Helin, Henrik Reinhold]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> arkkitehtuuri]]> jugend]]> liikerakennukset]]> virastotalot]]> Anniskeluyhtiön talo]]> Hämeenlinnan anniskeluyhtiö]]> Hämeenlinna]]> Raatihuonekatu 6]]> Rauhankatu 8]]> 1880-luku]]> Vuonna 1919 voimaan astunut kieltolaki lopetti yhtiön toiminnan. Yhtiö luovutti rakennuksen kaupungille pilkkahinnalla, ja vuodesta 1918 vuoteen 2010 rakennus toimi virastotalona ja käytännössä myös Hämeenlinnan kaupungintalona 1940-luvulle saakka. Sisätilat ovat muuttuneet, mutta mm. peiliovet ja vanhat rappukäytävät ovat säilyneet.]]> Nyström, Alex]]> fi]]> Rancken, Helge]]> asuinrakennukset]]> puurakennukset]]> rukoushuoneet]]> evankelinen liike]]> Luther-talo]]> Hämeenlinna]]> Lukiokatu 1]]> Arvi Kariston katu 17]]> 1880-luku]]> Rancken Helge]]> rakennuspiirustus]]> Kauppias A. Karen osti tontin ja talon vuonna 1896 kauppias Wilhelmssonilta. Karen kuului Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen Hämeenlinnan osaston toimihenkilöihin. Kun Hämeenlinnan papisto suhtautui vuosisadan alussa epäilevästi yhdistykseen, liikkeen kannattajat halusivat rakentaa oman rukoushuoneen kaupunkiin. Arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema rukoushuone rakennettiinkin Karenin omistamalle tontille vanhan asuinrakennuksen viereen Lukiokadun puolelle. Uusi rakennus otettiin käyttöön 26.10.1902. Karen myi sekä asuintalonsa että tonttinsa evankeliumiyhdistykselle vuonna 1908.
Kun vanha rukoushuone alkoi rapistua, kaupunki kaavoitti sen paikalle pysäköintialueen. Hämeenlinnalaiset evankelisen liikkeen aktiivit hakivat ja saivat tukea valtakunnalliselta evankeliumiyhdistykseltä, joka lupasi rahoittaa uuden talon rakentamisen, jos kaupunki suostuisi muuttamaan asemakaavaa. Näin tapahtuikin. Molemmat vanhat puurakennukset purettiin vuonna 1962, ja paikalle rakennettiin nykyinen Luther-talo, jonka siipiosassa Evankeliumiyhdistyksen Hämeenlinnan osasto toimii. Muu osa talosta on asuinkäytössä.]]>
sv]]>
Caween, Alfred]]> kartat]]> kaavat]]> kaavoitus]]> asemakaavat]]> asemakaavoitus]]> kaupungit]]> Hämeenlinna]]> 1800-luku]]> 1880-luku]]> Caween, Carl Alfred]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> sv]]> Enwald, Gustaf]]> Lönnrot, Elias]]> vierailut]]> historia]]> paikallishistoria]]> Kajaani]]> 1800-luku]]> 1880-luku]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]> Kainuun Sanomat]]> Anttila, A.]]> fi]]> Kajaani]]> Elo, Hugo I.]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> koulurakennukset]]> koulut]]> kansakoulut]]> asunnot]]> opettajat]]> piharakennukset]]> saunat]]> käymälät]]> kirjastot]]> kirjastorakennukset]]> Rengon kunnankirjasto]]> Hämeenlinna]]> Renko]]> Uusikylä]]> Haapamäki]]> 1880-luku]]> Yleisen oppivelvollisuuden myötä 1920-luvulla koulu tarvitsi lisää tilaa alakoulua varten. Haapamäen koulun tontille rakennettiin toinenkin koulurakennus, johon sijoitettiin myös yläkoulun veistosali ja alakoulunopettajan asunto. Koulu sai myös kolmannen opettajan. Digitoidussa rakennuspiirustuksessa näkyvät molemmat koulutalot, ulkohuone ja sauna, joten se lienee tältä ajalta.
Myös Rengon kunnankirjasto sijaitsi Haapamäen koululla vuosikymmenien ajan, senkin jälkeen, kun kansakoulu siirtyi vuonna 1954 Nevilän kouluun. Koulurakennus on tarjonnut eri aikoina tilat myös mm. kansalaiskoululle ja kansalaisopistolle sekä lasten kuvataidekoululle. Vuodesta 1999 savenvalaja Heli Valaja on pitänyt koululla keramiikkastudiotaan. Puolet talosta on edelleen Vanajaveden opiston käytössä. Renko-seura on käynyt neuvotteluja Hämeenlinnan kaupungin kanssa rakennuksen ostamisesta.]]>
fi]]>
Favén, A. E.]]> koulut]]> kansakoulu]]> Hämeenlinna]]> 1880-luku]]> 1890-luku]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Hjertzell, Fritz]]> kirkot]]> kirkkorakennukset]]> Hämeenlinnan kirkko]]> Hämeenlinna]]> 1880-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Öhrnberg, Hj., toimittaja]]> osoitteet]]> luettelot]]> hakemistot]]> kalenterit]]> osoitehakemistot]]> henkilöhakemistot]]> yritykset]]> ammatinharjoittajat]]> palvelut]]> liike-elämä]]> virastot]]> historia]]> Hämeenlinna]]> 1800-luku]]> 1880-luku]]> 1887]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> Varsinais-Suomi]]> Turku]]> Åbo]]> 1880-luku]]> 1880-talet]]> kuvakirjat]]> sv]]> fi]]> Rännäri, Johan]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> maaseuturomaanit]]> 1880-luku]]> arkielämä]]> kansankuvaus]]>
Pienoisromaani jaloluontoisesta vaimosta lienee löytänyt lukijansa: siitä otettiin ainakin 16 painosta vuosina 1883-1929.]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]>
poliisi]]> Jyväskylän kaupunki]]> yleinen järjestys]]> järjestyssäännöt]]> 1880-luku]]> 35.7 (YKL)]]> 33.2 (YKL)]]> Jyväskylän kaupunginkirjasto]]> fi]]> Jyväskylä]]> satamat]]> asetukset]]> Jyväskylän kaupunki]]> 1880-luku]]> 69.63 (YKL)]]> Jyväskylän kaupunginkirjasto]]> fi]]> Jyväskylä]]> Bergman, Johan Albert]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> novellit]]> Suomi]]> 1880-luku]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]> Varsinais-Suomi]]> Turku]]> 1880-luku]]> kirjastot]]> kirjastonhoitajat]]>
]]>
Iisalmi]]> valokuvat]]> Koljonvirta]]> sillat]]> 1880-luku]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Rankka, A. V.]]> äänitteet]]> äänittiedostot]]> 1880-luku]]> 1890-luku]]> Hämeenlinna]]> koulunkäynti]]> huvit]]> koulut]]> seuraelämä]]> Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Rankka, A. V.]]> koulut]]> 1880-luku]]> 1890-luku]]> Hämeenlinna]]> huvit]]> koulunkäynti]]> seuraelämä]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Schleifer, Michael]]> sillat]]> Kuivasilta]]> tiet]]> Läntinen viertotie]]> Turuntie]]> tuulimyllyt]]> kasarmit]]> varuskunta-alueet]]> sotilaat]]> Suomenkasarmit]]> Suomen kasarmit]]> Myllymäki]]> Hämeenlinna]]> 1880-luku]]> 1800-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Degenaer, P. E. S.]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> uudisrakentaminen]]> sairaalat]]> arkkitehtuuri]]> 1880-luku]]> Hämeenlinna]]> Koulukatu 25]]> Hämeenlinnan kaupunginsairaala]]> Hämeenlinnan kaupungin sairashuone]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> sv]]> Helsingius, Gust. Ad.]]> rakennuspiirustus]]> 1880-luku]]> Lammi]]> rakennukset]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> 69.62 LOW]]> rautatiet]]> rakentaminen]]> suunnitelmat]]> Loviisa]]> Lahti]]> 1880-luku]]> ]]> Loviisan kaupunki]]> fi]]> Mantsälään ja Helsinkiin tammikuussa 1881]]> Mäntsälään ja Helsinkiin tammikuussa 1881]]> Blåfield, Martti]]> paikallishistoriat : Mäntsälä]]> henkilöhistoria : Nordenskiöld, A. E.]]> kulttuurihistorialliset rakennukset : kartanot]]> Alikartano : Frugård]]> Pietari]]> tutkimusmatkat]]> tutkimusmatkailijat]]> 1880-luku]]> Mäntsälän kunnankirjasto]]> fi]]> Gripenberg, Aleksandra]]> novellit]]> kaunokirjallisuus]]> 1880-luku]]>
Aarne on nimimerkki, jonka oikea nimi oli Alexandra Gripenberg. Hän oli 1857 Kurkijoella syntynyt ja 1913 Helsingissä kuollut suomalainen naisasianainen.

Aleksis Raunio oli taas Alexander Ramstedtin (1848-1889) nimimerkki.

Lähde: Wikipedia]]>
G. W. Edlund]]> Ramstedt, Alexander]]> fi]]>
Lindberg, K. L.]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> pakkahuoneet]]> Hämeenlinna]]> Keinusaari]]> 1880-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> sv]]> Aho, Juhani]]> avioliitto]]> kaipaus]]> naisen asema]]> rakastuminen]]> maaseutu]]> pappilat]]> 1880-luku]]> Kirjastot.fi]]> fi]]> Caween, Alfred]]> rakennukset]]> julkiset rakennukset]]> hallintorakennukset]]> raatihuoneet]]> arkkitehtuuri]]> uusrenessanssi]]> Hämeenlinna]]> Raatihuone]]> Raatihuoneekatu 15]]> 1880-luku]]> Maistraatti ja raastuvanoikeus muuttivat 1984 omaan taloonsa. Vuonna 1990 valmistunut peruskorjaus ja entisöinti suunniteltiin Hämeenlinnan kaupungin arkkitehtitoimistossa. Raatihuone on kunnostettu edustustilaksi, johon on sijoitettu kaupunginvaltuuston istuntosali ja ryhmäkokoustilat. Alkuperäisten näköiset koristemaalaukset on palautettu auloihin, portaikkoon ja saleihin, ja myös juhlasali on palautettu alkuperäiseen asuunsa.]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> sv]]> Kramsu, Kaarlo]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> runot]]> Oulu]]> 1880-luku]]>
Kramsun runot ovat lohduttomia, tekijänsä yksinäistä ja levotonta elämää heijastelevia tunnelmointeja ja isänmaallisia balladeja. Rakkausrunoissa Kramsu ironisoi aiheensa vaikuttaen paikoin jopa humoristilta.]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]>
Caween, Alfred]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> koulurakennukset]]> uudisrakentaminen]]> koulut]]> kansakoulut]]> käymälät]]> Saaristen koulu]]> Vanha kansakoulu]]> Vanha koulu]]> arkkitehtuuri]]> uusrenessanssi]]> nikkarityyli]]> Hämeenlinna]]> Saaristenkatu 15]]> Lukiokatu 27]]> 1880-luku]]> Caween Alfred]]> Wathin H.]]> Uusi koulurakennus kävi kuitenkin pian pieneksi. Viereisellä tontilla oleva raatihuoneenakin toiminut Florinin talo purettiin ja koululle tehtiin yksikerroksinen lisärakennus, joka sovitettiin koulun julkisivuun. Vuonna 1884 valmistuneeseen uuteen rakennukseen, joka myös oli Caweenin käsialaa, sijoitettiin viisi luokkaa, voimistelusali ja työväen lukusali. Molempien koulurakennusten julkisivu on nikkarityylinen.
Vuonna 1887 kouluun oli "sisäänkirjoitettu" 320 oppilasta. Siinä toimi aluksi alempi kansakoulu ja ylempi poika- ja tyttökoulu.]]>
Hämeenlinnan kauppunginkirjasto]]> sv]]>
säännöt]]> sotaväki]]> 1880-luku]]> Hämeenlinna]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Varsinais-Suomi]]> Turku]]> 1880-luku]]> kirjastot]]> kirjastonhoito]]> Turun kaupunginkirjasto]]> ru]]> Varsinais-Suomi]]> Vahto]]> kirjastot]]> säännöt]]> 1880-luku]]> fi]]> Helander, K. W.]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> muutostyöt]]> arkkitehtuuri]]> hoitolaitokset]]> vaivaishoito]]> vaivaistalot]]> koulurakennukset]]> Stichaeuksen vaivaishuone]]> 1880-luku]]> Hämeenlinna]]> Kaivokatu 22]]> Koulukatu 27]]> Helander K. W.]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]>