Artikkelissa kerrotaan Paltamon kirkon historiaa ja luetellaan Paltamon hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan. Alussa kerrotaan myös Paltamon kirkon historiasta.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 81 ja 82…
Vanajan keskiaikainen harmaakivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Samalla paikalla on sijainnut kirkkorakennus luultavasti jo 1200-luvulla, vaikka asiakirjoissa Vanajan kirkko mainitaankin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1329. Postikorttikuvassa on…
Vanajan keskiaikainen kirkko on peräisin 1400-luvulta. Yksilaivainen kivikirkko on Suomen pienimpiä keskiaikaisia kirkkoja. Kuvassa on rakennuksen etelänpuoleinen seinusta asehuoneineen. Kirkkoa on korjattu ja muutettu useita kertoja vuosisatojen…
Keiteleen hautausmaalla hautausmaapäivät. Kellonsoittaja-haudankaivaja-suntio Matti Nuutinen perheineen viimeistelemässä kukka-asetelmia. Edessä emäntä Katri Nuutinen ja takana tytöt Anna-Maija, Seija ja Ella (yksi puuttuu kuvasta). Pielaveden ja…
Kuvanveistäjä Jyrki Sailon harmaasta graniitista tekemä ratsastavaa sotilasta rukousasennossa esittävä sankarimuistomerkki kiinnitettiin sankarihauta-alueelle Raision kirkon ulkoseinään vuonna 1949. Talvi- ja jatkosodissa kaatui yhteensä 63…
Kuvat kertovat Pukkilan Sotaveteraanien kunniakäynneistä sankarihautausmaalla muun muassa itsenäisyyspäivänä ja kaatuneitten muistopäivänä. Jouluaattona sankarivainajien hautapaasille on sytytetty kynttilät.
Ensimmäinen kuva on otettu vuonna 1987…
Lapinlahden sankarihautausmaan puiset, valkoiset ristit vaihdettiin graniittisiin muistokiviin Arttu Halosen suunnitelmien mukaan vuonna 1946. Kuva otettu kyseisen vuoden jälkeen. Vasemmalla kuvanveistäjä Arttu Halosen sankaripatsas sotien 1918, 1939…
Keiteleen uuden hautausmaan vihkijän rovasti A. A. Lindegrenin hauta, joka sijaitsee siunauskappelin vierellä. Hautausmaa vihittiin 26.10.1913. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.8.1968.
Kustaa Viljami Elovaara toimi Rengon seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1929–1946. Hän laati vuonna 1931 numerojärjestyksessä etenevän luettelon seurakuntansa hautausmaan muistomerkeistä ja niissä olevista muistolauseista. "Kunnioitus menneitä polvia…
Seppelaanlaskukuva on otettu Pukkilan sankarihaudan muistomerkillä. Airuina ovat Asko Saloranta (vas.) ja Tapio Santala. Pukkilan sankarihautausmaan ovat suunnitelleet arkkitehdit Aino Ericsson ja Reino Koivula. Hyvinkään Graniittiveistämön urakoima…
Muistolehto sisältyy seurakunnan hautausmaan laajennusosaan, joka valmistui vuoden 2010 lopussa, käyttöönottojuhla oli 29.5.2011. Laajennusosassa on 432 arkkuhautaa, 630 uurnahautaa sekä muistolehto ja sirottelualue sekä hiljentymisalue.…
Alikersantti Mauri Hyrylä oli ensimmäinen pukkilalainen sankarivainaja. Hän kaatui Muolaassa joulukuussa 1939. Hänet löydettiin ja haudattiin vasta jatkosodan aikana.
Ensimmäisessä kuvassa ovat Pekka Rousi (oik.) ja Eino Nurminen (2.…
Lammi on vanhaa maanviljelysseutua kylineen, kartanoineen ja maatiloineen. Kirkonkylä on muodostunut neljän keskiaikaisen kylän - Hakkalan, Niipalan, Tirmulan ja Kirkonkylän - alueelle, maisemarakenteen solmukohtaan, missä Salpausselän…
Kirkkopyhä Keiteleellä. Veteraanijärjestöjen, sotainvalidien ja Keiteleen Karjalaisten seppeleen viime sotien muistomerkille laskivat vasemmalta Eelis Tirkkonen, Viktor Härkin, Arttu Laukkanen ja Eino Savolainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…
Keiteleen hautausmaan uudelleen kartoitusta ja mittausta. Vasemmalla Martti Saastamoinen, Matti Saastamoinen ja hortonomi Unto Uimonen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 19.7.1968.
Raision karjalaisten yhteistoiminta alkoi kirkkomaalle vuonna 1956 pystytetystä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkistä. Se merkitsi alkusysäystä oman karjalaisseuran Raision Karjalaiset ry:n perustamiseen Raisioon, joka toteutui vuonna 1959.
Kajaanin seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin pian kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1652. Tämän kirkon venäläiset polttivat 1716. Uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle 1719, ja se oli käytössä vuoteen 1895 saakka, jolloin se…
Pukkilan suojeluskunnan pöytäkirjanote, joka koskee "vapaussodassa kaatuneen Jalmari Kaitokankaan ja Virossa kaatuneen Yrjö Knuuttilan haudalle pystytettävän sankaripatsaan paljastusjuhlaa". Juhla pidettiin toukokuussa 1921. Hautausmaalla vuonna 1928…
Raision hautausmaalla oleva professori Juhana Bilmarkin hautamuistomerkki on maamme ensimmäinen julkisilla varoilla hankittu. Muistomerkin pystytti Turun yliopisto vuonna 1803. Sen on suunnitellut italialaissyntyinen arkkitehti Charles Bassi, joka…
Janakkalan kivikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1520. Kirkon rakennuttajana pidetään aatelismies Aake Tottia. Kirkon kunnostus- ja rakennustöissä hyödynnettiin paikallisten työpanosta ja materiaaleja. Toimenpiteet saattoivatkin lykkääntyä, mikäli…