Aineistot (yhteensä 204)

  • Aihe on tarkasti "1900-luku"

1908
Katastrofit ja onnettomuudet olivat suosittuja arkkiveisujen aiheita. Surulaulu tapaturmasta, joka tapahtui Warjakan retillä kertoo Oulunsalon Varjakassa syksyllä 1907 tapahtuneesta turmasta. Norjalaisen parkki Haugesundin lastausväkeä kuljettanut…

1919
Hilma Alistuvan reseptivihko sisältää pääasiassa herkullisten leivonnaisten ohjeita, joita tehtiin Tappurin talossa 1900-luvulla. Hilma Alistuvasta tuli Tappurin tilan emäntä, kun hän avioitui Juho Salmelan kanssa vuonna 1902.

Nykyistä Tappurin…

1998
Kaarlo Aution vuonna 1998 kirjoittama artikkeli Sylva Boijsta 31.7.1903-2004. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran verkkopalvelu www.porstuakirjastot.fi:ssä vuonna 2002.

1925
Hämeenlinnan eläinsuojelusseura vietti 50-vuotisjuhliaan vuonna 1925 puheenjohtajanaan edelleen A. Th. Böök. Säännöllinen historiikkien julkaisu päättyi tähän vuoteen, mutta seuran toiminta jatkui katkoksitta talvisotaan asti. Vuonna 1966 vanhan…

1927
Vuonna 1927 herättivät ihmetystä erään vanhan taloryhmän rauniot Hyrynsalmen pitäjässä. Rauniot sijaitsivat noin 10 kilometriä Hyrynsalmen kirkolta Moisiovaaran kylään johtavan maantien varrella. Artikkelissa pohditaan, kuka tämän tilan on aikoinaan…

1935
Kajaanin oluttehtaiden historiaa.

Oululainen Anders Jonathan Granqvist jätti 7. toukokuuta 1860 anomuksen olut- ja simatehtaan perustamisesta Kajaanin kaupunkiin. 18.7. anomus hyväksyttiin, ja tehdas perustettiin Kajaanin joen rannalla olevalle…

1931
Tärkeimpiä tapahtumia Kajaanin historiasta vuodesta 1607 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 96, 126, 156 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald..

1930
G. Enwaldin muistelmia Kajaanista vuonna 1894.

"Talot olivat enimmäkseen pieniä ja huonosti hoidettuja. Kadut ja tori lokaisia kuin pahin suomaa, joiden poikki syksyaikana tuskin pääsi kulkemaan. Kirkon ympäristö oli koleaa kivikkoa, missä kasvoi…

1930
Elias Lönnrot nimitettiin vuonna 1833 Kajaanin piirilääkäriksi. Asuttuaan vuoden kauppias M. Micklessonin luona hän muutti 1834 postimestari E. Montgomeryn taloon. Montgomery myi talon hänelle muuttaessaan pois kaupungista.

Artikkeli kertoo…

1933
Otteita Kajaanin valtuuskunnan pöytäkirjoista vuosilta 1875-1915 (painetussa otsikossa virheellisesti vuoteen 1906).

Käsiteltävinä on ollut muun muassa kaupungin lukusalin perustamisesta, teiden avaamisesta ja korjaamisesta sekä avoimesta kätilön…

1932
Vuonna 1903 alettiin valtion kustantamana kaivaa tukinuittoväylää Oulujärvestä Siikajoen sivuhaaraan Neittävänjokeen. Siikajoen uittokanava (Painuan uittokanava) on n. 11-12 kilometriä pitkä ja sen rakentaminen maksoi yli 200 000…

[193?]
Vuonna 1834 nimitettiin Fredrik Calamnius Kajaanin tuomiokunnan tuomariksi. Tämän jälkeen hän osti Joutava-nimisen kruununtorpan Paltamosta. Vuonna 1836 hän rakennutti tontille asuinrakennuksen ja seuraavana vuonna toisen, vieläkin suuremman…

1936
Artikkeli Kajaanissa sijaitsevan, Kajaaninjoen yli kulkevan Ämmänsillan vaiheista ja historiasta.

Ensimmäisen Ämmänsillan tarkasta rakennusajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta sen arvellaan rakennetun Kajaanin linnan kanssa samaan aikaan, eli…

[193?]
Tietoja Hyrynsalmen nimismiehistä vuodesta 1786 alkaen aina vuoteen 1918 saakka.

1934
Vuoden 1872 toukokuussa myönsi Suomen valtio Kajaanin kaupungin ensimmäiselle kansakoululle 1 000 markan vuotuisen valtionavun. Saman vuoden kesäkuussa vahvistettiin ohjesääntö kaupungin ensimmäiselle kansakoululle. Kansakoulua varten kaupunki osti…

1931
Luettelo Kajaanin valtuusmiehistä vuodesta 1875 vuoteen 1917.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 119-123 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.

1934
Kun kuningatar Kristiina 1650 antoi Pietari Brahelle läänityksenä Kajaanin vapaaherrakunnan, ryhtyi tämä heti järjestämään sisäistä hallintoa ja asetti tehtäviin erinäisiä virkamiehiä. Erittäin tärkeä ja vastuullinen toimi oli kamreerilla, eli kuten…

1929
Tietoja Kajaanin kihlakunnan kruununvoudeista vuodesta 1839 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 120 ja 122 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.

1930
Artikkelissa esitellään Hyrynsalmen kirkonkylän hautausmaahan haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan 1800- ja 1900-luvuilta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 2B/1930. Kirjoittajana G. Enwald.

1933
Tietoja Kajaanin 16:sta reservikomppaniasta 1800-luvulta, muun muassa sen harjoituspaikasta, päälliköistä ja vääpeleistä.

Artikkeli on julkaistu Kainuun Sissi -lehdessä numeroissa 6-8 vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.

1934
Kajaanin kaupungin perustamisen jälkeiseltä ajalta ei ole tämän artikkelin mukaan varmaa tietoa, kuka kaupungissa on toiminut lukkarina, mutta on arveltu, että sellainen on kuitenkin virkaan nimitetty vuonna 1665. Isoviha hävitti vanhimmat…

1932
Artikkelissa esitellään Kainuun vanhimpien virkamiessukujen (Costiander, Castren, Ståhlberg, Frosterus, Snellman, Cajanus, Appelgren, Aejmelaneus, Schroderus, Elfving, Roos, Strömmer) jäseniä.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa…

1928
Artikkelissa kerrotaan Paltamon kirkon historiaa ja luetellaan Paltamon hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan. Alussa kerrotaan myös Paltamon kirkon historiasta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 81 ja 82…

1942
Kajaanin asukasluvun kehittymisestä aina kaupungin perustamisvuodesta 1651 lähtien aina artikkelin julkaisuvuoteen 1942. Artikkeli sisältää tarkkoja asukasmääriä vuosittain. Se on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 102/1942. Kirjoittajana G.…

1940
Artikkelissa kerrotaan tietoja venäläisten pommituksessa 7.2.1940 tuhoutuneista kajaanilaisten taloista ja tonteista omistajineen vuodesta 1820 alkaen.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G.…

[193?]
Kajaanin ensimmäiset asukkaat olivat lähimmistä pitäjistä muuttaneita maalaisia, jotka harjoittivat karjanhoitoa ja maanviljelystä. Osa maanviljelijöistä oli jo 1800-luvun alkupuolella hankkinut itselleen jonkinlaisen omaisuden. Kaupungin…

[19??]
Suomessa ei sotaväen välskäreitä lukuun ottamatta ollut lääkäreitä ennen kuin vasta 1700-luvun alkupuolella. Erityisen huono terveydenhuolto oli Kajaanin seudulla, sillä laajassa Oulun läänissä oli yksi ainoa piirilääkäri vuoteen 1807 saakka.

Kun…

1941
Kajaanin kaupungin varallisuus erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla, mm. kaupungin omistamia rakennuksia, maita ja saamia tuloja.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 38 ja 39 vuonna 1941. Kirjoittajana G. Enwald.

[19??]
Vuodesta 1733 määrättiin Kajaanissa vuosittain yksi raatimiehistä "tarkastamaan, kuinka tulta käsitellään kaupungissa". 1779 päättivät kaupungin porvarit, että "asukkaitten tuli mies talosta vuorottain, kaksi miestä kerrallaan, joka yö kulkea…

2.12.1911
Pekka Halosen kirje Eino Leinolle vuonna 1911.

Eino Leino tutustui taidemaalari Haloseen jo vuonna 1895. Halonen teki vuosien varrella kannet moniin Leinon teoksiin.

---

Järvenpää 2 Joulu 1911

Veli Eino!

nyt minulla on mieluisin…

Kirjassa kerrotaan Vienan Karjalan elinoloista kuten elinkeinoista, sivistyksestä ja valistuksen edistämiseen tarkoitetusta Vienan Karjalaisten Liiton perustamisesta.

Avainsanat: , ,

1906
Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö oli vuonna 1904 ostanut 1830-luvulla rakennetun entisen tyttökoulun empiretyylisen puurakennuksen Turuntie 2:sta ns. Pikkutorin kulmasta. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander…

1906
Alkuperäinen maalauksen on Hämeenkyrön kunnanvirastossa

Avainsanat:

1902
Kalle Kajander (1862-1928) oli hausjärveläinen kirjailija ja maanviljelijä, joka ryhtyi kansankuvaajaksi Juhani Ahon innoittamana. Muistelmassaan Nälkämailta hän kertoo 1860-luvun katovuosista Pohjois-Suomessa. Alueen elinkeinoista hän esittelee…

1997
Jussi Kankaan artikkelit Vaasan nimistönhistoriasta
Kirjoitettu vuosina 1997 - 1999

Sisältö:
Kokkobölestä Klemetinsaareksi
Palosaaren historiaa nimistössä
Vaasa nousi savuna ilmaan
Kantakaupungin nimistöstä
Vaasan historiaa…

Koivula. Keitele, Vuonamo. Tila on ns. kantatila. Päärakennus valmistui 1906.

Kukkola ns. Viio. Keitele, Kukertaja. Alkuperäinen nimi on ollut Kukkoviita. Päärakennus ajoittuu 1900-luvun alkuvuosikymmenille.

Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Lappala ns. Lappanen on kantatila, josta on lohkottu mm. Järventauksen tila. Vanha päärakennus on rakennettu vuonna 1900.

Nestorila. Keitele, Koutajärvi. Nestorila ns. Jussilan tila on lohkottu Tiensuun tilasta. Päärakennuksesta on kirjallisia lähteitä vuodelta 1915. Tuvassa on 1900-luvun alussa muurattu uuni.

Ojala. Keitele, Koutajärvi. Suurin osa pihapiirin rakennuksista ajoittuu 1800-1900-lukujen taitteeseen. Kuvassa sepän paja.

Pasala. Keitele, Tossavanlahti. Tila on ns. kantatila. Päärakennus on rakennettu 1903. Tila on ollut Svante Saastamoinen suvun hallussa 1800-luvulta.

Pekkala. Keitele, Sulkavanjärvi. Vuonna 1900 rakennettu luonnonkivinavetta.

Pikko. Keitele, Hamula. Mäkitupalaisasuinpaikka, jonka rakennusryhmään kuuluvat päärakennus, luonnonkivistä muurattu navetta vuodelta 1951, aittarakennus ja verkkomökki.

Repola. Keitele, Vuonamo. Asuinrakennus ajoittuu 1900-luvun alkuun. Ns. kamaripääty lisätty 1925.

Siekkilä. Keitele, Hamula. Talon pihapiirissä on kaksi yksinäisaittaa. Nuorempi aitoista ajoittuu 1900-luvun alkuvuosikymmenille.

Uudiskangas. Keitele, Viinikkala. Rakennukset ajoittuvat osin 1800-luvun lopulle, osin 1900-luvun alkuun. Kuvassa hirsinen navettarakennus.

Uudiskangas. Keitele, Viinikkala. Rakennukset ajoittuvat osin 1800-luvun lopulle, osin 1900-luvun alkuun. Kuvassa kaksikerroksinen aittarakennus.

4.5.1909
Eino Leinon kirje Berliinistä Olga Kyreniukselle.

Eino Leino ja L. Onerva lähtivät Roomasta 25.2.1909. Paluumatkalla Leino pysähtyi Berliinissä ja kirjoitti sieltä usein L. Onervalle ja myös Olga-tädilleen. Kirjeessä mainittu Pikku Helka oli…
 
Koneluettavat metatiedot: