Aineistot (yhteensä 173)

  • Aihe on tarkasti "1910-luku"

1912
Signe Brander kuvasi Karlbergin kartanon rantapuiston yläviistosta varmaankin kartanon itäpäädyn tornista vuonna 1912. Rannassa näkyy kartanon venelaituri ja toisen laiturin päässä sijaitseva uimahuone. Kuvan keskellä olevan ison visakoivun taakse…

1912
Valokuva on otettu Karlbergin vanhan kartanon tornista pohjoiseen päin kohti Hattulaa. Etualalla näkyy osa kartanon pienehköstä edustuspihasta. Rakennuksen tällä puolella piha oli korotettu ja tuettu kivimuurilla tasaiseksi. Kartanorakennukseen…

1911
Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet -teos alkaa historiallisella katsauksella kaupungin elinkeinoelämään. Historiikin on kirjoittanut Väinö Hämeen-Anttila, ja se ulottuu vanhan kaupungin ajoista 1600-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle. Teokseen…

1916
Hämeenlinnan kirjaston kokoelmaluetteloa vuodelta 1912 täydentää neljä vuotta myöhemmin painettu lisäluettelo, joka sisältää kirjaston hankinnat vuosilta 1912–1915. Neljän vuoden aikana kirjastoon on hankittu uutta kirjallisuutta alle kahdeksansataa…

1912
Kirjastot julkaisivat 1800-luvun lopulla ja vielä 1900-luvun alkupuolellakin kirjaluetteloitaan painettuina. Luetteloita myytiin asiakkaille, jotta nämä saattoivat jo kotona tutustua kirjaston tarjontaan. Hämeenlinnan kansankirjaston luettelossa…

1915
Hämeenlinnan vanhimman matkaoppaan toimitti Hämeenlinnan matkailijayhdistys ja kustansi Arvi A. Karisto osakeyhtiö vuonna 1915. Oppaan alkuosa sisältää melko laajan katsauksen Hämeenlinnan kaupungin historiaan. Sen jälkeen esitellään matkailijoille…

1915
Vuonna 1915 ilmestyneen Hämeenlinnan matkaoppaan loppuosassa on kuvaus Hämeenlinnasta Kangasalle ulottuvasta laivareitistä, jolla "uudet ajanmukaiset laivat välittävät säännöllistä liikennettä kesäiseen aikaan". Opas jakaa tietoa reitin varrella…

1915
Vuonna 1915 ilmestynyt Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiön nimiluettelo sisältää luettelon yhtiön jäsenistä sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä. Luettelon ilmestyessä Hämeenlinnan kaupungissa oli käytössä jo 465 puhelinnumeroa.…

1915
Sauvolan koulu kärsi 1900-luvun toisella vuosikymmenellä ahtaudesta. Sen sijaan että koulua olisi ruvettu laajentamaan, päätettiin vuonna 1914 perustaa uusi koulupiiri Kutilaan. Kankaisten kartanon omistaja Sigurd Palmroth lahjoitti kunnalle Kutilan…

1919
Hämeenlinnan entisen alakouluseminaarin, nykyisen opettajankoulutuslaitoksen ja vanhan hautausmaan väliin jääviä kortteleita Kaurialassa kutsutaan Alasen kaupunginosaksi. Alasen alue on yhtenäinen 1900-luvun alun puutaloalue, joka on saanut nimensä…

1912
Sairion vuokratontin nro 27 rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari K. B. Koskinen, joka piirsi suuren osan Hämeenlinnan vuokratonttialueiden rakennuksista 1910- ja 1920-luvuilla. Tontille 27 piirretty rakennus on pohjakaavaltaan ns.…

Alapiha. Keitele, Äyräpää. Luhtiaitta on siirretty Alapihaan Uudismäen tilalta vuosina 1937-38. Aittaa oli Uudismäen tilalla käytetty tallina ja latona. Alapihassa luhtiaitta on ollut viljavarastona.

Itämäki. Keitele, Koutajärvi. Päärakennus valmistunut noin 1917, ja on on Hyödynkylän vanhimpia rakennuksia.

Korpela. Keitele, Äyräpää. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu vuoteen 1916. Taloa jatkettu lisäkamarilla vuonna 1922.

Pohjoismäki. Keitele, Hamula. Päärakennus ajoittuu 1910-luvulle.

Repola. Keitele, Vuonamo. Savunauna, joka ajoittuu 1910-luvulle.

Räisälä. Keitele, Hamula. Päärakennus on rakennettu 1917. Siinä toimi Hamulan kylän yksityiskauppa.

Talasniemi. Keitele,Vuonamo. Lohkottu Heinäselkämän kantatilasta. Tilan nimenä on alunperin ollut Niemelä. Päärakennus on valmistunut 1914.

Talasniemi. Keitele, Vuonamo. Lohkottu Heinäselkämän kantatilasta. Tilan nimenä on alunperin ollut Niemelä. Päärakennus on valmistunut 1914. Erikoispiirteisiin rakennuksessa kuuluu mm. sen Koutajärven puoleiselle takaseinälle tehty nikkarityylinen…

Ylölä. Keitele, Hamula. Pihapiirin rakennukset ajoittuvat 1800-1900-lukujen vaihteeseen. Nykyinen päärakennus ajoittuu 1910-luvulle. Pihapiirissä entinen tallirakennus, nykyinen varastorakennus. Aittarakennukset ajoittuvat 1890-luvun lopulle. Ns.…

1912
Kelloseppä Leonard Albinus Lönnrot (1865–1944) perusti kello- ja sormuskaupan Hämeenlinnaan vuonna 1894. Liike menestyi hyvin, ja vuonna 1912 sillä oli päämyymälä torin varrella ja sivumyymälä Raatihuoneenkadulla numerossa 36, Kirkkopuiston kohdalla.…

1911
Arkkitehti Armas Lindgrenin torisuunnitelmassa torin ylälaidassa, kirkon edessä oli korotettu terassi. Se oli kiviaidoin ja pilarein erotettu puisto. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kaartui kirkon edessä loivasti torin suuntaan. Puiston…

1908
Hämeenlinnassa syntyneeltä arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi ja torikaupan uudelleenjärjestämiseksi. Vuoteen 1908 ajoittuvassa suunnitelmassa arkkitehti otti huomioon torin laidalla sijaitsevat kolme…

1915
Kaupunginvaltuusto tilasi arkkitehti Armas Lindgreniltä suunnitelman torin järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1908. Suunnitelmaan kuului torin alalaidan kauppahalli, joka sijaitsisi vastapäätä kirkkoa. Lindgrenin torisuunnitelma…

Hamulan Nujun perustajajäsenet 1912.
Vas.Opettaja Otto Räsänen,
tak. vas. Eemil Vesterinen, Tuure, Hugo ja Arttu Pellikka.
Edessä vas. Lasse Jäntti, Evert Vesterinen, Arvi Rahikainen ja Aaro Rahikainen.
Nuju on perustettu 12.8.1912. Kuva on…

Vasemmalla Jeremias Pulkkinen ja oikealla Viljo Jauhiainen 1918. Kuvaaja tuntematon.

Näkymä kirkonkylästä Nilakalle 1910-20. Kuvaaja ei tiedossa.

Keiteleen kirkonkylän kansakoulun äitienpäiväjuhla. Arveltu vuosia 1910-20, 1931 tai 1932. Kuva saatu Eeva Pulkkiselta.

Näkymä Nilakalta kirkolle 1911. Kuvaaja ei tiedossa.

1911
Hämeenlinnan laivaranta, sisävesiliikenteen satama, sijaitsi keskustan itäreunassa Birger Jaarlin kadun ja Hallituskadun alkupäässä. Arkkitehti Armas Rankka suunnitteli laivarantaan satamakonttorin vuonna 1911. Rakennuksen päissä oli pienet kojut,…

1910-luku
Skogsterin kauppahuone rakennettiin vuosina 1906–1907 Kirkkopuiston viereen Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) varrelle. Liiketalonsa pohjoispuolelle Kirkkokadun varrelle Skogster rakennutti perheelleen asuintalon. Tämä jugendtalo tunnetaan…

1910-luku
Keinusaaressa, Pinellan puiston rannassa oli sairashuoneen taloudenhoitajan J. F. Lampénin 1800-luvun puolivälissä rakentama hevosuittolaituri Pitkänsillan kupeessa. Suurin osa Pinellan puistosta vuokrattiin 1800-luvun lopulla perustetulle…

1910-luku
Kauppatorin ohella torikauppaa tehtiin myös Vanajaveden rannassa Rantatorilla. Rantatorilla myytiin mm. kalaa, halkoja ja heiniä, toripäivinä myös esim. ajokaluja, puuastioita, huonekaluja ym. käsityötuotteita. Torin länsilaidalla näkyy kauppias A.…

1913-1918
Jokapäiväistä torikauppaa käytiin vanhastaan Hämeenlinnan kauppatorilla, jota kutsuttiin myös nimellä Iso tori. Myyntikojut olivat torin alalaidassa. Myytävää tuotiin torille myös käsirattailla, joiden paikka taas oli torin ylälaidassa. Maalaiset…

[191?]
Kertomus Kajaaninjoen Ämmäkosken ja Koivukosken sulkujen rakentamisesta sekä niiden myöhemmistä vaiheista.

Sisältää lisäksi taulukoita ja tilastoja esimerkiksi sulkujen läpi kulkeneesta veneliikenteestä sekä niiden kautta kuljetetuista tavaroista…

1912
Maanmittari J. F. Sevónin vuoden 1912 vaiheilla piirtämä Hämeenlinnan kaupungin kartta perustuu vuoden 1887 asemakaavaan. Sevón täydensi sitä kuitenkin tällä välillä valmistuneilla rakennuksilla ja puistoilla, mm. ortodoksisella sotilaskirkolla ja…

1909
Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli Iittalan lasitehtaan johtajalle Claes Norstedtille Kalvolan kirkonkylään asuintalon, joka valmistui vuonna 1910. Komean kaksikerroksisen kansallisromanttisen jugendtalon materiaalina käytettiin mm. paikallista…

1910-luku
Kuivaltasillalta keskustaan päin katsottaessa suoraan edessä kohosi 1900-luvun alussa ortodoksinen sotilaskirkko. Turuntien vasemmalla puolella näkyy Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun jugendrakennus vuodelta 1906 ja oikealla puolella kaksi…

1912
Ensimmäiset asiakirjamaininnat Hovinkartanon (Hofgård) alueesta ovat 1300-luvulta. Alkuperäinen rälssiuudistila perustettiin vuonna 1786. Kartano on ollut mm. Godenhjelm-, Gripenberg-, Leopold-, Engström- ja Furuhjelm-sukujen omistuksessa.…

Ohjeita ja sääntöjä kirjastonhoitajalle

Lahden teurastamossa tapahtuneeseen lihan laadun tarkastukseen liittyviä sääntöjä ja ohjeita

Teurastamon toimintaan liittyviä sääntöjä sen johtamisesta teuraseläinten ja lihan käsittelyyn

Kotiteollisuusyhdistyksen toimintakertomus

Lahden kaupungin kansakoulun säännöt, jotka hyväksyttiin 9.6.1914

Ohjesäännöt rahatoimelle vuodelta 1914

Lahden osuusmeijerin hallituksen tiedote jäsenilleen syyskuussa 1910.

Lahden kaupungin valtuusmiesten vahvistamat säännöt ja maksut vesijohtoverkkoa varten 9.6.1911

Ratasuunnitelma rautatien rakentamiseksi Lahdesta Jyväskylään vuodelta 1912

1910
Kuivannon tyttöjä lauluharjoituksiin menossa 13.11.1910. Keskellä on Elli Vohlonen pitkässä takissaan ja takana vasemmalla on Anne Vohlonen.
 
Koneluettavat metatiedot: