Fredrika Wetterhoffin työkoulu aloitti toimintansa Hämeenlinnassa vuonna 1885 Rouvasväen yhdistyksen tiloissa. Kun tilaan ei mahtunut kangaspuita, Fredrika siirsi koulun kotiinsa. Oppilaita oli aluksi kahdeksan. Vuonna 1890 käsityökoulua varten…
Urheilukentän perustaminen oli viime vuosisadan alussa esillä Hämeenlinnan valtuustossa useaan otteeseen, ennen kuin syksyllä 1910 valtuutetut vihdoin päättivät kentän rakentamisesta ns. saunatontille, Hämeensaareen vievän tien varteen. Seuraavan…
Uusi köyhäinhoitolaki astui voimaan Suomessa 1.6.1922. Vanajan kunnan köyhäinhoitosääntö uudistettiin samana vuonna, ja maaherra vahvisti uudet säännöt tammikuussa 1923. Vastuu Vanajan kunnan köyhäinhoidosta kuului valtuuston valitsemalle…
Uusipaikka. Keitele, Sulkavanjärvi. Lohkottu Järventakasen maista 1920-luvulla. Uusipaikka tunnetaan paremmin nimellä Rauhala. Päärakennus valmistunut 1922.
Suunnilleen Karlbergin kartanon päärakennuksen kohdalla Vanajaveden rannassa sijaitsi pieni uimahuone, jonne päästiin kaitein koristeltua siltaa pitkin. Uimahuone oli rakennettu jo 1800-luvun lopulla eversti Standertskjöldin aikana silloisen…
Tyrvännön Suotaalan kylä lienee ollut olemassa jo rautakaudella. Asiakirjoissa Suotaala mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1483. Muista tyrväntöläiskylistä poiketen Suotaala ei ole syntynyt kartanon ympärille, vaan on ollut nimenomaan…
Tyrvännön kappeliseurakunnan kirkko sijaitsi vanhastaan Lepaalla, keskellä kartanon aluetta. Kun tämä kirkko oli päässyt huonoon kuntoon, Tyrväntöön ryhdyttiin 1770-luvulla puuhamaan uutta kirkkoa keskemmälle pitäjää, aluksi Vanajaveden rannan…
Tyrvännön seurakunnan kirkko rakennettiin 1700-luvun lopulla Suotaalan kylään. Kuva on otettu Kirkkomäen rinteeltä kohti Elolankärkeä, jossa näkyvä rakennus valmistui vuonna 1907 raittiustaloksi. 1920-luvulla talossa toimi pitkään puhelinkeskus ja…
Tyrvännön juhannusperinteisiin kuului tulien polttaminen mäensyrjissä ja veden päällä. Tulien äärellä pyörittiin piiriä ja laulettiin, valvottiin aamupuoleen ja katseltiin auringonnousua. Tytöt tekivät juhannusyönä taikoja naimaonnen varmistamiseksi.…
Postikorttikuvassa on Tuuloksen Sairialan kylän rakennuksia Suolijärven länsipuolella, nykyisen Luopioistentien varrella. Suolijärven takana näkyy Toivaalan kylässä kolme Eerolan taloa ja aivan metsänreunassa Rapoo. Kuvan vasemmassa alanurkassa on…
Hämeenlinnan keskustasta länteen päin johtavan tien nimeksi tuli vuonna 1924 Turuntie (entinen Läntinen Viertotie). Heti Kuivansillan jälkeen vasemmalla oli Suomenkasarmien varuskunta-alue, jonne 1910-luvulla oli rakennettu vanhojen puurakennusten…
Tarina kertoo suurmetsäpalosta Luton kairassa 1924 ja paloalueen kylvämisestä ja luontaisesta uudistumisesta. Tuolloin Luttojokeen nousi Jäämeren lohi ja joesta sai pyytämällä myös rautua ja muuta kalaa. Kulasjokivarren suuren hauen tainnuttamiseen…
Hauhon suojeluskunta perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1926 suojeluskunnan kokous päätti oman talon rakentamisesta kirkonkylään. Tontti saatiin lahjoituksena kunnallisneuvos Janssonilta ja lisämaata ostettiin mm. urheilukenttää varten.…
Edessä oikealla Ylenin Eevan mökki, siitä oikealle työväentalo ja kelloseppä Hugo Järvisen talo. Sitten rakenteilla oleva Purolinna ja Someron osuusmeijerin rakennukset. Taustalla näkyy Ruunalan rakennuksia. Tien vasemmalla puolella Raadelma, nahkuri…
Anders Gustaf Skogster (1866–1952) perusti vuonna 1905 osakeyhtiön, joka osti talon ja tontin Hämeenlinnan kirkon takaa Raastuvankadun ja Kirkkokadun kulmasta. Tontille Skogster rakennutti uudenaikaisen tavaratalon, jonka piirustukset laati…
Julkaisussa Hämeenlinnan kaupungin, Hattulan kunnan ja Hämeenlinnan maalaiskunnan asettama toimikunta kannattaa maatalouskorkeakoulun sijoittamista Karlbergin kartanon alueelle Hämeenlinnaan. Perusteluiden mukaan sijaintia maaseudulla puolsivat…
Inarissa oli ennen sotaa isot savotat. Pula-aikana haettiin töitä Sodankylän puolelta, mutta työvoimaa oli paljon ja töitä oli vaikea löytää. Inari oli 1920-luvulla pieni kylä, vain muutama talo. Tie tehtiin 1924, silloin tuli myös ensimmäinen auto.…
Entisen Kariston talon vieressä, Raatihuoneenkadun alkupäässä on lehtori J. E. Sargrenin rakennuttama asuintalo. Lehtori Sargren oli merkittävä henkilö Hämeenlinnassa sekä koulutoimen että kunnalliselämän piirissä. Rakennus oli jo valmistuttuaan…
Santalan tila sijaitsi Viheriäisissä, Kaanaassa. Sen paikalle rakennettiin Nesteen insinööritalot eli insinööreille tarkoitetut paritalot, jotka valmistuivat vuonna 1961.
Haastateltava muistelee keitä asui Salmijärven rannalla ennen 1920-lukua. Salmijärvellä oli useita suomalaisia sukuja ja taloja ja myös jonkin verran norjalaisia.
Ruunalan risteys Someron Joensuussa v. 1924. Oikealla 1921 valmistunut Someron Osuuskaupan ensimmäinen oma toimitalo. Vasemmalla kaupan autotalli (vaalea rakennus) ja ulkovarasto, jonka takana näkyy rakenteilla oleva Purolinna.