Aineistot (yhteensä 49)

  • Aihe on tarkasti "Oulu"
http://arkisto.kirjastovirma.fi/files/original/9d5ec1f2186d5fdaf2224a3cae759006.jpg

1953
Aili Haanpää Pokkitörmän rannassa Oulussa vuonna 1953.
http://arkisto.kirjastovirma.fi/files/original/cd6d1417c2da5e84d40308eaaf02fe0f.jpg

1961
Aili ja Elsa Haanpää. Elsan rippikuva. Kuva on otettu Oulussa vuonna 1961.
http://arkisto.kirjastovirma.fi/files/original/11da2d952c19ec5081d22825fe4390ba.jpg

1953
Aili ja Pentti Haanpää vuonna 1953.
http://arkisto.kirjastovirma.fi/files/original/d713f56ec96b620848f0ef665bde7611.jpg

1953
Aili ja Pentti Haanpää Vatjus-Anttilan vieraina vuonna 1953 Oulussa.
http://arkisto.kirjastovirma.fi/files/original/94d9cc86764f48ff67e4cee242957bba.jpg

1960-luku
Elsa Haanpää, Kalle Haanpää ja Terttu Marttinen 1960-luvulla Oulussa.
http://arkisto.kirjastovirma.fi/files/original/77f1f1225863ac4918461c2c8b1f6d87.jpg

1964
Elsa Haanpään ylioppilaskuva vuodelta 1964. Elsa Haanpää on kirjailija Pentti Haanpään tytär.
http://arkisto.kirjastovirma.fi/files/original/20f49376c2cd6464211b3e166261dd97.jpg

1957
Elsa ja Aili Haanpää vuonna 1957. Elsa Haanpää on kirjailija Pentti Haanpään tytär. Kuva on otettu Oulussa.
1838en_gammal_skola.pdf

1873
Kirjoituksessaan En gammal skola senaattori ja filosofian professori Johan Vilhelm Snellman (1806-1881) muistelee Oulun triviaalikoulussa viettämäänsä aikaa. Kymmenvuotias Johan tuli suoraan triviaalikoulun toiselle luokalle. Muistelmassaan hän…
4603handledning_i_tjarbranning_med_uleaborgs_mekaniska_werkstads.pdf

1895
Handledning i tjärbränning esittelee tervanpolttoa Oulun Konepajan patentoimilla uuneilla. Teoksen kirjoittanut insinööri Karl Löfhjelm (1843-1896) toimi Oulun Konepajan johtajana ja omistajana.
Andre delen.pdf

1844
Sara Wacklinin Sata muistelmaa Pohjanmaalta koostuu nimensä mukaisesti sadasta "minnestä", muistosta, jotka paikantuvat 1800-luvun alun Ouluun.
Första delen.pdf

1844
Sara Wacklinin Sata muistelmaa Pohjanmaalta koostuu nimensä mukaisesti sadasta "minnestä", muistosta, jotka paikantuvat 1800-luvun alun Ouluun.
Tredje delen.pdf

1845
Sara Wacklinin Sata muistelmaa Pohjanmaalta koostuu nimensä mukaisesti sadasta "minnestä", muistosta, jotka paikantuvat 1800-luvun alun Ouluun.
2525kaksinpuhelua_oulunkielella.pdf

1921
Anna Jungin (1876–1929) kuvaelma Kaksinpuhelua oulunkielellä pakinoi Oulun murteella Lämsän Kustun kävelyretkestä Helsingissä. Pääkaupunki osoittautuu oululaisten valloittamaksi paikaksi, ja nykylukijakin voi tunnistaa monta tuttua nimeä Oulun…
http://arkisto.kirjastovirma.fi/files/original/1dea0128bb18d003e81f0bca3891c106.jpg

1960-luku
Kalle Haanpää ja Mikko Tinkala 1960-luvulla Oulussa.
2545keisari_alexander_l_sen_matka_pohjanmalla.pdf

1894
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I vieraili Oulussa 1819. Matkasta on säilynyt monia asiakirjoja ja aikalaiskertomuksia. Maanmittari ja kaupunginvaltuutettu Petter Wilhelm Aurén (1826-1896) käyttää kirjasensa pääasiallisena…
1527kihlatut.pdf

1878
Fredrika Pietilän pienoisromaani Kihlatut (1878) kertoo rinnakkain talonpojan tyttären Maijun ja merimiehen tyttären Kaisun elämästä 1840-luvun Oulussa. Pietilä ottaa kantaa moniin naisen asemaan liittyviin epäkohtiin, kuten miehen naittajavaltaan ja…
http://arkisto.kirjastovirma.fi/files/original/f33ecdcafd7911e4d044d40b4b9b7ed0.jpg

1938
Kirjailija Pentti Haanpää ja toimittaja Pentti Haanpää Oulussa 1938.
Konttiukko pohjoisessa_240315.pdf

2002
Dokumentti on koottu Oulun kaupunginkirjaston verkkosivustosta Konttiukko pohjoisessa – Elias Lönnrotin yhteydet Pohjois-Suomeen. Sivusto julkaistiin vuonna 2002.
5901lapsuuteni_muistoja.pdf

1895
Teuvo Pakkala (1862-1925) oli Minna Canthin ohella suomalaisen kirjallisuuden ensimmäinen merkittävä realisti, joka kuvasi kaupunkilaisten arkitodellisuutta.

Pakkalan omaelämäkerrallinen esikoisteos Lapsuuteni muistoja paikantuu 1860- ja…
5729lassi_luntenius.pdf

1876
Lassi Luntenius kertoo juoposta ja pahanilkisestä haudankaivajasta, jonka keijukaiset käännyttävät hyveiden tielle. Tapahtumien miljöönä on Oulu ”kauan, kauan aikaa tätä ennen – niin kauan aikaa, että juttu mahtaa olla tosi”.

Pastori ja toimittaja…

Avainsanat: ,

3252luettelo_oulun_kansakoulun_lastenkirjaston_kirjoista.pdf

1900-luku
Syksyllä 1874 toimintansa aloittaneella Oulun kansakoululla oli oma kirjasto. 1900-luvun alkuvuosina painetun luettelon mukaan koulun lastenkirjastossa oli 904 tieto- ja kaunokirjaa. Mukana ovat 1900-luvun alun suosikeista mm. Zacharias Topelius ja…
http://arkisto.kirjastovirma.fi/files/original/9f39b84827118532a77c6e1420da81f8.jpg

1955
Lyyli ja Terttu Marttinen sekä Elsa Haanpää vuonna 1955. Elsa Haanpää on kirjailija Pentti Haanpään tytär ja Terttu Marttinen on Elsan serkku.
5843nyyrikki_26.11.1904.pdf

1904-11-26
Nyyrikki on Suomen vanhin ja ainoa edelleen ilmestyvä kaunokirjallinen viikkolehti. Lehden perusti 1904 paremmin Kalevan isänä tunnettu Juho Raappana, jonka pontimena olivat isänmaalliset tavoitteet: rahvasta tulisi opettaa lukemaan…
http://arkisto.kirjastovirma.fi/files/original/faa882f2a26342b559de629495747352.jpg

1931
Pentti Haanpään veli Olli puolisonsa Annan kanssa vuonna 1931.
4048opas_oulussa_kavijoille_suomen_24ssa_yleisessa_raittiuskokouksessa.pdf

1906
”Kukapa ei tahtoisi nähdä koskien laskua ja itsekin niitä alas viilättää. Siksipä olikin sangen tervetullut Kuopion raittiuskokouksessa tehty päätös, että vuoden perästä kokoonnutaan Oulussa vuotuisille juhlille ja kokouspäiville.”

Raittiuden…
4531oulun_kansankirjasto_1903.pdf

1903
Vuonna 1899 Oulun kansankirjasto muutti keskikaupungille, nykyisen Isonkadun ja Saaristonkadun kulmaukseen. Uusissa tiloissa kirjasto järjestettiin ja kirjat luetteloitiin uudelleen, aukioloaikaa lisättiin ja lukusalin yhteyteen perustettiin…
3640oulun_kansankirjasto_1904_lisaluettelo_1.pdf

1905
Oulun kansankirjaston lisäluettelo 1904 täydentää edellisen vuoden kokoelmaluetteloa. Vihkoseen painetut säännöt kertovat lainauksen olleen maksullista. Yhden kirjan lainaaminen maksoi 5 penniä, 10 pennillä sai kirjoja kuukaudeksi lainaan ja markka…
0519oulun _kansankirjaston_yleisluettelo_1911.pdf

1911
Vuosina 1911-1929 kaupunginkirjasto sijaitsi Åströmin perikunnan lahjoittamassa huvilassa Ainolan puistossa. Kirjastolla oli käytössään yhdeksän huonetta, joihin sijoitettiin lainausosasto, käsikirjasto ja sanomalehtisali.

Kesällä 1910 kirjasto…
5843oulun_kaupungin_historia.pdf

1905
Professori Artturi H. Snellmanin (1864-1924) kirjoittaman Oulun kaupungin historian ensimmäinen osa valmistui Oulun 300-vuotisjuhlille vuonna 1905. 112-sivuinen vihko käsittelee kaupungin vaiheita keskiajalta sen perustamisvuosikymmenille. Teoksen…
4117oulun_kaupungin_kansankirjaston_nimi-luettelo.pdf

1896
Vuonna 1896 Oulun kansankirjasto sijaitsi Heinätorin kansakoulun pienessä kamarissa, jossa sitä pidettiin aluksi avoinna vain talvisin kahdesti viikossa tunti tai kaksi kerrallaan. Kirjaston kirjoja ei säilytetty nykyiseen tapaan avohyllyissä, vaan…
2304oulun_kaupunnin_palosta.pdf

1832
Gustaf Toppelius (1786–1864) teki merkittävän elämäntyön lääkärinä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän oli mm. perustamassa Oulun läänin talousseuraa ja toimi taustavaikuttajana Oulun Wiikko-Sanomissa.

Kymmenen vuotta Oulun palon (23.5.1822)…
2406oulun_osotekalenteri_1901-1902.pdf

1901
Osoitekalenterit olivat eräänlaisia puhelinluetteloiden edeltäjiä, ja nykyään ne ovat oivallinen apu suku- ja historiantutkijoille. Vuosien 1901-1902 Oulun osoitekalenteri sisältää yli tuhannen oululaisen ammatti- ja osoitetiedot sekä virastojen ja…
2547oulun_osotekalenteri_1912-13.pdf

1912
Oulun osoitekalenteri 1912-1913 on jaettu neljään osaan. Varsinaisten osoitetietojen lisäksi siinä esitellään kaupungin virastot, liike- ja ammattiluettelo sekä taksat ja järjestyssäännöt. Kalenterin mainokset kertovat omaa kieltään 1900-luvun alun…
1004oulun_suomalaisen_klassill_lyseon_25-v_toiminnan_muistopaivana.pdf

1908
Kirkkoherra Rurik Calamnius (1872-1921) oli viides Suomussalmen Karhulan pappilan kahdeksasta lapsesta. Nuoremmasta veljestä, Ilmari Kiannosta, tuli sittemmin tunnettu kirjailija ja vanhin veli Edvin esiintyi kirjailijana nimellä Esko Virtala.…
1350oulusta_iisalmeen.pdf

1906
I. K. Inha (1865-1930) oli monipuolinen kulttuurihenkilö. Hän oli toimittaja, kääntäjä ja kirjailija sekä uranuurtaja tieteen popularisoijana ja luonnonsuojelijana.

Vuoden 1906 Kansanvalistusseuran kalenterissa julkaistiin Inhan omakohtaisiin…
1356pedagogiska_personligheter_och_forhallanden_i_uleaborg.pdf

1911
Sophie Gahmberg kertoo artikkelissaan Oulun kouluoloista 1800-luvulla. Kaupungin kuuluisimman mamsellin, Sara Wacklinin ohella Gahmberg selvittää myös mm. Ruotsalaisen tyttökoulun johtajattaren Marie Juneliuksen uraa ja elämänvaiheita.
http://arkisto.kirjastovirma.fi/files/original/1b76dd7fb8c335feae5ba154672706a8.jpg

1928
Kirjailija Pentti Haanpää Oulussa vuonna 1928.
http://arkisto.kirjastovirma.fi/files/original/488b96b4d8dfcb9f146f421fdb6440fa.jpg

1953
Kirjailija Pentti Haanpää vuonna 1953. Kuva on otettu Oulussa.
http://arkisto.kirjastovirma.fi/files/original/198d1085aaae0a61190c3d01c1547f7c.jpg

1953
Pentti Haanpää ja serkku Suoma Vatjus-Anttila. Kuva on otettu vuonna 1953 Oulussa.
http://arkisto.kirjastovirma.fi/files/original/b587af0cc65c42c98059104c5475d0f4.jpg

1927
Pentti Haanpää ja Toivo Tuominen Oulussa 1927.
http://arkisto.kirjastovirma.fi/files/original/5898c57ab14f3dade8e860ec738705ac.jpg

1940
Pentti Haanpää Oulun Asemakadulla 25.10.1940.
http://arkisto.kirjastovirma.fi/files/original/d276b0361c78d7952762e09943369104.jpg

1953
Pentti ja Aili Haanpää vuonna 1953. Kuva on otettu Oulussa.
3613runoelmia.pdf

1887
Oululaissyntyinen Kaarlo Kramsu (1855-1895) työskenteli sanomalehtimiehenä ja opettajana. Hän kirjoitti kaksi runokokoelmaa, jotka ilmestyivät vuosina 1878 ja 1887. Kokoelmilla oli yhteinen nimi, Runoelmia, ja neljätoista yhteistä runoa.

Kramsun…
5934suomalainen_kirkkomaalari_michael_toppelius_ja_hanen_teoksensa.pdf

1905
Oululaiseen Toppeliuksen sukuun kuulunut Mikael Toppelius (1734–1821) on tunnetuin kirkkomaalarimme. Hänen töitään löytyy noin 40 kirkosta, mm. Haukiputaalta, Kempeleestä, Kiimingistä ja Rantsilasta.

Taidehistorioitsija Emil Nervander (1840–1914)…
2849tahtipojat_elfving.pdf

1923
Tähtipojat esittää jouluajan perinnenäytelmän opettaja Jenny Elfvingin (1871–1950) sommittelemana. Elfving käy näytelmän läpi vaihe vaiheelta varusteiden rakentamista myöten. Varusteista tärkein on tähti: ”Ilman sitä ei Tähtipojat-näytelmä ole…
0047tervehdys_merikoskelle.pdf

1907
Hilja Liinamaa (1876-1935, v:sta 1899 Pärssinen) oli keskeinen vaikuttaja sosiaalidemokraattisessa työväenliikkeessä 1900-luvun alkupuolella. SDP:n kansanedustajana hän keskittyi naisten ja lasten yhteiskunnallisen aseman kohentamiseen.

Taistelon…

Avainsanat: , ,

0719johdanto_1.pdf

1802
Italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi (1773–1846) matkasi vuosina 1798-1799 Suomen ja Lapin halki Nordkappiin, Euroopan pohjoisimpaan kärkeen. Kolme vuotta myöhemmin hän julkaisi retkestään laajan englanninkielisen teoksen, jossa hän…
2524lappi_6.pdf

1802
Travels-teoksen toisessa osassa matkataan Muonionjokea ja Palojokea pitkin Jäämeren rannikolle ja sieltä edelleen purjehtien Nordkappiin. Lappia koskevan matkakuvauksen jälkeen seuraa laaja osasto ”Yleisiä ja sekalaisia tietoja Lapista” (General and…
 
Koneluettavat metatiedot: