Ouluun. Haanpää oli itse jonottamassa viina-annostaan Oulun torin laidassa olleessa Alkon myymälässä. <br /><br />Laajuus 17 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 6.2.1945<br />Julkaistu ensimmäisen kerran <em>Kansan kuvalehdessä (</em>9/1945). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).<br /><br />Romaani<em> Sirkussankari</em> on Pentti Haanpään kirjailijauran erikoisin tapaus, josta on kerrottu pääpiirteissään Vesa Karosen teoksessa <em>Haanpään elämä</em> (SKS 1985) ja Matti Salmisen teoksessa <em>Pentti Haanpään tarina</em> (Into 2013). Sirkussankarissa kerrotaan akrobaatti, ilmavoimistelija ja hammastaiteilija J. E. Huttusesta, joka esiintyi sirkuksissa ja myös itsenäisesti seisoen käsillään kolmen olutpullon päällä ja laulaen tässä asennossa ooppera-aarioita. Erityisen tunnettu hän oli hammasvoimistaan. Huttunen kiskoi kokonaisia linja-autoja vahvalla purukalustollaan. <br /><br />Huttunen kirjoitti omaelämäkertansa, mutta arveli tarvitsevansa stilisointiapua ja pyysi Haanpäätä tähän työhön. Haanpään päiväkirjan mukaan kirjailija vastasi pyyntöön myöntävästi 21.2.1945, luki tekstin 23.-24.2.1945 ja ilmoitti 25.2.1945, että haluaa tekijänpalkkiosta 90 prosenttia. Huttunen palautti sopimuksen 9.3.1945, ja Haanpää aloitti kirjoitusprosessin 10.3.1945. (<em>Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät</em>, Into 2016). Sodanjälkeinen aika oli Haanpäällä runsaan viinankäytön aikaa ja päiväkirjan päiväyksissä on ristiriita: käsikirjoituksen ensimmäinen päiväys on 9.3.1945 ja siinä merkintä "Sirkussankarin suunnittelua (J. E. Huttusen mukaan)". <br /><br />Kirjoitusprosessin kulkua voi seurata päiväkirjasta. Haanpää lähti 22.5.1945 matkalle Oulun kautta Iisalmeen, Savonlinnaan ja Kuopioon. Taskulehtiöt olivat mukana ja romaani eteni. Haanpää palasi Piippolaan 5.6.1945. Syynä matkaan oli riitaisa avioelämä ja odotettavissa oleva tyttären syntymä. Haanpää ei ollut hyväksynyt Ailin raskaaksi tuloa. Lehtiöiden viimeinen päiväys on 6.7.1945. Lopputarkastus oli 10.7.1945, käsikirjoitus lähti eteenpäin 18.7.1945. Välillä oli pitkiä taukoja Haanpään ryyppyreissujen takia. <br /><br />Laajuus noin 500 lehtiönsivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika 10.3.-6.7.1945<br />Sirkussankari julkaistiin J. E. Huttusen nimellä vuonna 1946 (Matkakirja).<br /><br />Novelli <em>Ihme</em> kertoo voimamies ja akrobaatti Kalle Laksosta, joka yhyttäytyy Taikuri-Jussin mukaan. Rahattomat miehet menevät kahvilaan lämmittelemään. Taikuri-Jussi pyytää sisään astuvaa vanhempaa körttiläismiestä antamaan taskustaan korttipakan. Körttiläismies vastaa loukkaantuneena, ettei hänellä milloinkaan ole ollut kortteja. Kun hänen taskustaan kuitenkin löytyy korttipakka, mies lähtee naurunremahduksen saattelemana ulos. Jussi vaatii tästä tempusta läsnäolijoilta kolehtia, jolla miehet saavat ostettua kahvia ja voileipiä. Kun Kalle kuulee tempun salaisuuden, hän kuitenkin pettyy suuren ihmeen kutistuttua pieneksi vilungiksi. <br /><br />Novelli on irrotettu romaanista <em>Sirkussankari</em> erilliseksi novelliksi ansaintamielessä. Kirjailija lähetti jutun 11.7.1945 Ensio Rislakille (<em>Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät</em>, Into 2016). Todennäköisesti ajatus oli, että se julkaistaisiin <em>Kansan Kuvalehdessä</em>, jonka vakituinen avustaja Haanpää silloin oli, mutta tiettävästi juttua ei ole julkaistu. Kukaan ei havainnut, että Huttusen nimellä julkaistun romaanin päähenkilö on juuri Kalle Lakso, teksti meni täytenä Haanpään juttuna.<br /><br />Laajuus 14 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 11.7.1945<br />Julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa <em>Heta Rahko korkeassa iässä</em> (Otava 1947). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaimiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201802023064
Juoppous. Osa käsikirjoituksesta toukokuu 1939
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=novellit">novellit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=alkoholismi">alkoholismi</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=vieraantuminen">vieraantuminen</a>
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu lyijykynällä pienille liuskoille, viimeinen liuska on revitty kapeasta ruutulehtiöstä. Viimeisellä sivulla on shakkitehtävä. <br /><br />Vihkossa teksti alkaa kesken, suunnilleen novellin puolivälistä sanoilla: "Viimein varusmestari palasi". Varusmestari tuo alokkaan, joka haluaa esikuntakirjuriksi; Puksu ja Närhi juovat alokkaan kaksi viinapulloa. Puksu panttaa vihkisormuksensa Närhelle ja lähtee näillä rahoilla kapakkaan ja tarjoaa rommitoteja kavereilleen. Myöhemmin kersantti Puksu tapaa sirkuksen voimamiehen, jolle häviää nöyryyttävästi alasimen nostossa. Lopulta pureksiessaan kotona laiskasti ruokaansa Puksu keksii aforismin: Jumalan myllyt jauhavat hitaasti. <br /><em><br />Juoppous</em> on itsenäinen mukaelma James Joycen novellista <em>Counterparts</em> kokoelmasta <em>Dubliners</em> (1914). Kirjallisen "varkauden" huomasi ruotsalaiskriitikko Tomas Oliv vuonna 1960. <br /><br />Laajuus 32 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 23.5.1939<br />Novelli on ilmestynyt kokoelmassa <em>Ihmiselon karvas ihanuus</em> (Gummerus 1939), julkaistu teoksessa <em>Kootut teokset 5 (Otava 1989).</em>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201801162069
Kauneuden kirous. Mikko Haanpään alkuperäinen käsikirjoitus
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kansankirjallisuus">kansankirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=maaseutu">maaseutu</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kauneus">kauneus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1800-luku">1800-luku</a>
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu musteella pitkille kapeille ruutuliuskoille otsikolla <em>Ansalan Anna</em> sekä vaakunaleijonakantiseen lehtiöön otsikolla <em>Kauneuden Kirous</em>. <br /><br />Teksti on Pentti Haanpään isän, maanviljelijä Mikko Haanpään kirjoittaman kertomuksen alkuperäinen käsikirjoitus, jonka Pentti on muokannut omaksi romaanikseen. Pentti seuraa isän teoksen juonta melko tarkasti. Nimiä on hieman muunneltu: muun muassa Rekolan talon nimi on Mikko Haanpällä Yrttilä. Ero on kuitenkin ennen kaikkea tyylissä ja sanonnassa, tässä näkyy kansankirjailijan ja sanataiteilijan ero. Toinen eroavuus on siinä, että Mikko Haanpää käyttää runsaasti repliikkejä pyrkien draamalliseen elävyyteen, kun taas Pentti Haanpää käyttää vähemmän dialogia ja luottaa kertojan kuvaukseen. Toisaalta näin tekstistä tulee myös yleistävää ja ulkokohtaista. Kertoja ei avaa tapahtumia tilanteiden ja henkilöiden kautta. <br /><br />Laajuus 55 ja 79 liuskaa<br />Ei tietoa kirjtoituspaikasta ja -ajasta
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201802012913
Kauneuden kirous. Osa käsikirjoituksesta joulukuu 1944 1/3
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=h%C3%A4%C3%A4t">häät</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=huostaanotto">huostaanotto</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=varkaus">varkaus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=tuberkuloosi">tuberkuloosi</a>
Digitoitu dokumentti pieni ruskeakantinen ruutulehtiö "Lehtiö KK N:o 5 (Kulutusosuuskuntien Keskusliitto)". Yläkulmassa valkoinen lappunen, jossa punaisella tussilla merkintä "2" sekä valkoisella lapulla "3 Karkurit 1/25 4 Lapset 5 Pohjoiseen". Dokumentti sisältää lukuja romaanista <em>Kauneuden kirous</em> (Into 2015). <br /><br />Luvussa <em>Häät</em> <em>Rekolassa</em> vietetään Mantan ja nuoremman isännän Heikin häitä. Juoppo pappi alkaa heti ryypätä, Manta ja Heikki vihkaistaan ikään kuin ohimennen. Ahkerin ja näkyvin tanssija Jaako Kortteinen ihastuu Annaan ja tanssittaa tätä tiiviisti. Jaako houkuttelee Annan piiakseen, onhan lokakuu ja pestuuviikko. Otsikko: "Häät (juttu jatkuu)". <br />Laajuus 41 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 7.12.1944<br /><br />Luvussa <em>Aviopuolisot</em> Jaako ilmoittaa keuhkotautiselle vaimolleen pestanneensa uuden piian. Kaunis Anna ei pyri emännöimään, vaan pysyy piian roolissa. Anna tulee raskaaksi Jaakolle. Tämän vaimo kuolee ja Anna synnyttää pojan ja tyttären, jonka jälkeen Annan ja Jaakon suhde virallistetaan. Jaako palaa vanhaan hurvittelevaan elämäänsä ja talo rappeutuu. Anna alkaa inhota kelvotonta miestään.<br />Laajuus 24 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 7.12.1944<br /><br />Luvussa <em>Karkurit</em> Jaako ja Anna karkaavat pakoon velkojansa ja yleistä elämän surkeutta. Juhlittuaan asettautumista uuteen asuntoon Jaako huomaa Annan kadonneen tavaroiden kanssa. Jaako koettaa turhaan saada poliiseja karkulaisten jäljille. Jaako jää kaupunkiin töihin ja myöhemmin pakenee raastupahaastetta kalastaja-alukseen.<br />Laajuus 19 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 8.12.1944<br /><br />Luvussa <em>Lapset</em> Jaako Kortteisen talo pakkohuutokaupataan ja lapset jäävät perinnöttömiksi. Rekolan lapseton vanha isäntä ottaa heidät kasvattaakseen. <br />Laajuus 8 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 8.12.1944<br /><br />Luvussa <em>Pohjoiseen</em> Jaako nukkuu juopuneen unta hevosenostajan ja Annan keskustellessa. Mies on vainunnut aviopuolisoiden kireät välit ja pyytää Annaa lähtemään kanssaan pohjoiseen. Teksti katkeaa kesken virkkeen. Tämän käsikirjoituksen ja julkaistun version välillä on pieniä eroja. Painetussa tekstissä on neljän kappaleen lisäys, jota ei tässä kohdassa käsikirjoitusta ole.<br />Laajuus 6 sivua<br />Ei tietoa kirjoituspaikasta ja -ajasta
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201802012894
Kauneuden kirous. Osa käsikirjoituksesta joulukuu 1944 2/3
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=avioliitto">avioliitto</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=alkoholismi">alkoholismi</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=salakuljetus">salakuljetus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kotiinpaluu">kotiinpaluu</a>
Digitoitu dokumentti on pieni ruskeakantinen ruutulehtiö, jonka päällä valkoinen lappunen "4". Dokumentti sisältää lukuja romaanista <em>Kauneuden kirous</em>, joka julkaistiin vasta vuonna 2015 (Into). Tekstissä on runsaasti lyhyen kappaleen mittaisia yliviivauksia ja myös pyyhkimisiä.<br /><br />Luvussa <em>Pohjoiseen</em> Anna pakenee Eetu Törmän kanssa miestään Tornionjokivarteen. Eetu pestaa hänet piiakseen, eikä Annan odotusten mukaan ota jalkavaimokseen. Myöhemmin käy ilmi, että Eetu on homoseksuaali ja ennen kaikkea suuri tullijoppari. Tämän paljastaa Eetun edellinen piika Reeta, jonka kanssa Anna ystävystyy. Teksti alkaa kesken tekstin ja jatkuu eri vihkossa [ks. Novelleja. Käsikirjoituksia toukokuu 1946. Kauneuden Kirous. Osa käsikirjoituksesta]. Julkaistussa teoksessa ei ole mukana lyhyttä kappaletta dokumentin alusta "Anna häntä jo kohteli miehenään. Eihän se muuten rekeensä nosta". <br />Laajuus 25 sivua. <br />Kirjoitettu 9.12.1944<br /><br />Luvussa <em>Vieras</em> Topi Pamppeeniksi myöhemmin paljastuva mies vierailee Eetun luona. Topilla ja Eetulla on yhteisiä intressejä, koska he ovat molemmat salakuljettajia. Eetu näyttää Annalle maanalaisen varastonsa ja salakäytävän Tornionjoen venevajaan.<br />Laajuus 16 sivua<br />Kirjoitusaika 10.12.1944<br /><br />Luvussa <em>Pamppeen</em> Anna tutustuu Topiin. Tämä tulee tarkoituksellisesti taloon Eetun poissa ollessa ja jää yöksi. Annasta tuleekin Topin jalkavaimo.<br />Laajuus 17 sivua<br />Kirjoitusaika 10.12.1944<br /><br />Luvussa <em>Jaako</em> Annan alkuperäinen aviomies Jaako on pestautunut kalastusalukseen, mutta mereen tottumattomana hänestä ei ole töihin. Ryypättyään rahansa hänet lähetetään irtolaisena takaisin kotikyläänsä.<br />Laajuus 17 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika ei ole tiedossa<br /><br />Luvussa <em>Nimismies</em> Eetu ja Topi ovat kireissä väleissä Annan takia. Nimismies tulee etsimään Annaa, mutta tämä pääsee Topin kanssa salakäytävää pitkin karkuun. Jaako jää kylään ja asettuu asumaan Reetan kanssa tämän mökkiin.<br />Laajuus 25 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 11.12.1944<br /><br />Luvussa <em>Kauppiaaksi </em>Topi vie Annan Ruotsin puolella pieneen sekatavarakauppataloon, johon nainen asettuu kauppiaaksi.<br />Laajuus 7 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 11.12.1944<br /><br />Luvussa <em>Matkan pää</em> Jaako elelee virallisesti Reetan huonemiehenä, mutta paikkakunnan lestadiolaiset paheksuvat susiparia ja pappikin käy heitä nuhtelemassa. Myöhemmin kunnanmiehet passittavat Jaakon kotikuntaansa, jossa tämä muutaman vuoden kuluttua kuolee.<br />Laajuus 9 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 11.12.1944<br /><br />Luvusssa <em>Kaappaus</em> Anna elelee Vaaran kylän sekatavarakauppiaana, mutta on vähitellen kyllästymässä häntä paljon vanhempaan Pamppeeniin ja havittelee verevämpiä miehiä. Käytännössä Anna työskentelee Pamppeenin palkkalaisena eikä itsenäisenä yrittäjänä. Kun Pamppeeni kuolee, Pamppeenin ja Annan tekemästä välikirjasta ei ole todisteita ja Anna voi jatkaa kaupan laillisena omistajana.<br />Laajuus 16 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 11.12.1944<br /><br />Luvussa <em>Kotipuoleen</em> Anna huomaa vanhenneensa. Kauppakin käy huonommin, koska paikkakunnan käsitys on että hän on vienyt kauppansa mieheltään Pamppeenilta. Anna myy kauppansa ja matkustaa takaisin kotiseudulleen kievarikyydillä. Ensimmäinen kyytimies paljastuu hänen pojakseen Pekaksi. Vihkossa teksti katkeaa kesken lauseeseen "Hän oli äitini kanssa karannut kotoaan ". <br />Laajuus 12 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika ei ole tiedossa
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201802012872
Kauneuden kirous. Osa käsikirjoituksesta joulukuu 1944 3/3
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=vanhuus">vanhuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=moraalittomuus">moraalittomuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pinnallisuus">pinnallisuus</a>
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu lyijykynällä poikittain viivoitetuille kirjepaperiliuskoille, jotka on repäisty lehtiöstä irti ja se sisältää romaanin <em>Kauneuden kirous</em> lopun.<em> </em>Teksti alkaa kesken virkettä: "-Hän oli äitini kanssa karannut kotoaan/jättäen minut, joka silloin olin kolmen vuoden vanha, vielä nuoremman siskoni kanssa yövuoteelle nukkumaan". Viimeisen sivun alareunassa on päiväys 12.12.-44. Sitten puoliksi repäisty liuska, jolta alkaa viimeinen luku: "Loppu" (alleviivattu), kirjoitettu molemmin puolin. Tämän jälkeen viisi sivua teoksen loppuun saakka, viimeisenä päiväys 13.XII.-44.<br /><br />Romaanin lopussa Anna palaa kotiseudulleen ja ottaa kievarikyydin asemalta. Pian käy ilmi, että kuski on hänen 30-vuotias poikansa, jonka hän on aikaisemmin jättänyt lähtiessään pojan isän, Jaako Kortteisen kanssa seikkailemaan. Anna menee Rekolan taloon, jota hänen hurskasteleva sisarensa Manta leskenä emännöi. Anna saa huoneen, mutta kun käy ilmi että puheet hänen rikkaudestaan ovat vailla pohjaa, hänet sanotaan irti. Anna muuttaa metsätorppaan yksinäisen naisen luo, joka on ollut moraaliltaan leväperäinen. Kyseessä on Heta Rahko, mutta nimeä ei mainita tässä tekstissä. Vanhaksi akaksi rumentunut Anna oivaltaa, että hänen kauneutensa on ollut nuoresta asti hänen kirouksensa. Myöhemmin Anna sairastuu, mutta ei syö, eikä anna hoitaa itseään ja kuolee.<br /><br /><em>Kauneuden kirous</em> perustuu Pentti Haanpään isän Mikko Haanpään käsikirjoitukseen, jonka Pentti työsti romaaniksi. Pentti oli tarjonnut aihetta elokuvakäsikirjoitukseksi, mutta Fenno-Filmi hylkäsi sen. <br /><br />Laajuus 14 sivua<br />Kirjoitusaika 12.-13.12.1944<br />Romaani <em>Kauneuden kirous</em> on julkaistu vuonna 2015 (Into). Teoksen alkusanoissa sen toimittaja Matti Salminen valaisee romaanin taustoja.
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201801172097
Kauneuden kirous. Osa käsikirjoituksesta kesäkuu 1946
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=k%C3%A4sikirjoitukset">käsikirjoitukset</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kasvattilapset">kasvattilapset</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=karkaaminen">karkaaminen</a>
Digitoitu dokumentti on sinipunainen 20 senttimetriä leveä viivoitettu vihko, jonka keskellä olevaan valkoiseen lappuun on kirjoitettu "Ruotsinkielen muistiinpanoja. Aili Haanpää 1942", josta nimi on myöhemmin vedetty lyijykynällä yli. Dokumentti sisältää luvun <em>Rekola</em> romaanin <em>Kauneuden kirous</em> käsikirjoituksesta. <br /><br />Näkökulmahenkilönä on nuori Pekka, joka tarkkailee Rekolan talon elämää ja tuntee asemansa raskaaksi tylyn tätinsä komennossa. Talon emäntä Manta on kääntynyt lestadiolaiseksi ja talossa järjestetään usein seuroja. Pekka kokee myös Jaako-isän olevan hänestä välinpitämätön. Jaakon asema on ongelmallinen Annan karattua pohjoiseen ja vietyä hänen rahansa. Lopulta Jaako katoaa, kun saa Mantalta tietää, missä Anna on. Julkaistussa versiossa luvun nimi Rekola on korvattu otsikolla Pekka.<br /><br />Laajuus 11 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 8.6.1946<br />Romaani <em>Kauneuden kirous</em> on julkastu vuonna 2015 (Into).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201801312719
Kaveri. Käsikirjoitus syyskuu 1934
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=novellit">novellit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kulkurit">kulkurit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=identiteetti">identiteetti</a>
Digitoidussa dokumentissa on koneella kirjoitettuna novelli <em>Kaveri</em>. Tekstissä on pieniä lyijykynällä tehtyjä korjauksia.<br /><br />Novellissa minä-kertoja saa isännältä keppikuritusta, koska on päätynyt eroottiseen kanssakäymiseen talon tyttären kanssa. Sankari pakenee, ajautuu kulkuriksi ja identifioituu kulkurin elämäntyyliin. <br /><br />Laajuus viisi sivua<br />Kirjoitusajankohta 6.9.1934<br />Ilmestynyt teoksessa <em>Lauma</em> (Gummerus 1937). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 5</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017112855129
Kiinalaiset jutut. Käsikirjoitus vuodelta 1954
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=matkakertomukset">matkakertomukset</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kulttuurimatkailu">kulttuurimatkailu</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Kiina">Kiina</a>
Digitoitu dokumentti sisältää <em>Kiinalaiset jutut</em> -teoksen käsikirjoituksen koneella kirjoitettuna. Kannessa on teksti <em>Kiinalaiset jutut Muistikuvia</em> sekä Otavan leima ja teksti: "Rek. no 5668, Kirjallisuudenlaji: Kaunokirjallista matkakuvausta. Painos 4000, kansi 3-värinen"<em>.</em> Etusivulle on punakynällä merkitty "Ilmestyy lokakuussa". Osa tekstistä on liimattuina liuskoille, jotka ovat aiemmin julkaistuista lehtijutuista. Luvun loppu on koneella kirjoitettua Apinakuningas-oopperan selostusta. Myös teoksen luku <em>Ilta</em> on jostakin lehdestä.<br />Digitoidun dokumentin lopussa on 24 pientä kapeata lehteä. Ne ovat kynällä kirjoitettuja muistivihkon sivuja, joissa on lukujen luonnosteluja. <br /><br />Pentti Haanpää osallistui vuonna 1953 suomalaisen kultuurivaltuuskunnan tekemään Kiinan matkaan. Seurue, jonka johtaja oli Sylvi Kekkonen, tutustui sisällissodan ja vallankumouksen jälkeiseen kommunistiseen järjestelmään. Tämän matkan perusteella Haanpää kirjoitti teoksen <em>Kiinalaiset jutut</em>.<br /><br />Laajuus 114 liuskaa. <br />Teoksen luku <em>Vappu</em> on julkaistu nimellä <em>Pekingin vappumarssi</em> ensimmäisen kerran <em>Vapaa sana</em> -lehdessä (24.7.1953), samoin <em>Futselingin monttu</em> (21.7.1953) ja <em>Kalliobuddha</em> (22.7.1953).<em></em> <em>Kiinalaisessa oopperassa </em>on julkaistu ensimmäisen kerran julkaisussa <em>Pohjanmaan Joulu</em> 1953. <em>Kiinalaiset jutut</em> on julkaistu vuonna 1954 (Otava), sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).<br /><br />Muistivihkon sivujen ensimmäisellä liuskalla lukee "Klassillinen ooppera"<em>,</em> sen yli merkitty "Kirjoitettu". Vihko tehty itse konekirjoitusmonisteesta nimeltä <em>Fysiologisia faktoja</em>. Haanpää on kirjoittanut tekstiä osin monistetekstin rivien väliin. Näin on kirjoitettu mm. <em>Vappumarssi Pekingissä (</em>14.7.1953). <em>Futselingin monttu</em> on kirjoitettu 1,5 puhtaalle kapealle liuskalle. Ylhäällä kysymys: "Mikä on rostrum?" (julk. huomautus: puhujalava).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijäoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017120855512
Kiinalaiset jutut. Osa käsikirjoituksesta heinäkuu 1953- maaliskuu 1954
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=matkakertomukset">matkakertomukset</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kulttuurimatkailu">kulttuurimatkailu</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=1950-luku">1950-luku</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Suomi">Suomi</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Kiina">Kiina</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=p%C3%A4iv%C3%A4kirjat">päiväkirjat</a>
Digitoitu dokumentti sisältää episodeja teoksesta <em>Kiinalaiset jutut</em>. Dokumentti on vihreäkantinen 11,5 cm leveä ruutulehtiö, joka kirjoitettu lyijykynällä. Vihkossa on myös muistiinpanoja, mm. aforismisitaatteja. Ensimmäisen sivun ylälaidassa on kysymys: "Mikä on buffalo? Kiinalaisen riisinviljelijän vetoeläin?"<br /><br /><em>Kiinalaiset jutut</em> kertoo suomalaisen kulttuurivaltuuskunnan kolme kuukautta kestäneestä vierailusta Kiinaan keväällä 1953. Pentti Haanpään lisäksi matkalle osallistuivat muun muassa Sylvi Kekkonen, Kustaa Vilkuna ja Matti Kurjensaari. <br /><em><br />Aamukävely</em> <br />Laajuus 11 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 28.7.1953<em><br /></em><br />Episodin <em>Aamukävely</em> jälkeen dokumentissa on aforismisitaatteja V. A. Koskenniemen teoksesta <em>Vaeltava viisaus</em>, jonka jälkeen on kirjailijoiden ja muiden aforistikkojen nimet ja elinvuodet.<br />Laajuus 12 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 14.1.1954<br /><br /><em>Vappuiltana Tienanmeren torilla</em><br />Laajuus 9 sivua; sen jälkeen muutos, 12 riviä.<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 14.1.1954<em><br /><br />Kävelyä</em> (jatkuu)<br />Laajuus viisi sivua<br />Kirjoitusaika 11.3.1954<br /><br />Otsikoimaton katkelma Pekingin lähtöillasta (teoksessa luku nimellä <em>Iltakävely</em>) <br />Laajuus kuusi sivua, viimeisellä sivulla 11 rivin lisäys<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 23.3.1954<br /><br />Kaikki jutut ovat ilmestyneet ensimmäisen kerran teoksessa <em>Kiinalaiset jutut </em>(Otava 1954). Sisältyvät teokseen <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017113055171
Kiinalaiset jutut. Osa käsikirjoituksesta heinäkuu 1953- toukokuu 1954
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kulttuurimatkailu">kulttuurimatkailu</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=valtuuskunnat">valtuuskunnat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Kiina">Kiina</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=matkap%C3%A4iv%C3%A4kirjat">matkapäiväkirjat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=muistiinpanot">muistiinpanot</a>
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu lyijykynällä valkoisesta konekirjoituspaperista itse leikellyille liuskoille, osittain koneella kirjoitetulle matkakirjan käsikirjoitukselle, jopa konekirjoitustekstin rivinväleihin. Teksti on kirjoitettu myös jostakin lihasten ja hermoston toimintaa käsittelevästä kellertävästä monisteesta itse leikellyille liuskoille. Tekstissä on jonkin verran sanan ja korkeintaan virkkeen mittaisia ylipyyhkimisiä ja korjauksia. Liuskat ovat osittain mielivaltaisessa nipussa ja teksti katkelmallista, joten kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Dokumentti sisältää lukuja matkakirjasta <em>Kiinalaiset jutut ja Kiinan matkan päiväkirja</em> (Otava 2001). Tekstit on julkaistu teoksessa <em>Kootut teokset</em> 8 (Otava 1989).<br /><br /><em>Suuri muuri</em> <br />Laajuus 11 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 8.4.1954<br />Teksti ei sisälly tällaisenaan matkakirjaan.<br /><br /><em>Vappumarssi Pekingissä, </em>julkaistu nimellä <em>Vappu: Ihmisjangtse</em> <br />Laajuudesta ei selkoa<br /><br /><em>Futseling: Monttu</em> <br />Laajuus 10 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 15.7.1953<br /><br /><em>Taidekoulu ja muinainen runoilija</em> <br />Laajuus 11 sivua<br />Kirjoitusaika 10.4.1954<br /><br /><em>Silkkimato</em> sisältää kaksi osaa, <em>Lihava kehrääjä</em> ja <em>Kuvakudontaa</em><br />Laajuus 12 sivua<br />Kirjoitusaika 10.4.1954<br /><br /><em>Kalliobudda</em>, julkaistu nimellä <em>Kalliobuddha</em><br />Laajuus 12 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 17.7.1953<br /><br /><em>Chi Paishi ja harakkapari</em> <br />Laajuus viisi sivua<br /><br /><em>Klassillisesta oopperasta</em><br />Laajuus yhdeksän sivua<br /><br /><em>Lu Hsyn</em> sisältää kolme osaa <em>Elämästä</em>, <em>Ah Q</em> ja <em>Pekingiläinen talo</em> <br />Laajuus 12 + 17 + 6 sivua<br />Kirjoitusaika 4.-6.5.1954
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201802063159
Kiinalaiset jutut. Osa käsikirjoituksesta maaliskuu 1954
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=matkakertomukset">matkakertomukset</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Peking">Peking</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kulttuurimatkailu">kulttuurimatkailu</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Kiina">Kiina</a>
Digitoitu dokumentti sisältää kolme käsinkirjoitettua lukua teokseen <em>Kiinalaiset jutut</em> sekä joitakin muistiinpanoja. <br /><br /><em>Kiinalaiset jutut</em> on kuvaus uudesta Kiinasta kommunistisen puolueen johdolla. Suomalainen kulttuurivaltuuskunta teki kolme kuukautta kestäneen Kiinan vierailun keväällä 1953. <br /><br /><em>Vanha Peking</em> <br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 28.3.1954 <br /><br /><em>Silkkimato</em> <br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 27.3.1954 <br /><br /><em>Muistomerkkejä</em> <br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 30.3.1954 <br /><br />Aiheita ja otsakkeita, muistiinpanoja ja tarkistettavia faktoja. Laajuus kaksi sivua <br /><br />Luvut <em>Vanhaa Pekingiä</em>, <em>Silkkimato</em> ja <em>Muistomerkkejä</em> ovat ilmestyneet teoksessa <em>Kiinalaiset jutut </em>(Otava 1954), ne sisältyvät teokseen <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017120855515
Kiinalaiset jutut. Osa käsikirjoituksesta touko-heinäkuu 1954
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=matkakirja">matkakirja</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=reportaasi">reportaasi</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Kiina">Kiina</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kommunismi">kommunismi</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=vallankumous">vallankumous</a>
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu Arvi Karisto Oy:n taskulehtiölle (AaKoy 112). Tekstissä on jonkin verran sanan, korkeintaan virkkeen mittaisia ylipyyhkimisiä ja korjauksia ja muutamia lisäyksiä. Dokumentti sisältää lukuja matkakirjasta <em>Kiinalaiset jutut </em>(Otava 1954), joka sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989). <br /><br /><em>Lu Hsun</em> (jatko). Alkaa kesken virkkeen "kiinalaiseksi, silloin kun se valvoi täällä kaupan vapautta, kukisteli kapinoita ja isännöi."<br />Laajuus 10 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 7.5.1954<br /><br /><em>"Kenelle kellot soivat?"</em>. Otsikkoon viittaava John Donnen aforismin sitaatti on kirjoitettu lehtiön viimeiselle sivulle ylösalaisin.<br />Laajuus 25 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 13.5.1954<br /><br />Tekstissä ei ole otsikkoa, myöhemmin nimeksi on annettu <em>Uutta säätyä.</em> Lisätty keskelle virkettä "Kantohihnat juoksivat kuitenkin herkeämättä / ja kantajain laulu hymisi matalana ja pitkäveteisenä. Liikettä ja laulua - eikö se ole elämää? / Mitättömän vähäiseltä näytti multamäärä hartioilla keikkuvissa koreissa jne."<br />Laajuus 13 riviä<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 27.5.1954<br /><br /><em>Junassa</em>, myöhemmin nimeksi vaihdettu <em>Juna kulkee.</em><br />Laajuus 9 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 21.6.1954<br /><br />Otsikoimaton katkelma, joka myöhemmin saanut nimekseen <em>Lippu</em>.<br />Laajuus 2 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 22.6.1954<br /><br />Otsikoimaton katkelma, joka myöhemmin saanut nimekseen <em>Hiljaisia teitä.</em><br />Laajuus 3 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 22.6.1954<br /><br />Otsikoimaton katkelma, joka myöhemmin saanut nimekseen <em>Uittojätkiä ja teetä.</em><br />Laajuus 4 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 25.6.1954<br /><br />Otsikoimaton katkelma, joka myöhemmin saanut nimekseen <em>Eteläisintä</em>.<br />Laajuus 2 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 25.6.1954<br /><br />Otsikoimaton katkelma, joka myöhemmin saanut nimekseen <em>Sammakot ja vuori</em>.<br />Laajuus 5 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 25.6.1954<br /><br />Otsikoimaton katkelma, joka myöhemmin saanut nimekseen <em>Viljaa ja sen korjuuta, Matkanpää</em>.<br />Laajuus 3 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 25.6.1954<br /><br />Otsikoimaton katkelma, joka myöhemmin saanut nimekseen <em>Lastentarha.</em> Katkelmassa on hiukan ylipyyhintöjä.<br />Laajuus 14 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 27.6.1954<br /><br /><em>Kirja</em><br />Laajuus 11 sivua <br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 2.7.1954
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201802073195
Kiinalaiset jutut. Osa käsikirjoituksesta vuosilta 1953-1954
Nuotta. Sodan siunaus. Käsikirjoitukset vuosilta 1953-1954
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=matkakertomukset">matkakertomukset</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Kiina">Kiina</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=novellit">novellit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
Digitoitu dokumentti on keskikokoinen kellanruskeakantinen lehtiö merkkiä PK n:o 27, joka sisältää osan Kiinan matkan matkakertomuksesta ja kaksi novellikäsikirjoitusta. Teksti on kirjoitettu kosmoskynällä. Kannen kääntöpuolella allekkain numeroita, rahalaskelmia, vasemman otsikkona T, oikean V (tulot, velat), edellistä yht. 5475, oikealla 3225 (markkaa).<br /><br /><em>Kiinalaiset jutut</em> kertoo suomalaisen kulttuurivaltuuskunnan kolmikuukautisesta Kiinan vierailusta keväällä 1953. Dokumentissa on kolme lukua tulevasta teoksesta: <em>Kiinalaisesta oopperasta, Talonpoika </em>ja<em> Kävelyä. </em> <br />Yhdeksännen sivun lopussa on Haanpään tulkin ja päällystakin, Kou Chuen -neitosen maineikas lisänimi opastettavalleen: -Hyvä, Mr. Kampei... Johtuu kiinankielisestä ryyppykehotuksesta (vrt. Suomessa Pohjanmaan kautta). Kiinalaisten isäntien nostaessa Kampein Haanpää ainoana delegaatiosta otti sen kirjaimellisesti ja johdonmukaisesti aina, jopa niin että Matti Kurjensaaren mukaan Pekingissä isännät turhaan yrittivät juottaa hänet pöydän alle.<br />Seuraavalla sivulla sivun verran Kurjensaarelta saatuja tietoja mm. Kiinan terveysliikkeen saavutuksista, esim. tapettu viisi miljoonaa kärpästä, 130 miljoonaa rottaa, 39 miljardia moskiittoa. Sen jälkeen päiväysluettelo: "Kävelyä" 26.V Kantoni; "Silkkimatokoulu" 18.V.; "Sotaherra" ja "Onnellinen vesi" 20. V. [V: toukokuu].<br /><br /><em>Kiinalaisesta oopperasta</em> <br />Laajuus yhdeksän sivua<br />Kirjoitusaika 28.9.1953<br /><em>Talonpoika</em> <br />Laajuus 36 sivua <br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 6.3., 28.4., 10.5., 26.5., 29.5., 31.5. ja 4.6.1954<br /><em>Kävelyä</em> <br />Laajuus yhdeksän ja kahdeksan sivua, viimeisellä sivulla vain neljä riviä; ei päiväystä, pitkin matkaa muutamien rivien ylipyyhkimistä. <br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 9.3.1954<br /><em>Kiinalaiset jutut on </em>ilmestynyt vuonna 1954 (Otava), sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).<br /><br />Novelli <em>Nuotta</em> kertoo nuoresta Iisakista ja hänen veljestään, jotka joutuvat isänsä pakottamina yökaudet soutamaan ja vetämään nuottaa järvellä. Vartuttuaan Iisakki lähtee maailmalle, eikä halua enää palata. Tarina käsittelee lapsityövoiman väärinkäyttöä. Koska Haanpää kirjoitti samana vuonna <em>Iisakki Vähäpuheisen</em>, tätä novellia voi pitää Iisakin lapsuuden kuvauksena.<br /><br />Laajuus kuusi sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 2.12.1953 <br /><em>Nuotta</em> on julkaistu ensimmäisen kerran kanadansuomalaisessa kirjallisessa viikkolehdessä <em>Liekki</em> (Ontario 3.4.1954). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset</em> 7 (Otava 1989). <br /><br />Novelli <em>Sodan siunaus</em> kertoo Artturi Paksupohjasta, joka ajelee ympäri maaseutua ostellen metsää ja kokonaisia tiloja pannakseen ne nurin. Paksupohja yrittää hyötyä Korean sodan aiheuttamasta noususuhdanteesta, erityisesti puutavaran kysynnän kasvusta. Paksupohja ajaa humalassa autonsa romuksi junan kylkeen, mutta selviää itse lähes naarmuitta. Novelli on luku romaaniluonnoksesta <em>Puut.</em><br /><strong></strong><br />Laajuus neljätoista sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 18.1.1954<br /><em>Sodan siunaus</em> sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017120855547
Kiinan muurilla. Käsikirjoitus helmikuu 1955
Puut. Käsikirjoitus heinäkuu 1955
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=matkakertomukset">matkakertomukset</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kulttuurimatkailu">kulttuurimatkailu</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Suomi">Suomi</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Kiina">Kiina</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=romaanit">romaanit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=mets%C3%A4ty%C3%B6">metsätyö</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=talous">talous</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=korkeasuhdanne">korkeasuhdanne</a>
Digitoitu dokumentti on punakellerväkantinen ruudullinen muistilehtiö, joka on kirjoitettu lyijykynällä täyteen takakannen kääntölehteä myöten. Takakanteen on kirjoitettu "Pentti Haanpää, Piippola (kautta Aili Haanpää)". Lehtiö sisältää kuvauksia Kiinan matkalta sekä käsikirjoituskatkelman romaaniluonnoksesta <em>Puut. </em><em></em>Lisäksi on digitoitu lehtileike.<br /><em><br />Kiinan muurilla </em>kertoo<em> s</em>uomalaisen kulttuurivaltuuskunnan kolmikuukautisesta Kiinan vierailusta keväällä 1953. Vaikka <em>Kiinalaiset jutut</em> oli julkaistu vuonna 1954, Haanpää kirjoitti ilmeisesti Suomi-Kiina-Seuran sihteerin Aune Laurikaisen tilauksesta jutun julkaistavaksi seuran lehdessä. Laurikainen oli Haanpään rakastettu, johon hän oli tutustunut Kiinan matkalla. Juttu jäi seuran arkistoon ja se julkaistiin vasta vuoden 2013 alussa. Kirjoitus kuvaa suomalaisdelegaation käyntiä Kiinan muurilla. <br /><br />Laajuus yhdeksän sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 13.-14.2.1955.<br />Ilmestynyt ensimmäisen kerran julkaisussa <em>Kiina sanoin ja kuvin</em> (4/2012), sisältyy valikoimaan <em>Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja</em> (Into 2014).<br /><em><br /></em>Käsikirjoituskatkelma romaaniluonnoksesta <em>Puut</em> on kirjoitettu vihkoon ilman lukuja, lukujen otsikot on sijoitettu myöhemmin. Romaani jäi kesken kirjailijan kuoleman takia<em>. </em><em>Puut</em> kertoo talonsa menettäneen miehen, Aatu Tervassavun elämästä, metsätyön raskaudesta ja Korean sodan aiheuttamasta korkeasuhdanteesta joka vilkastutti metsäkauppoja.<br /><br />Laajuus 33 digitoitua sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 28.7.1955<br />Romaanikatkelma <em>Puut</em> sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8</em> (Otava, 1989).<br /><br />Digitoidussa kuoressa olevat tiedot ovat osittain virheellisiä. <br />Dokumentin lopussa on muistivihkon välissä ollut lehtileike, jossa Ilmari Turja kannattaa Yrjö Kivimiehen ehdotusta Haanpään nimittämisestä Suomen Akatemian jäseneksi Toivo Pekkasen jälkeen. Leike on <em>Uudesta Kuvalehdestä</em>, ilman päiväystä. Sivuun merkitty lyijykynällä "Tämä paperi oli tässä välissä, AH [Aili Haanpää]<em> 18.10.1955".</em>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017113055173
Kirjeluonnos
Iisakki Vähäpuheinen. Osa käsikirjoituksesta elo-syyskuu 1953
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=novellit">novellit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pontikka">pontikka</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=tiet%C3%A4j%C3%A4t">tietäjät</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=uhkapelit">uhkapelit</a>
Digitoitu dokumentti on keskikokoinen ruutulehtiö, joka sisältää kirjeluonnoksen ja neljä novellia. <br /><br />Kirjeluonnnos kirjailija Juhani Konkalle koskien juttujen kääntämistä venäjäksi. <br />Laajuus kaksi sivua <br />Kirjoituspaikasta ja -ajasta ei ole mainintaa.<br /><br />Novellissa <em>Hallantorjuntatykki</em> Iisakki Vähäpuheinen vierailee maatalousnäyttelyssä. Hallantorjuntatykin lasipullon särkyessä happo syö ukon vaatteet pilalle. <br />Laajuus 10 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 20.8.1953<em><br /></em> <em><br /></em>Novellissa<em> Veikkaus</em> Haanpää on yhden päähenkilön ympärille rakennettuun juttukokoelmaan hyödyntänyt aiemmin <em>Työväen joululehdessä</em> vuonna 1950 julkaistua novelliaan <em>Veikkaaja</em>. Tässä versiossa intohimoinen veikkaaja on päähenkilön ottopoika Vävy ja ironinen tarkkailija on Iisakki. <br />Laajuus 13 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 31.8.1953<br /><br />Novellissa <em>Nuotiolla</em> Iisakki kertoo tarinoita. Lestadiolaisuuteen kääntynyt mies pyytää Iisakilta syntejä anteeksi ja tämä antaakin anteeksi muut synnit paitsi sen, että mies on aikoinaan sammuttanut nuotion pontikankeittopaikalla niin, että sitä oli hankala taas saada palamaan. Toisessa tarinassa Iisakki vierailee helvetissä, mutta palaa maan päälle huomattuaan, ettei saanut juoda viinaa tahi vietellä neitosia.<br />Laajuus 11 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 1.9.1953<em><br /></em><em><br />Muistomerkki</em> on jälleen tarina Iisakista, joka ottaa lapsettoman pariskunnan hoteisiinsa, mutta pettyy vävyn vain laiskotellessa. Oikeus mitätöi luovutuspaperit ja tämän kunniaksi Iisakki rakentaa oman vapaudenpatsaan niin, että polttaa lipputangon ja nostaa sen tynkään vävyn maihinnousukengät ja hatun. Novellissa esitelty Iisakin vapaudenpatsas perustuu todellisuuteen sikäli, että hahmon malli, pyhäntäläinen pienviljelijä Isaak Tabell todella rakensi tällaisen muistomerkin vapauduttuaan hankalasta ottopojastaan. Samalla ironisoidaan sotien jälkeen yleistä muistomerkkimaniaa. Sankaripatsaita ja muita kaatuneiden muistomerkkejä pystytettiin joka pitäjän hautausmaalle. Novellin lopussa on episodi Iisakin oleskelusta tietäjän talossa. Siinä Haanpää on soveltanut juttuja Hätämaan tietäjästä, Leskelänkylän toisesta merkkimiehestä Juho Luomajoesta (1843-1914). Tästä hahmosta kirjoittivat sekä isoisä Juho Haanpää, isä Mikko Haanpää että Pentti. Iisakki-jutun ohella hätämaalainen esiintyy romaanissa <em>Hota-Leenan poika</em> (1929) ja novellikokoelman <em>Atomintutkija ja muita juttuja</em> (1950) kertomuksessa <em>Hätämaasta</em>.<br />Laajuus 15 sivua<br />Kirjoituspaikasta ja -ajasta ei ole mainintaa.<br /><em><br /></em>Kaikki novellit ilmestyivät kokoelmassa<em> <em>Iisakki Vähäpuheinen</em></em> (Otava 1953), sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017121455850
Kivelän Liinun leskeys. Notkolainen tuohustaa. Se on sen orja. Käsikirjoitukset heinä-syyskuu 1946
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=novellit">novellit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=siirtolaisuus">siirtolaisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=tuulastus">tuulastus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=v%C3%A4kivalta">väkivalta</a>
Digitoitu dokumentti koostuu kahdesta violettikantisesta pienestä ruuduttomasta lehtiöstä. Ne sisältävät kolme novellia. <br /><br />Novellissa <em>Kivelän Liinun leskeys</em> mökin emäntä käskee miehensä lähteä siirtolaiseksi Amerikkaan. Hän ei välitä kylän naisten säälittelystä, vaikka jäisikin yksin.<br />Laajuus kahdeksan sivua.<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 5.7.1946<br /><br /><em>Notkolainen tuohustaa</em> on tarina kyläräätälistä, joka harrastaa kiellettyä tuulastusta, kunnes kylän pojat nolaavat hänet. Novelli on vihkossa ilman otsikkoa, se on lisätty julkaistuun kokoelmaan.<br />Laajuus ensimmäisessä lehtiössä kaksitoista sivua, jatkuu toisessa lehtiössä kolmannen novellin jälkeen. Siinä tekstiä on kahdeksan sivua ja vielä takakannen kääntösivulla neljä riviä.<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 10.9.1946 <br /><br /><em>Se on sen orja</em> -novellissa nuorella jätkällä on kalavelkoja Mäkeläisen isännän kanssa. Nuorukainen haastaa isännän, tämän rengin ja pojan. Jätkä saa tappelusta pahoja haavoja. Vuosien jälkeenkin hänet muistetaan intohimostaan. <br />Laajuus kaksitoista sivua. <br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 27.7.1946. Vihkon säilytyskirjekuoreen on novellin luontiajankohdaksi virheellisesti merkitty 27.7.1947.<br /><br />Kaikki novellit on julkaistu novellikokoelmassa <em>Heta Rahko korkeassa iässä</em> (Otava 1947) ja ne sisältyvät teokseen <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017120755435
Kivet. Käsikirjoitus tammi-helmikuu 1941
Pilapuu. Käsikirjoitus vuodelta 1941
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=puukauppa">puukauppa</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=petos">petos</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=malminetsint%C3%A4">malminetsintä</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=erotiikka">erotiikka</a>
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu Haanpään itse leikkaamille valkoisille huokoisille, pienehköille paperiliuskoille lyijykynällä. Muutamia sanan ja virkkeiden pyyhkimisiä. Dokumentti sisältää <em>Kivet-</em>nimisen tarinan ja novellin <em>Pilapuu</em> käsikirjoituksen. Kyseessä on jatko digitoituun dokumenttiin <em>Novelleja. Käsikirjoituksia vuodelta 1940-1941.</em><br /><br /> Rengit Lauri Väri ja Lötjönen näkevät Anna-Liisan kättelevän Murasta. Pilton pirtissä isäntä ja Muranen haastelevat maatalouden vaivoista. Nuoremman isännän mukaan olisi paras myydä kaikki ja muuttaa kaupungin valoihin ja iloihin. Vaikka Muranen on kosioreissulla, hän ei pidä ajatuksesta että vanhat Piltot ovat tyrkyttämässä Anna-Liisaa rintamaalle Murasen ökytaloon.<br /><br />Anna pyytää Lauria aittaan ja panee Amerikan arkussa olleet kivet tämän taskuun. Lauri kysyy Annalta lähteekö tämä kulkurin matkaan (viittaus tunnettuun elokuvaan ja lauluun <em>Kulkurin valssi</em>). Tekstistä puuttuu lopullisessa teoksessa oleva sivun mittainen katkelma, jossa on kuvattu geologi Kihnun kohtaaminen ja malminetsintäaiheen virittely. Kahden viikon päästä geologi kertoo, että Laurin kivet sisältävät kuparikiisua ja nikkelimalmia. Geologi pestaa Laurin geologisen toimikunnan palvelukseen ja Lauri saapuu takaisin Pilton pihaan. Vanha isäntä ei innostu ajatuksesta, että kaivos nousee hänen mailleen. Geologi Kihnulle selviää, että kivet ovatkin peräisin Amerikasta. Aitan vieressä oleva siirtolohkare vaikuttaa kuitenkin mielenkiintoiselta, kun sitä kumauttaa vasaralla. Lauri hyväksytään lopulta PIlton vävymieheksi. Vuosia myöhemmin Lauri ja Anna-Liisa palaavat takaisin paikkaan, josta on kasvanut kaivoskaupunki. Lauri on jopa saanut oman patsaan malmilöydöksen takia. Tekstissä ei ole otsikkoa.<br />Tekstin tausta ja muut osat esitetty tiedostossa <em>Novelleja. Käsikirjoituksia vuodelta 1940-1941</em><em>.</em><br /><br />Aiheen pohjaa on 1930-luvulla suhteellisen lähelle Piippolaa perustettu Otanmäen kaivos ja sen yhdyskunta. Amerikkalaisen kaivostyön kurjuus voi osaltaan olla sukutradition muistumaa Haanpään sedän Otto Birger Haanpään kohtalosta. Tämä kuoli vuonna 1904 kaivosonnettomuudessa Minnesotassa. <br /><br />Laajuus 2 + 21 + 18 + 18 + 27 + 29 sivua <br />Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 21.1., 23.1., 25.1., 4.2., 8.2. ja 11.2.1941<br /><em>Kivet</em> on julkaistu teoksessa <em>Kootut teokset 6</em> (Otava 1989). <br /><br />Novellissa <em>Pilapuu</em> Virsun ukko tuo äkeässä pakkassäässä ylimaista kuuden hevosen vetämänä mahtavaa mastohonkaa tarkoituksena kaupata se merenrantakaupungin retariporvareille. Ukko epäilee, meneekö se kaupaksi, koska on sisältä ontto. Isollatorilla ovat odottamassa patruunat Sovio, Montin, Rein ja Durchmann. Tähän teksi katkeaa, tekstin jatko on digitoidussa dokumentissa<em> Pilapuu. Osa käsikirjoituksesta tammikuu 1941. Kivet. Osa käsikirjoituksesta.</em><br />Tekstissä on alku ja se päättyy virkkeeseen "Oli siinä nyt patruunilla kerrankin oikea puidenpuu, josta niille vängälläkin tulee kina ja kilpailu". <br /><br />Laajuus 7 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aikaa ei mainita, koska teksti loppuu kesken<br />Novelli <em>Pilapuu</em> sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201802063162
Korpelaisen mökkipäiväkirja vuosilta 1951-1955
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=p%C3%A4iv%C3%A4kirja">päiväkirja</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=muistiinpanot">muistiinpanot</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kalastus">kalastus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=vierailut">vierailut</a>
Digitoitu dokumentti on mustakantinen keskikokoinen muistiinpanovihko. Dokumentti sisältää Haanpään päivittäismerkintöjä Pyhännän Korpelaisessa vuosina 1951-1955. Ensimmäisellä sivulla Haanpään käsialalla: Korpelaisen kirja, seuraavalla kirjoituskoneella versaalikirjaimin: KORPELAISEN MÖKKIPÄIVÄKIRJA. Merkinnät on tehty lyijykynällä, sivulla 22-23 kuulakärkikynällä. <br /><br />Pentti Haanpään merkintöjen jälkeen erilliselle sivulle on liimattu lappu, jossa lukee "Muistiinpanoja Elämän tieltä, Aili Haanpää". Ilmeisesti aikomuksena oli tehdä niitä lisää, mutta mukana on vain yksi lappu 27.9.1955, joka keskeytyy kesken lauseen (jatko puuttuu). Aili Haanpää toteaa pienen perheen olevan hajallaan, Elsa Oulussa Merikosken yhteiskoulussa, Isä Korpelaisessa ja hän itse Piippolan kodissa. "Mutta onpa hyvä kulkuväline Äidillä: on oma pikku Moskvitsh-auto. Sillä luistelen menemään aina kun tulee ikävä ja on aikaa ja asiaakin. Tänään tiistaina lähden Lamujärvelle Isän luo." Lapsekas ilmaisu viittaa siihen, että muistiinpanot oli tarkoitettu Elsalle. <br /><br />Ensimmäisellä merkintäsivulla on mökin hankintahistoria ja kuvaus rakentamisesta maarekisterinumeroa myöten. Ostettu 11.7.1950 Aarne Ahlgrenilta. Viimeinen päiväkirjamerkintä, joka on tehty 30.9.1955, on seuraava: "Pilvistä, eteläistä, eukko lähti. - 1:si siima syötteihin". Haanpää oli laskemassa pitkäsiimaa Isolla Lamujärvellä, kun matka päättyi veneen kaatumiseen ja kirjailijan hukkumiseen.<br /><br />Vihkon lopussa on Haanpään päivittäiset tarkat merkinnät pyydetyistä kalansaaliista painoineen grammalleen takautuvassa vuosijärjestyksessä 1955-1951. Viimeisellä sivulla on kalalajeittain saaliskalojen kokonaismäärä, esim. ahven 819 kpl jne. Tämän alla on yhteenveto Korpelaisessa vietetyistä päivista 1951-55.<br /><br />Laajuus noin sata sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 2.5.1951-30.9.1955<br />Päiväkirjaa ei ole julkaistu.
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201802073199
Korpimailla. Osa käsikirjoituksesta lokakuu 1942
Seitsemän miehen saappaat. Osa käsikirjoituksesta vuosilta 1942-1943
Päiväkirjaa vuosilta 1942-1943
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=sotakirjallisuus">sotakirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=sotap%C3%A4iv%C3%A4kirjat">sotapäiväkirjat</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=sotapropaganda">sotapropaganda</a>
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu pieneen ruutulehtiöön, jossa on vaalean kellertävänruskeat kannet. Dokumentti sisältää osan novellin <em>Korpimailla</em> käsikirjoituksesta, osia <em>Yhdeksän miehen saappaat</em> -teoksen käsikirjoituksesta sekä Haanpään sotamuistelmia, jotka on kirjoitettu novellien väliin. <br /><br />Novellissa <em>Korpimailla</em> korpeen raivataan sotatietä. Anna pelkää vanhan rauhan menneen, mutta isäntä Tuomas on tyytyväinen. Voittipa sodan kuka tahansa, tietä ei oteta häneltä pois. Annakin on tyytyväinen, kun siltä rintamalta ei tule huonoja uutisia, missä hänen poikansa, nuorempi Tuomas, on sotimassa. Novellin lopussa on otsikko "Korpimailla (jatko ja loppu)". <br /><br />Laajuus 5 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 13.10.1942<br />Julkaistu joululehdessä <em>Työn Joulu</em> (1942) ja kokoelmassa<em> Nykyaikaa</em> (Otava 1942), sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 6</em> (Otava 1989).<br /><br />Saksalainen kolonna on juuttunut mutaan, kunnes telaketjuvaunu kiskoo sen ja suomalaiskuormurit yli hankalampien paikkojen. Suomalaisauto, jossa on heinäkuorma, ottaa paikallisia ukkoja kyytiin. Tavallisesti puolessa vuorokaudessa huitaistu ajo kestää neljä vuorokautta. Romaanissa tämä episodi liittyy korpraali Korppiin ja se on alun perin kirjoitettu itsenäiseksi novelliksi. Haanpään omakohtaiseen kokemukseen perustuvassa tekstissä käytetään puhuttelumuotoa: "Ajattelit, että monta on syöty, mutta monta ei enää syödä!". <em>Yhdeksän miehen saappaat </em>-romaanissa teksti on muodossa: "Korpraali Korppi ajatteli..." (s. 357). Korppia koskevia kappaleita ja virkkeitä on lisätty julkaistuun romaaniin. <br /><br /><em>Keväisen sotatien</em> päiväkirjamuistiinpano (Hiltusenvaara 22.4.1942, Lonkka 25.4.1942) on julkaistu teoksessa <em>Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954</em> (Into 2016). Siinä mainitaan heinäkuorman päällä keikkuvat Suomussalmen ukot ja kuormurin ajurinkoppiin otetut tytöt. <br /><br />Laajuus 20 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Lonkka 30.10.1942<br />Kertomus on julkaistu vuosijulkaisussa<em> Työnjuhla (1943). </em>Kohtaus sisältyy romaaniin<em> Yhdeksän miehen saappaat</em> (Otava 1945) ja on teoksessa <em>Kootut teokset 6</em> (Otava 1989). <br /><br />Vanha Kustaa Teeriaho ajaa häkäpönttölinja-autolla kaupunkiin myymään tai vaihtamaan voikimpaleen ja pelkää jäävänsä kiinni. Teeriaho tapaa trokarin, jonka kanssa tekee vaihtokaupat: saa eukkonsa kirnuamaa voita vastaan tälle leninkikankaan ja lapsille verkaa. <br /><br />Laajuus 12 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Lonkka 25.2.1943<br />Julkaistu nimellä <em>Kauppaa</em> ensimmäisen kerran sosiaalidemokraattien vappulehdessä <em>Kevätmyrsky</em> (1943), ilmestynyt myös teoksessa <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).<br /><br /><em>Joulu Jukolassa</em> -kertomuksen tapahtumapaikka on huoltokeskuksen aliupseerikämppä, jossa asuu seitsemän miestä. Yksikön yhteisen joulujuhlan jälkeen vietetään omaa joulua. Isolinnun ehdotuksesta pelataan korttia viinapullosta ja hän voittaa sen itselleen. Vääpeli Lipotin liittyy ryyppäämiseen hankittuan itselleenkin pullon. Isolintu avaa saamansa joululahjapaketin tuntemattomalle sotilaalle ja ryhtyy kirjoittamaan vastauskirjettä. Vääpeli Lipotin suree sitä, että Pietarin (Leningrad) motti ei ota lauetakseen. Hänellä olisi siellä vaimonsa kautta saatavia, peräti kaksi taloa.<br /><br />Laajuus 14 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Lonkka 12.7.1943<br />Julkaistu ensimmäisen kerran <em>Työväen Joululehdessä</em> (1943), ilmestynyt teoksessa <em>Kootut teokset 6</em> (Otava 1989).<br /><br /><em>Korpraali Isolintu ja Selänpään leski</em> tapahtuu yksikön kanttiinissa pidetyssä joulujuhlassa. Isolintu ja Nujunen keskustelevat sodan pitkittymisestä. Isolinnun mukaan Nujusen pitäisi maanviljelijänä iloita siitä, että valtio on vapauttanut hänet vastuksellisesta työstään ja antanut vieläpä ilmaisen ylöspidon. Luutnantti jakaa paketteja tuntemattomalle sotilaalle ja antaa Isolinnulle paksun lähetyksen. Näin alkaa Isolinnun ja Irja Kukkuran, Selänpään lesken kirjeenvaihto. Nimitys Selänpään leski sisältää humoristisen seksuaaliviitteen: niin kuin järvenselkä, naisellakin selkä päättyy johonkin. Kertomuksella ei ole otsikkoa ja se on kirjoitettu kahdessa osassa. <br /><br />Laajuus 10 ja 7 sivua<br />Ensimmäisen pätkän kirjoituspaikkaa ja -aikaa ei ole tiedossa, toisessa osassa merkintä Lonkka 28.7.1943<br />Julkaistu kokoelmassa <em>Eräs avioliitto ja muita kadonneita juttuja</em> (Into 2014).<br /><br />Haanpää kertoo päiväkirjassa jatkosotansa alkuvaiheet ja yksikön asettumisen Lonkkaan. Haanpää voivottelee aivojensa tylsyyttä, joista ei nouse uusia aiheita, kunnes hän 8.5.1943 yksinäisellä mäenrinteellä keksii uudeksi aiheeksi kirjeitse naisseikkailuja hakevan sotilaan. Näin syntyi korpraali Isolintu. Aie oli kirjoittaa laajempi teos, ei pelkkiä novelleja, koska "Monet eivät ymmärrä lyhyitten juttujen erinomaisuutta". Lopulta aiheesta kehittyi yksittäisiä novelleja. Isolintu on Haanpään täysimittainen versio <em>Kunnon sotamies Svejkistä</em>. 18.2.1944 syntynyt idea kiertävistä saappaista ja siitä siinnyt sarja novelleja muodostivat lopulta yhtenäiseksi kirjoitetun romaanin, joka syrjäytti ajatuksen Isolintu-romaanista. <br /><br />Laajuus: Sotamuistelmia kuusi sivua; muistikirjaa kolmessa osassa yhteensä vähän toistakymmentä sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Lonkka joulukuu 1942 - kesäkuu 1943<br />Sotamuistelmat ja muistikirjajaksot on julkaistu teoksessa <em>Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954</em> (Into 2016). <br /><br />Muistivihkossa Haanpää on merkinnyt kuukauden väärin (VII), koska hän puhuu juhannuksena tulossa olevasta Pasi Jääskeläisen huvinäytelmän <em>Laivan kannella</em> ensi-illasta. <br /> Digitoidussa kirjekuoressa paikannimi on kirjoitettu väärin, kyseessä on Lonkka eikä Lonka. Lonkka oli myös runonlaulaja Martiska Karjalaisen kylä, mistä Haanpääkin mainitsee.
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201801192129
Korpisotaa. Käsikirjoitus vuodelta 1940
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=talvisota">talvisota</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=sotakirjallisuus">sotakirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kollektiiviromaani">kollektiiviromaani</a>
Digitoitu dokumentti sisältää 104 konekirjoitusliuskaa, joissa on<em> Korpisotaa</em>-romaanin käsikirjoitus<em>. </em>Tekstissä on pieniä muutoksia lyijykynällä, varsinkin korrektiusmuotoiluja: ryssä > vihollinen tai iivana; sivulla 82 on poistettu: "Kaatuneen ryssän jalka saappaineen". Viimeisillä sivuilla 103-104 pari lausetta, jotka on poistettu painetusta tekstistä. <em><br /><br />Korpisotaa</em> kuvaa talvisodan (1939-1940) taisteluita rajaseudun metsissä. Teos on kollektiiviromaani, joka kuvaa yksittäisen näkökulman sijaan sotilaiden selviytymistaistelua niin vihollista kuin luontoakin vastaan. Romaani ei nojaa perinteiseen juonelliseen kerrontaan; tarinan eniten erottuva hahmo on sotamies Puumi, joka teoksen loppupuolella yksin harhailee tulipalopakkasessa omien ja vihollisten linjojen välillä. <br /><br />Laajuus 104 sivua<br />Julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1940 (Otava). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 6</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017112955136
Korpisotaa. Osa käsikirjoituksesta elokuu 1940
Kala. Käsikirjoitus elokuu 1940
Luonnostelua elo-syyskuu 1940
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=novellit">novellit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=talvisota">talvisota</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=sotakokemukset">sotakokemukset</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=maailmankatsomus">maailmankatsomus</a>
Digitoitu dokumentti on mustakantinen vihko, noin 10 cm leveä, kannessa valkoinen lappunen: "SAIKKA RAUHA". Ensimmäisellä sivulla poikittain "Aili Maria Haanpää". Pentti Haanpään käsialalla: "Leskelä 2.VIII.40 - Leskelä 14.IX.40". Vihko on suurimmaksi osaksi kirjoitettu lyjijykynällä, muutamia sivuja myös kosmoskynällä.<br /><br />Vihkossa on romaanin <em>Korpisotaa</em> loppuosa, alkuosa on digitoidussa dokumentissa <em>Korpisotaa. Osa käsikirjoituksesta heinäkuu 1940</em>. Sotamies Puumi ja asetoveri ovat rintaman takaisessa kylässä, vierailevat Puumin tuttavamyyjättären ja tämän ystävän luona. Ilmahyökkäyksen takia nelikko joutuu pommisuojaan. Puumi filosofoi luolaelämän olevan osa tulevaisuutta, kun tuhoaseet ovat hävittäneet elinmahdollisuudet maan päältä. Vuonna 1940 kirjoitetun teoksen <em>Korpisotaa</em> käsikirjoituksessa on otsikkona "Sotakuvausta (juttu jatkuu)". Painetussa teoksessa on pieniä muutoksia verrattuna käsikirjoitukseen.<br /><br />Vihkossa teksti alkaa kesken: "Mutta eiväthän he tarvinneet sodan hampaiden rumasti jyrsimiä taloja". Vihkossa on neljä jaksoa romaanista. Vihkon lopussa kuuden sivun kosmoskynällä kirjoitettu lisäys sivulle 171: "Ne ovat liian suuria ajatuksia /--/ nykyhetkeen". Kustantaja on poistanut ilmeisesti sotasensuurin takia ja talvisotamyytin ylläpitämiseksi käsikirjoituksesta rivit kannakselaisisännän hyvästellessä luovutetulle alueelle jäävän talonsa: "Hän viittasi kädellään tavaroihin, joiden pelastamisesta hän oli kai vielä aikonut huolehtia ja sanoi sotamiehille: - Polttakaa, pojat! Lyökää tuleen koko roska.../--/ Sotamiehen saapas potkaisi kamarin lipaston peilin rikki ja kirves upposi tammen killtävään pintaan. - Siinä on honkaa, pojat! Kahvi tulelle! On tässä sodassa sentään komeuttakin, ylellisyyden makua". <br /><br />Laajuus 13 + 14 + 10 + 17 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 2.-10.8.1940 <br /><em>Korpisotaa</em> ilmestyi vuonna 1940 (Otava), sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8 </em>(Otava 1989).<br /><br />Novelli <em>Kala</em> on pieni tarina maailmankatsomuksen synnystä. Pieni pojantorvelo Topi onkii joen äyräällä ja sattuu saamaan ison hauen. Hänen tuodessaan ylpeänä kotiin saalistaan, kotimökillä on äitimuorin vieraana lestadiolainen uskonveli. Kala syödään yhdessä. Myöhemmin Topi kuulee, miten uskonmies liioittelee kalan kokoa pöydänmittaiseksi. Topi tulee kriittiseksi lestadiolaisten ja yleensä kirkkokansan uskon olemuksen suhteen ja miettii, että ehkä moraali on yhtä venyvää kuin kalajutut. Haanpää esittää tässä pienoiskoossa oman ateistisen uskonsa perustan. Tekstissä on muutaman kerran viittaus Raamatun apokryfikirjojen Tobiaan kirjaan, jossa isolla kalalla on osuutensa Tobiaan ajaessa Saarasta ulos riivaajia. <br /><br />Laajuus seitsemän sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 16.8.1940<br />Ilmestynyt teoksessa <em>Kootut teokset</em> 8 (Otava 1989).<br /><br />Joulusauna on episodi teoksesta <em>Korpisotaa.</em> Tarinassa sotilaat lämmittävät joulusaunaa, kun vihollisen koneet hyökkäävät häiriten kylpemisen autuutta. Sauna korjataan ja jatketaan kylpemistä. Jakson alku- ja loppulauseissa on pientä variaatiota verrattuna julkaistuun teokseen. Tekstissä on runsaasti poistoja, muun muassa Jutkolan kaatuminen saunahyökkäyksessä. Julkaistussa versiossa kukaan ei kuole huolimatta vihollisen tulituksesta. <br /><br />Laajuus 14 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 20.8.1940<br /><em>Korpisotaa</em> ilmestyi vuonna 1940 (Otava), sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 6</em> (Otava 1989). <br /><br />Vihkon loppuosassa on Haanpään hahmotelma teoksesta, joka käsittelee hänen omia talvisodan aikaisia kokemuksiaan: "Sodan jälkeen. Muistelma, johon suunnittelen sisällytettäväksi seuraavaa:" Hahmotelmassa on viisi osaa. Aivan vihkon lopussa on kolme sivua toisin päin kirjoitettuna, ne sisältävät neljä lisäystä. Haanpää kehitteli omakohtaisiin talvisotakokemuksiin perustuvaa dokumentaarista teosta, koska hänen oma sotansa ei loppunut maaliskuun aselepoon ja välirauhaan, vaan jatkui kesän kynnykselle. Haanpää ymmärsi kuitenkin, että romaani heikentyisi, jos se kuvaisi muutakin kuin taisteluita.<br /><br />Laajuus 17 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 28.8.1940 ja 14.9.1940
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201801312642
Korpisotaa. Osa käsikirjoituksesta. Heinäkuu 1940
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=talvisota">talvisota</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kollektiiviromaani">kollektiiviromaani</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=sotakirjallisuus">sotakirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
Digitoitu dokumentti sisältää osan<em> Korpisotaa</em>-romaanin<em> </em>käsikirjoituksesta otsikolla "Sotakuvausta (juttu jatkuu)". Teksti on kirjoitettu lyijykynällä tilikirjaan. Lopussa pari sivua kirjoitettu ylösalaisin. Painetussa teoksessa on pieniä muutoksia verrattuna käsikirjoitukseen.<br /><em><br />Korpisotaa</em> kuvaa talvisodan (1939-1940) taisteluita rajaseudun metsissä. Teos on kollektiiviromaani, joka kuvaa yksittäisen näkökulman sijaan sotilaiden selviytymistaistelua niin vihollista kuin luontoakin vastaan. Teos ei nojaa perinteiseen juonelliseen kerrontaan; tarinan eniten erottuva hahmo on sotamies Puumi, joka teoksen loppupuolella harhailee yksin tulipalopakkasessa omien ja vihollisten linjojen välillä. <br /><br />Laajuus 49 digitoitua sivua<br />Kirjoitusaika<strong> </strong>16.-22.7.1940<br /> Ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1940 (Otava). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 6 </em>(Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017112855087
Korsussa. Käsikirjoitus helmikuu 1942
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=asemasota">asemasota</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=sotakirjallisuus">sotakirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=yksitoikkoisuus">yksitoikkoisuus</a>
Digitoitu dokumentti on oranssinvärinen taskulehtiö (KK Oy), jossa joillakin sivuilla on punakynällä pelimerkintöjä. Dokumentti sisältää novellin <em>Korsussa</em> käsikirjoituksen.<br /><br />Korsussa on kodikasta. Nurkassa jatkuu ikuinen korttipeli ja ulkoa kuuluu kaukainen konekiväärin nakutus kuin ompelukoneesta. Salamasodasta ei ole enää tietokaaan. Ihmiskunnan ylle ahkeroidaan jotakin uutta. Sotamies Lohna jykertää kirjettä vaimolleen, mutta ei saa mitään aikaan, kun ei ole mitään uutta kerrottavaa. Sairaslomalla kotona Lohnaa piikiteltiin siitä, että hän pakoilee sotaa, mutta Lohna vastasi, että seuraavaksi rintamalle viedäänkin neidit ja vanhat miehet miinanpolkijoiksi. Lottakanttiinissa juodaan mustaa kahvin korviketta ja suulas vanhempi nainen toivoo, ettei sota kestäisi niin kauan kuin ensimmäinen maailmansota. Lohna vaipuu uneen ja hänet herätetään vartiota varten. Taas taustalla naksuttaa kaukainen konekivääri. <br /><br />Laajuus 15 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Lonkka 23.2.1942<br />Novelli on julkaistu kokoelmassa <em>Nykyaikaa</em> (Otava 1942), sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 6</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe201802073193
Lehtorin pyöräretki. Käsikirjoitus heinäkuu 1946
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=novellit">novellit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=urheilu">urheilu</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=maailmankatsomus">maailmankatsomus</a>
Digitoitu dokumentti on kellanruskeakantinen keskikokoinen lehtiö, jossa otsikko "Lehtorin pyöräretki EV"<em> </em>(eli Esko Viirteen merkitsemä). Lopusta revitty lehtiä pois. Sisältää novellin käsikirjoituksen.<br /><br />Novellissa <em>Lehtorin pyöräretki</em> pikkukaupungin eläkkeellä oleva vanhapoikalehtori harrastaa urheilua ja voimailua ja ostaa ensimmäisenä polkupyörän. Lehtori ajaa maaseudulle, heittelee ilokseen sorakuopassa pikkukiviä, joita lentelee toisessa kuopassa olevien soranajajien niskaan. Miehet uhkaavat köyttää lehtorin ja viedä hänet prännärille eli pienpolttajalle. He eivät ymmärrä urheilun merkitystä. Lehtori pakenee ensin juosten ja sitten pyörällään, miehet eivät pysy perässä. <br /><br />Pakinoitsija Siltavahti (Esko Viirret) kertoo <em>Oulu-lehdessä</em> 9.11.2008 julkaistussa pakinassa <em>Jumalan juoksupoika</em>, että lehtorin mallina on ollut oululainen uskonnon lehtori Georg A. Waenerberg (1865-1941), joka perusti Nuorten Ystävät ry:n ja jolla usein oli niin kiire, että hän juostessaan talutti pyöräänsä, kun ei kerinnyt hypätä satulaan.<br /><br />Laajuus 24 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 2.7.1946<br />Ilmestynyt <em>Työväen Joululehdessä</em> (1946) ja kokoelmassa <em>Heta Rahko korkeassa iässä</em><em></em> (Otava 1947). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017120855528
Lotta Aalholm sairastaa. Käsikirjoitus 1940-luvun alkupuolelta
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=pohjoispohjalainen+kaunokirjallisuus">pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=novellit">novellit</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=kirkkokritiikki">kirkkokritiikki</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=ahneus">ahneus</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=49&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=testamentti">testamentti</a>
Digitoitu dokumentti sisältää kuusi konekirjoitusliuskaa novellista <em>Lotta Aalholm sairastaa.</em> Tekstissä on vain yksi pieni korjaus käsin. Tekstin otsikko on kirjoitettu käsin. Tekstin lopussa on Haanpään nimikirjoitus, hän on ilmeisesti tarjonnut tekstiä johonkin lehteen. <br /><br />Novellissa ahne pappi yrittää saada näennäisesti kuolemansairaan kauppiaan testamenttaamaan omaisuutensa kirkolle. Kauppias kuitenkin parantuu ja testamenttaa varansa rautatien rakentamista varten. Näin rautatie edustaa edistyksellisyyttä kirkon vanhoillisuutta vastaan. Aihe on otettu Samuli Paulaharjun teoksesta <em>Vanha Raahe</em> (1925). <br /><br />Teksti on kirjoitettu ennen 22.10.1943, koska Haanpää mainitsee sen vanhana, painamattomana juttuna tuona päivänä päivätyssä kirjeessään vaimolleen (<em>Kirjeitä kahdesta sodasta</em> 1977). <br />Laajuus kuusi sivua<br />Novelli on julkaistu <em>Kootuissa teoksissa</em> (Otava 1956). Novelli sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989) nimellä <em>Rouva Aalholm sairastaa</em>. (s. 268)
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=39&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Haanp%C3%A4%C3%A4%2C+Pentti">Haanpää, Pentti</a>
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=45&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=Siikalatvan+kirjasto">Siikalatvan kirjasto</a>
Aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
Teksti/PDF
<a href="/items/browse?advanced%5B0%5D%5Belement_id%5D=44&advanced%5B0%5D%5Btype%5D=is+exactly&advanced%5B0%5D%5Bterms%5D=fi">fi</a>
URN:NBN:fi-fe2017112955142