Aineistot (yhteensä 13)

  • Aihe on tarkasti "1860-luku"

1932
Artikkeli Suomen nälkävuosien 1866-1868 oloista Kainuussa sekä ulosottojen määrät kunnittain noina vuosina.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 78/1932. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.

1864
Anton Wilhelm Lindgren (1831–1902) oli hämeenlinnalainen lehtori ja kustantaja, joka toimi mm. sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana. A. W. Lindgren oli myös arkkitehti Armas Lindgrenin isä. Vuosina 1864–1866 julkaistiin sarja kuvaelmia Suomen…

Laitila. Keitele, Vuonamo. Tila on ns. kantatila. Päärakennuksen varhaisimmat osat ajoittuvat 1860-luvulle.

1895
Teuvo Pakkala (1862-1925) oli Minna Canthin ohella suomalaisen kirjallisuuden ensimmäinen merkittävä realisti, joka kuvasi kaupunkilaisten arkitodellisuutta.

Pakkalan omaelämäkerrallinen esikoisteos Lapsuuteni muistoja paikantuu 1860- ja…

Mustinmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Vilja-aitan ovi.

Mustinmäki. Keitele, Sulkavanjärvi. Vilja-aitta vuodelta 1869.

Tuulimylly, ns. harakkamylly, Metsämaan Korvenkylän Niittymäessä, muistitiedon mukaan 1860-luvulta. Siirretty Someron museoon 1964. Taustalla talon päärakennus.



1861
Entisen sotilaan Nikolai Homilkan jälkikäteen tehdyssä rakennusluvan anomuksessa on kauniisti laveerattu piirustus yksinkertaisesta satulakattoisesta mökistä. Pieneen kaksikamariseen taloon liittyi lähes seinään kiinni rakennettu sivurakennus, jossa…

Pasala. Keitele, Tossavanlahti. Pihapiiriin kuuluu vuonna 1867 rakennettu yksinäisaitta, jota on käytetty vilja-aittana.

1860
Vuoden 1852 Armollinen asetus yleisestä vaivaistenholhouksesta Suomessa määräsi köyhäinhoidon yhteiskunnan pakolliseksi tehtäväksi. Hämeenlinnan kaupungillekin laadittiin asetuksen perusteella oma köyhäinhoitosäännöstö muutaman vuoden päästä.…

Siekkilä. Keitele, Hamula. Talon pihapiirissä on kaksi yksinäisaittaa. Vanhimpaan aittarakennukseen on liitetty vuosiluvullinen 1863 lauta.

Jyväskylän säästöpankin säästökirja vuodelta 1860.

1872
Tonttipula alkoi vaivata kasvavaa Hämeenlinnaa jo 1850-luvulla. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt laati vuonna 1858 uuden kaavan, jossa kaupunkialuetta laajennettiin Myllymäen ja Hätilän puolelle. Vaikka kaava hyväksyttiin senaatissa, se jäi…
 
Koneluettavat metatiedot: