Aineistot (yhteensä 68)

  • Aihe on tarkasti "henkilöhistoria"
5934suomalainen_kirkkomaalari_michael_toppelius_ja_hanen_teoksensa.pdf

1905
Oululaiseen Toppeliuksen sukuun kuulunut Mikael Toppelius (1734–1821) on tunnetuin kirkkomaalarimme. Hänen töitään löytyy noin 40 kirkosta, mm. Haukiputaalta, Kempeleestä, Kiimingistä ja Rantsilasta.

Taidehistorioitsija Emil Nervander (1840–1914)…
geh_01.pdf

1808
Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) kirjoituksia
 

Pekka asettui evakkomatkalta paluun jälkeen Tsurnuun, äitinsä kotitaloon, jossa hän on viettänyt elämänsä aluksi äitinsä kanssa asuen ja myöhemmin asuinkumppaninsa Inkan kanssa. Toimeentulo on saatu luonnosta ja poroista. Sodan jälkeen käytiin…
Leena-Alatalo-Meku-Jussi.pdf

2011
1800-luvulla Pyhäjoen ja Vihannin rajametsissä eli Meku-Jussi, joka näki näkyjä ja jolla oli outoja taitoja. Leena Alatalo kertoo Mekun lisäksi myös monista muista menneen ajan Liminkakylällä, Pyhäjoen kirkonkylällä sekä Vihannissa vaikuttaneista…
Linan elämä.pdf

Esittely Lina Rislachin (1835-1855) elämästä. Linan perhe asui Sotkamossa Linan varhaislapsuudessa ja muutti Linan isän kuoleman jälkeen Poriin vuonna 1842. Porin palon seurauksena Rislachit palasivat Kainuuseen kymmenen vuotta myöhemmin, asettuen…
Lina Rislachin päiväkirja.pdf

Lina Rislachin päiväkirja vuosilta 1852-1853, jolloin hän asui perheensä kanssa Kajaanissa. Lina oli tuolloin 17-vuotias. Päiväkirja tarjoaa nuoren naisen näkökulman oman aikansa arkeen, seuraelämään ja kulttuuriin.
Kirjoitustaioton runoniekka.pdf

1933
Eripainos Turun Historiallisen Yhdistyksen julkaisusta XV

Avainsanat:

 

1984
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastattelusta, jossa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään sisaria Reeta Tinkalaa ja Heidi Kaurasta sekä edellisen puolisoa Yrjö Tinkalaa ja Pentin Olli-veljen vaimoa Anna…
 

1984
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastattelusta, jossa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään sisaria Reeta Tinkalaa ja Heidi Kaurasta sekä edellisen puolisoa Yrjö Tinkalaa ja Pentin Olli-veljen vaimoa Anna…
 

1984
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastattelusta, jossa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään sisaria Reeta Tinkalaa ja Heidi Kaurasta sekä edellisen puolisoa Yrjö Tinkalaa ja Pentin Olli-veljen vaimoa Anna…
 

1984
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastattelusta, jossa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään tuttavaa Eero Vesteristä. Haastattelussa Vesterinen kertoo ystävyydestään ja yhteisistä kokemuksistaan Pentin kanssa,…
 

1984
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastatteluista, joissa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään tuttavia ja naapureita Toivo Niemimäkeä, Toivo Tuomista ja Hilma Karppista. Toivo Niemimäki kertoo muistojaan Pentti…
 

1984
Haastateltavina Väinö Ritola ja Urho Selkäinaho
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastatteluista, joissa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään tuttavia Eero Väinö Ritolaan ja Urho Selkäinahoa. Pentti Haanpään…
 

1984
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastatteluista, joissa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään nuoruusajan tuttavaa Kerttu Hyväristä. Hyvärinen kertoo muistoja Pentistä tämän nuoruusvuosilta. Keskustelun aiheena…
 

1984
Digitoitu tallenne on nauhoitus haastatteluista, joissa oululainen kulttuurivaikuttaja Tuure Holopainen haastattelee Pentti Haanpään Olli-veljen poikaa Jussi Haanpäätä. Jussi Haanpää kertoo muistojaan Pentistä sekä sotaa edeltävästä ajalta,…
Kirkkoherra Lars Henrik Backman'in kertomus vuodelta 1739.pdf

1739
Artikkeliin on suomennettu Kajaanin linnan ja siviiliseurakunnan silloisen pastori L. H. Backmanin ruotsinkielinen kertomus Kajaanin tilasta "vanhoina aikoina". Kertomus on päivätty 17. joulukuuta 1739.

Kertomuksessa on yhdeksän kohtaa:
1.…
Erään Kainuun ystävän muisto.pdf

1934
Filosofian kandidaatin Karl "Kaarle" (/"Kaarlo") Alfred Castrénin muistolle kirjoitettu artikkeli hänen elämäntyöstään historiantutkijana.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 139/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C., eli Henrik…
Henkilötietoja Hyrynsalmen piirin nimismiehistä 1786-1929.pdf

[193?]
Tietoja Hyrynsalmen nimismiehistä vuodesta 1786 alkaen aina vuoteen 1918 saakka.
Henkilötietoja Kajaanin ala-alkeiskoulun oppilaista vuosilta 1840-1876.pdf

1931
Tietoja Kajaanin ala-alkeiskoulun oppilaista vuosilta 1840-1876.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdissä numerot 105, 106, 107, 108, 109, 111, 112 ja 113 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.
Henkilötietoja Kajaanin kihlakunnan eri pitäjissä toimineista vakinaisista papeista 1590-1931.pdf

1931
Kajaanin kihlakunnan eri pitäjissä (Kajaani, Sotkamo, Kuhmoniemi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka, Säräisniemi, Paltamo) vuosina 1590-1931 toimineet papit, kappalaiset ja pitäjänapulaiset.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 94…
Henkilötietoja Kajaanin kihlakunnan eri pitäjissä viime vuosisadalla toimineista ylimääräisistä papeista.pdf

1935
Luettelo Kajaanin kihlakunnan pitäjissä (Paltamo, Kajaani, Sotkamo, Kuhmoniemi, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka, Säräisniemi) toimineista ylimääräisistä papeista 1800-luvulla.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero…
Henkilötietoja Kajaanin tuomareista 1615-1928.pdf

1928
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tuomiokuntien historiaa sekä henkilötietoja Kajaanissa toimineista tuomareista vuosina 1615-1928.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 124 ja 130 vuonna 1928. Kirjoittajana G. Enwald.
Kajaanin kaupungin kansakouluista ja sen ensimmäisistä opettajista.pdf

1934
Vuoden 1872 toukokuussa myönsi Suomen valtio Kajaanin kaupungin ensimmäiselle kansakoululle 1 000 markan vuotuisen valtionavun. Saman vuoden kesäkuussa vahvistettiin ohjesääntö kaupungin ensimmäiselle kansakoululle. Kansakoulua varten kaupunki osti…
Kajaanin kaupungin suomalaisnimisiä asukkaita vuosina 1729-1790.pdf

[193?]
1700-luvulla Kajaanissa asuneita henkilöitä, joilla oli suomalainen nimi.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa. Kirjoittajana G. Enwald.
Kajaanin kaupungin valtuusmiehet 1875-1917.pdf

1931
Luettelo Kajaanin valtuusmiehistä vuodesta 1875 vuoteen 1917.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 119-123 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.
Kajaanin kihlakunnan edustajia valtiopäivillä.pdf

1928
Artikkelissa esitellään eri valtiopäivillä olleita Kajaanin edustajia, mm. 1778-1779 valtiopäivien päätöksen allekirjoittaneet, 1789 Tukholman valtiopäivät, Norrköpingin vuoden 1800 valtiopäivät ja Porvoon valtiopäivät 1809.

Artikkeli on…
Kajaanin kihlakunnan henkikirjoittajat. Elämäkerrallisia tietoja.pdf

1934
Kun kuningatar Kristiina 1650 antoi Pietari Brahelle läänityksenä Kajaanin vapaaherrakunnan, ryhtyi tämä heti järjestämään sisäistä hallintoa ja asetti tehtäviin erinäisiä virkamiehiä. Erittäin tärkeä ja vastuullinen toimi oli kamreerilla, eli kuten…
Kajaanin kihlakunnan kruununvoudit 1838-1929.pdf

1929
Tietoja Kajaanin kihlakunnan kruununvoudeista vuodesta 1839 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 120 ja 122 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.
Kajaanin kihlakunnan nimismiespiirien nimismiehet v. 1850-1934.pdf

1934
Ennen vuotta 1850 oli Kajaanin kihlakunta jaettu kuuteen nimismiespiiriin (Paltamo, Ala-Sotkamo, Ylä-Sotkamo, Ala-Hyrynsalmi, Ylä-Hyrynsalmi ja Säräisniemi). Vuonna 1884 muodostettiin Puolangasta seitsemäs nimismiespiiri.

Artikkelissa luetellaan…
Kajaanin kihlakunnassa v. 1789 asuneet n. k. säätyhenkilöt.pdf

1929
Luettelo Kajaanin kihlakunnan säätyläisistä perustuen vuoden 1789 verotusluetteloon.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 93 ja 94 vuonna 1929. Tiedot lehdelle on toimittanut kruununvouti G. Enwald.
Kajaanin linnan kuuluisan ja oppineen vangin Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa.pdf

[193?]
Johannes Messenius syntyi myllärin poikana Ruotsissa 1579 tai 1580. Hän kävi nuoruudessaan koulua Vadstenan luostarikaupungissa ja suoritti sittemmin Braunsbergissa jesuiittakoulun, josta hän valmistui 1603. Riitaannuttuaan jesuiittojen kanssa hän…
Kajaanin vanhempiin kirkkoihin ja niiden vierellä olleeseen hautausmaahan, nykyiseen kirkkopuistoon, haudattuja henkilöitä.pdf

1931
Kajaanin seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin pian kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1652. Tämän kirkon venäläiset polttivat 1716. Uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle 1719, ja se oli käytössä vuoteen 1895 saakka, jolloin se…
Kajaanin vanhimpia kauppiaita.pdf

1933
Artikkelissa kerrotaan Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla toimineista kauppiaista. Tätä ennen ei kaupungin perustamisen jälkeen ole kauppiaita tiettävästi kaupungissa ollut.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 45/1933. Kirjoittajana G.…
Kajaanin vanhimpia sukunimiä.pdf

[193?]
Artikkelissa kerrotaan Kajaanin historiassa esiintyviä, vanhimpia sukunimiä ja niiden omistaneiden henkilöiden historiaa. Jo 1600-luvulla on Kajaanissa asunut esimerkiksi henkilöitä nimeltä Rönty, Okkonen ja Väyrynen.

Artikkeli on ilmestynyt…
Kajaanissa ja Sotkamossa elänyt Mustosten suku.pdf

1934
Sukunimi "Mustonen" esiintyy ensimmäisen kerran Kajaanin vanhimmissa asiakasluetteloissa vuonna 1752. Artikkelissa kerrotaan Mustosten suvusta Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla.

1800-luvun alkupuolella Liperissä asuvan Jaakko Mustosen pojat olivat…
Lyhykäisiä elämäkerrallisia tietoja Sotkamon hautausmaihin haudatuista henkilöistä.pdf

1929
Artikkeli kertoo Sotkamon kahdelle hautausmaalle, vanhemmalle ja uudemmalle, haudattujen henkilöiden hautapaikoista sekä heidän taustoistaan.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 84, 90 ja 99 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.
Lyhykäisiä tietoja Kajaanin hautausmaahan haudatuista tunnetuimmista henkilöistä.pdf

1926
Artikkelissa esitellään Kajaanissa Kajaaninjoen vierellä olevalle Kajaanin vanhalle hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 87, 88, 90, 93 ja 94 vuonna 1926. Kirjoittajana G.…
Pohjanmaan jättiläinen Daniel Cajanus.pdf

1932
Anders Cajanuksen poika Daniel Cajanus syntyi Paltamossa 1704. Häntä kutsuttiin "pitkäksi suomalaiseksi", sillä hän oli täysikasvuisena neljä kyynärää ja neljä tuumaa (2,625 metriä) pitkä.

Käytyään jonkin verran koulua muutti Daniel ulkomaille ja…
Sotkamon kappalaisen Samuel Bohmin jälkeläisiä.pdf

[193?]
Artikkeli esittelee Sotkamon kappalaisen, myöhemmin Siikajoen kirkkoherran, Samuel Bohmin jälkeläisiä. Samuel Bohm, lukkarin poika Oulusta, syntyi 20. toukokuuta 1732, pääsi ylioppilaaksi 1751, vihittiin papiksi 1758, toimi Sotkamon kappalaisena…
Sotkamon pitäjän Ylisotkamon kylässä olevan Sopalan tilan omistajia.pdf

1935
Artikkeli perehtyy Sotkamon pitäjän Ylisotkamon kylässä sijainneen Sopalan tilan entisiin omistajiin ja heidän taustoihinsa.

Johan Schroderus, mahdollisesti Ivar Schröderin poika ja Schroderus-suvun vanhin jäsen, syntyi 1678 ja oli nimismiehenä…
Tietoja Hyrynsalmen hautausmaahan haudatuista tunnetuista henkilöistä.pdf

1930
Artikkelissa esitellään Hyrynsalmen kirkonkylän hautausmaahan haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan 1800- ja 1900-luvuilta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 2B/1930. Kirjoittajana G. Enwald.
 
Koneluettavat metatiedot: