Aineistot (yhteensä 117)

  • Aihe on tarkasti "1700-luku"

1767
Tyrvännön kappalaisen poika Lars Palander esitteli vuonna 1767 Turun akatemiassa väitöskirjansa, jonka ohjaajana oli toiminut professori Pehr Adrian Gadd. Gadd oli hyödyn aikakauden tärkeimpiä tiedemiehiä Suomessa ja ohjasi aikansa tutkimusta…

Kirjailija, jonka omaelämäkerran ruotsinkielinen laitos Märkvärdiga händelser ur Vittorio Alfieris lefnad af honom sjelf antecknade kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Vittorio Alfieri ( 1749 - 1803) syntyi varakkaaseen perheeseen. Hänen isänsä kuoli…

Kirja kertoo 1700-luvun sodista, jotka koskettivat myös Pohjois-Karjalaa sekä vuoden 1808-1809 Suomen Sodasta Ruotsin ja Venäjän välillä. Rajakapteeni Olli Tiaisen toiminnasta kerrotaan.

Avainsanat: , , ,

1778
Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin 1770-luvulla vanhalta paikaltaan linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle. Kuningas Kustaa III vahvisti vuonna 1776 uuden sijoituksen ja määräsi linnoitustoimen päällikkö Axel Magnus von…

Kirjailija, jonka teos Intressanta lefnadsmålningar utaf det adertonde århundradets märkvärdigaste personer kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Samuel B. Baur (1768 - 1832) oli lähtöisin vaatimattomista oloista. Hän aloitti koulunkäyntinsä…

Kirjailija, jonka muistelmien ruotsinkielinen laitos kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Maurice (Móritz Ágost) Benyovszkyn (1746 - 1786) suvulla oli pitkät ja maineikkaat perinteet sekä Puolassa että Unkarissa. Benyovszky aloitti pitkän ja vaiheikkaan…

Henkilö, jonka teos Anteckningar rörande drottning Marie Antoinettes af Frankrike och Navarra enskilda lefnad kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Maalauksen tekijä: Joseph Boze (1745-1826)

Jeanne Louise Henriette Campan (1752 - 1822, synt. Genet).…

Kirjailija, jonka teos Wilhelms Coxes resa genom Pålen och Ryszland, åren 1778 och följande kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

William Coxe (1747 - 1828) oli englantilainen historioitsija ja pappi. Coxe toimi aatelinuorukaisten opettajana ja…

Avainsanat: ,

Kirjailija, jonka Mariage de Figaro -näytelmän ruotsinkielinen käännös Den tokroliga dagen, eller Figaros bröllop kuuluu Lukukirjaston kokoelmaan.

Pierre Augustin Caron de Beaumarchais (1732 – 1799) oli lähtöisin vaatimattomista oloista.…

Henkilö, jonka teos De congressen i Wien kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmaan.

Dominique Georges Frédéric de Riom de Prolhiac de Fourt de Pradt (1759 - 1837, Dominique Dufour de Pradt). Ranskalainen pappi, myöhemmin Mechelen arkkipiispa ja…

1974
Den Londicerska perioden

ur Tryckerier i Vasa 1776-1918
Examensarbete för Bibliotekslinjen vid Svenska Social- och kommunalhögskolan av Birgit Collander 30.10.1974

Den Londicerska perioden 1776-1838
• Staden och dess uppland
• Georg Wilhelm…

1722
Juhlaruno Uudenkaupungin rauhan muistoksi otsikoituna tähän tapaan: "Ruotsille yhtä välttämätön kuin hyödyllinen ja sen johdosta myös kuuluisa Uudenkaupungin rauha tehtynä ja päätettynä kun kirjoitettiin Fredrik ruotsalaisten kuningas".

1935
G. Enwaldin keräämiä, eläinten nimistä otettuja Kajaanin kihlakunnan tilojen, torppien ja paikkojen nimiä 1740-luvulta.

1900
Tyko Hagman kuvailee tässä katkelmassa Hämeenlinnan asukkaiden elämäntapoja 1700-luvun alkupuolella, kun kaupunki oli vielä vanhalla paikallaan linnan vierellä. Mitenkään hienoa elämää ei kaupungissa Hagmanin mukaan tuohon aikaan vietetty.…

1798
Öfversättning.
134 s. ; 18 cm.
Kirja on Pohjanmaan Museon omaisuutta ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin.
Kirjassa on Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa on numero 589.
Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.

1790
En lärares christeliga anmärkningar, : öfwer en tros bekännelse, den han infordrat och hwilken honom blifwit lemnad af en hans åhörare.

Tekijä: Mathelius, Georgius Nicolai, 1732-1816

Julkaisstu: Wasa : tryckte af Georg Wilhelm Londicer,…

1798
Öfversättning ifrån spanskan.
236 s. ; 18 cm.
Kirja on Pohjanmaan museon omistama ja kuuluu Vaasan Lukukirjaston kokoelmiin. Säilytys Vaasan kaupunginkirjastossa kirjastomuseon tiloissa.
Kirjassa on Lukukirjaston köynnös-exlibris, jossa numero…

1931
Lisiä Uudenkaupungin historiaan 9

1900–luku (vuosikymmen)
Räätäli Ståhlbergin talo Prykikadun (nykyisen Palokunnankadun) varrella tontilla nro 37 oli rakennettu 1780-luvulla, ja se oli yksi harvoja Hämeenlinnan palolta säästyneitä rakennuksia. Talon eteen kadun varteen rakennettiin suojeluskuntatalo Hämeen…

1928
Tunnettua historioitsijaa, professoria ja Hämeenlinnan kaupungin historioiden kirjoittajaa K. O. Lindeqvistiä pyydettiin myös Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen historiikin kirjoittajaksi. Tämäkin teos ilmestyi vasta tekijänsä…

1879
Anders Emil (Antti) Favén (1841–1913) oli Hämeenlinnan normaalilyseon ja lyseon historian ja maantieteen opettaja, joka toimi myös lyseon rehtorina ja kansakoulujen tarkastajana. Favén oli myös Hämeen Sanomien alkuperäinen nimimerkki Antti. Hänen…

1939
Kajaanissa sijaitsevan tontin nro 40 omistajia ja historiaa. Tontin omistajia tunnetaan vuodesta 1752 alkaen, mutta vuoden 1765 asemakaavan mukaan tonttia käytettiin ainakin tuolloin vielä niittymaana, eikä siellä ole myöskään 1847 kirkonkirjojen…

[193?]
Tietoja Hyrynsalmen nimismiehistä vuodesta 1786 alkaen aina vuoteen 1918 saakka.

1929
Kajaanin kaupungilla ei sen perustamisen, 6.3.1651, ollut ensin maistraattia eikä raastuvanoikeutta. Sen sijaan laista ja hallinnosta vastasivat silloisen Kajaanin läänin tuomari ja linnan päällikkö. Vasta vuonna 1559 määräsi kreivi Pietari Brahe,…

1774
Historiallinen ja taloustieteellinen kuvaus Someron pitäjästä

1793
Apteekkari Johan Julin (1752-1820) oli monipuolinen ja lahjakas luonnontutkija. Oulussa asuessaan (1783-1814) hän keräsi laajan eläin- ja kasvikokoelman, jota voidaan pitää Oulun yliopiston luonnontieteellisen kokoelman edeltäjänä. Julin teki myös…

Avainsanat: ,

1931
Lisiä Uudenkaupungin historiaan 8

1779
Jumalan Lasten Jokapäiwäinen edeskäyminen Armo-Istuimen tygö,
eli walitut Aamu- ja ehto-Rukouxet, jokapäiwäxi wijkosa ; Nijlle hyödytyxexi, kuin Jumalata Hengesä ja Totudesa rukoilla tahtowat.
Jotka ensin Juutin kielesä kokoonpannut on P. Hersleb,…

1942
Kajaanin asukasluvun kehittymisestä aina kaupungin perustamisvuodesta 1651 lähtien aina artikkelin julkaisuvuoteen 1942. Artikkeli sisältää tarkkoja asukasmääriä vuosittain. Se on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 102/1942. Kirjoittajana G.…

[193?]
1700-luvulla Kajaanissa asuneita henkilöitä, joilla oli suomalainen nimi.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa. Kirjoittajana G. Enwald.

1943
Kajaanin kaupungin tontteja ja niiden omistajia vuodelta 1729. Artikkelin lopussa on lueteltu tonttien lukumääriä 1729-1820.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 1943. Kirjoittajana G. Enwald.

1936
"Kun Kajaanin kaupunki 1651 perustettiin, oli se todellisuudessa kaupungin nimeä kantava maalaiskylä, jonka vähälukuiset asukkaat elättivät itseään maanviljelyksellä ja karjanhoidolla."

G. Enwald kertoo artikkelissaan, miltä näytti Kajaanin…

1933
Kajaanin silloisen pormestarin C. G. Flanderin kirjoittama selostus kaupungin oloista ja historiasta vuodelta 1815. Kertomuksessa esitellään mm. kaupungin perustaminen 1651, kaupungin asemakaavaa ja maita, julkisia rakennuksia ja kaupunkia…

1928
Artikkelissa esitellään eri valtiopäivillä olleita Kajaanin edustajia, mm. 1778-1779 valtiopäivien päätöksen allekirjoittaneet, 1789 Tukholman valtiopäivät, Norrköpingin vuoden 1800 valtiopäivät ja Porvoon valtiopäivät 1809.

Artikkeli on…

1934
Kun kuningatar Kristiina 1650 antoi Pietari Brahelle läänityksenä Kajaanin vapaaherrakunnan, ryhtyi tämä heti järjestämään sisäistä hallintoa ja asetti tehtäviin erinäisiä virkamiehiä. Erittäin tärkeä ja vastuullinen toimi oli kamreerilla, eli kuten…

1929
Luettelo Kajaanin kihlakunnan säätyläisistä perustuen vuoden 1789 verotusluetteloon.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 93 ja 94 vuonna 1929. Tiedot lehdelle on toimittanut kruununvouti G. Enwald.

1934
Kajaanin kirkon historiaa vuodelta 1934.

Kajaani oli pieni talonpoikaiskylä Kajaanin pitäjässä, kunnes se pitäjien eroamisen jälkeen liittyi osaksi Paltamoa. Itsenäistyttyään kaupungiksi tultuaan vuonna 1651 toimi sen kirkkona yhä Paltamon kirkko,…

1931
Kajaanin seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin pian kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1652. Tämän kirkon venäläiset polttivat 1716. Uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle 1719, ja se oli käytössä vuoteen 1895 saakka, jolloin se…

1933
Artikkelissa kerrotaan Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla toimineista kauppiaista. Tätä ennen ei kaupungin perustamisen jälkeen ole kauppiaita tiettävästi kaupungissa ollut.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 45/1933. Kirjoittajana G.…

[193?]
Artikkelissa kerrotaan Kajaanin historiassa esiintyviä, vanhimpia sukunimiä ja niiden omistaneiden henkilöiden historiaa. Jo 1600-luvulla on Kajaanissa asunut esimerkiksi henkilöitä nimeltä Rönty, Okkonen ja Väyrynen.

Artikkeli on ilmestynyt…

1934
Sukunimi "Mustonen" esiintyy ensimmäisen kerran Kajaanin vanhimmissa asiakasluetteloissa vuonna 1752. Artikkelissa kerrotaan Mustosten suvusta Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla.

1800-luvun alkupuolella Liperissä asuvan Jaakko Mustosen pojat olivat…

1911
Kansanopetus oli ennen 1860-lukua kirkon tehtävänä, jolloin opetuksen taso oli sidottu opettajan osaamiseen ja aktiivisuuteen. Julkaisussa käydäänkin läpi Janakkalan kirkkoherrat vuodesta 1471 lähtien sekä asiakirjoihin päätyneitä tietoja…

1781
Kaxi hengellistä wirttä, : ensimmäinen, yhden armon kautta heräwäisen ja wiheljäisydens ylitse walittawaisen rippi-lapsen wirsi, parannuxen aikomises ja harjoituxes, ja uskollises turwamises Jesuxen tygö, hänen suloisen ikens päällens ottamiseen:…

1929
Lisiä Uudenkaupungin historiaan 6
 
Koneluettavat metatiedot: