Aineistot (yhteensä 118)

  • Aihe on tarkasti "1940-luku"

1949
Aili Majakankaan ja Niilo Järvenpään (kuvan keskellä) häät vuonna 1949 Majakankaan pihapiirissä (2_15 Honkajoki, Pukarankylä). Pelimanneina viulun kanssa Vieno Rantee ja haitarin kanssa Juho Hälli. Eturivissä neljäs oikealta (pientä lasta pitelevän…

Iisalmelainen Maija Liisa Kettunen kertoo ensimmäisistä muistoistaan 1940-luvulla Iisalmen Paaslahden kylällä.

Hiski Salomaa ja Erik Ryhänen pitivät anniskeluravintolaa 1940-luvun alussa Foster Centerissä Rhode Islanilla. Keskellä Hiski ja Aini Salomaa.

Avainsanat:

1940-luku
Etelä-Hämeen osuusliikkeen funktionalistinen liikerakennus valmistui Rantatorin kulmaan vuonna 1941. Sen suunnitelmat oli laadittu 1930-luvun lopulla Suomen osuuskaupan rakennusosastolla arkkitehti Valde Aulangon johdolla. Rakennuksen alimmassa…

Haapasaaren kaksoset Toini ja Taimi Koskinen 1940-luvulla. Kuva Reino Koskinen.

Martta Sonninen (myöh. Vänttinen) s. 1917 häkäpönttöauton edessä. Häkäpönttöauton pääasiallinen polttoine oli puupilke. SA55015 viittaa Suomen armeijan autoon.

Aineiston luovuttaja: Tuula Pitkänen

1940-luku
Jean Sibelius menetti jo varhain isänsä, ja hänen perheensä asui siitä lähtien isoäidin luona. Sibeliuksen äidinäiti rovastinna Borg osti talon Läntiseltä Linnankadulta (nyk. Sibeliuksenkatu) vastapäätä Tähtipuistoa vuonna 1874. Talo oli…

1940-luku
Hämeenlinnan keskustan koilliskulman hallitseva rakennus on vuonna 1888 rakennettu ja vuonna 1936 laajennettu Hämeenlinnan lyseo. Tässä ilmakuvassa kaupunki on vielä hyvin puutalovaltainen, vain torin varrella on isompia kivirakennuksia.…

1940-luku
Heinäntekoa Pukaranjärvellä 1940-luvun lopulla (2_9 Honkajoki, Pukarankylä). Henkilöt vasemmalta: Esteri Niemi, Aini Mäkelä, Veikko Mäkelä, Milja Kustila ja Niilo Järvenpää. Etualalla koira. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara…

Hemmingin Kivelässä 1940-luvulla ”käsityönikkareita”, vas. suutari Pentti Hokkanen, oik. puuseppä Jaakko Hokkanen, keskellä Jaakon vaimo Lotta Anneli-tyttären kanssa.

Jokikorvan monivuotinen työmies Viljami Jääskeläinen niittämässä hevosniittokoneella 1940-luvulla. Kuva Viljami Jääskeläinen.

1941
Hevosvetoinen kuusenhavu- ja polttopuukuorma (lamuska) (2_7 Honkajoki). Kuvan kaksi henkilöä tuntemattomia. Takana talo. Kuusenhavuja käytettiin jatkosodan aikana karjan kuivikkeina olkien sijasta. Olkia käytettiin tuolloin eläinten ruokana. Olkia…

1942
Tunnettu viipurilainen makeistehdas Pohjola-Koitto siirsi toimintansa Hämeenlinnaan talvisodan alettua. Vuoden 1942 hinnastossa esitellään tehtaan makeisvalikoima karamelleista suklaarasioihin. Hinnat ovat Kansanhuoltoministeriön määräämiä.

1941
Hämeenlinnalainen osakeyhtiö Kotelo perustettiin vuonna 1921. Liikkeen toimitusjohtaja Toivo Kuusela siirtyi osakeyhtiöön Arvi A. Kariston kirjekuoritehtaan johtajan paikalta. Kotelo oy valmisti 1920–1940-luvuilla erilaisia pahvikoteloita mm.…

Saksalaiset tilasivat toisen maailmansodan aikaan graniittia toimitettavaksi Berliiniin Hitlerin suunnittelemaan voitonpalatsiin. Kun sota päättyi Saksan tappioon, saksalainen omaisuus piti rauhansopimuksen mukaan luovuttaa Neuvostoliitolle, niin…

Avainsanat:

(Aineiston luovuttajat: Pentti ja Kyllikki Keinänen)

1948
Vuonna 1948 otetussa kuvassa näkyy Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmassa sijaitsevan lastentarhan rakennus pihan puolelta. Kaivokatu on aidan takana vasemmalla. Hämeenlinnan rouvasseura rakennutti vuonna 1859 talon vanhemman osan, joka näkyy…

1948
Talviset hiihtokilpailut kuuluivat niin koulujen kuin lastentarhojenkin ohjelmaan Hämeenlinnassa. Kuvassa on Kaivokadun lastentarhan tyttöjen sarjan osallistujia vuodelta 1948. Taustalla pojat odottavat vuoroaan. Lastentarhojen omissa…

Kalasaalista perkaamassa 1940-luvun lopulla vasemmalla Saimi Varis edessään Eila Saastamoinen. Takana Aune Sahimaa ja Aino Sahimaa sylissään Voitto ja oikealla Vieno Saastamoinen. Alkuperäinen kuva Vieno Saastamoinen.

"On se hyvä kun nuo kannot ei oo kivilöi", sanoi Petsamon Helena Tietävälässä.

Maija Liisa Kettunen kertoo kaupunkikäynneistä Iisalmessa 1940- ja 1950-luvuilla.

Keiteleen kirkonkylän opettajat Bertta Harjula ja A. Satamo, sekä oppilaat 1946-47.
Seppo Satamon kokoelmat.

Keiteleen suojeluskuntatalon pihalla 1949 Seppo, Irma, Ritva ja Kirsti Satamo. Seppo Satamon kokoelmat.

Keluvenettä soutavat tukkijätkät ovat jääneet tunnistamatta. Taustalla Kumpusaari, Tulisaari ja Honkasaari. Alkuperäinen kuva Pekka Markkanen. Vuosiluku ei tiedossa.

1940-luvulla Keiteleellä toimi keskikoulun kannatusyhdistyksen puuhaama keskikoulu. Kieltenopettajana oli mm. eversti Aug. Kuistio. Kuvassa vasemmalta tri. Veikko Kolehmainen, rva Viola Kuistio, rva Anna Kolehmainen, eversti Kuistio ja perheen poika…

1. ja 2. luokat koulun pihamaalla syksyllä 1947, taustalla silloisen majatalon käymälä. Edessä vasemmalta Toini Jalkanen, Seija Ilola, Laitinen, Maija Kyröläinen, Koskinen, Salme Saastamoinen, ?, Aino Strandman, Tolonen ja Arvi Aliranta. Takana…

Kirkonkylän koululaisia vuodelta 1947.

1966
Alkusanat
Vähäkyröläistä yritteliäisyyttä
Pajaosuuskunnasta Kone- ja Peltitehdas OY:ksi
Kasapanoksista Retkeilyastiastoihin
Tuotanto laajenee, rakentamista riittää
Kotimaan markkinoita ja kasvavaa vientiä
Työtä sadoille…

Kirkonkylän 2.lk koulun pihamaalla 1948. Taustakulissina silloisen majatalon käymälä, yksi pihapiirin kehyksiin kuuluvista neljästä (Selliinan, tohtorilan ja koulun oman lisäksi). Edessä vasemmalta Toini Jalkanen, Seija Ilola, ? Laitinen, Maija…

Artikkeli Huittisten Kotiseutuyhdistyksen toimittamassa Huittisten Joulu-lehdessä vuodelta 1993

Kuivannon koulu ja oppilaita 1940-luvun lopulla. Tämä koulurakennus purettiin 1950-luvun alussa.

Eino Vuorisalmi haavoittui vaikeasti talvisodassa. Kuvassa mukana Einon äiti.

Avainsanat:

1940-luku
Kutomakurssilaisia Vanhahongon tuvassa (3_21 Honkajoki, Kirkonkylä). Paljon väkeä ja kutomakoneita tupa täynnä. Henkilöt tuntemattomia. Vanhahongon talossa järjestettiin monia koulutuksia ja kursseja.

1940-luku
Lammi oli maatalousvaltainen pitäjä aina 1970-luvun puoliväliin asti. Vuonna 1910 ammatissa toimivasta lammilaisista 90 prosenttia sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Vuoteen 1970 mennessä tämä osuus oli pudonnut 50 prosenttiin, ja vuonna 1990…

1940-luku
Lampaidenkeritsemistä ilmeisesti Karvianjoen rannassa Vanhahongon talon mailla (3_5 Honkajoki, Kirkonkylä). Takana vasemmalla Svante Vanhahonko, muut takana seisovat henkilöt ja lampaita keritsevät nuoret tuntemattomia.

Niilo Ranttila kertoo Lemmenjoen kullan löytymisestä syyskuussa 1945 ja sitä seuranneesta kultaryntäyksen tapahtumista. Lemmenjoen kultaryntäys ajoittui vuosille 1948-1950 ja parhaimmillaan kultaa oli kaivamassa jopa 200 henkeä. Monet olivat…

Lappala. Keitele, Sulkavanjärvi. Vuonna 1946 rakennettu luhtiaitta. Rakennus on tehty kesällä 1946 entisen tallin, heinäladon ja meijerihuoneen paikalle. Aitassa on kuusi aittahuonetta. Alakerrassa oli ennen vaateaitta, ruoka-aitta sekä jauhoaitta.…

1947
Kaivokadun lastentalossa sijainnut kaupungin lastenkoti muutti vuonna 1946 Vuorentaan kylän Rääpiälään, ja siltä vapautuneisiin tiloihin perustettiin seuraavana vuonna Hämeenlinnan kaupungin ensimmäinen lastenseimi 23 lapselle. Myös yksi…
 
Koneluettavat metatiedot: