Yxi hengellinen wirsi, : tämän suruttoman mailman pahudesta ja synneistä, joka, ennen tätä on prändätty wuonna 1706. Ja nyt halullisille sieluille hyödyxexi, [sic] rackaudesta wastudesta ylöspandu ja ojettu wounna [sic] 1766. Weisatan kuin Christus…
Kirjassa on tutkintokirjat kihlakunnan oikeusistunnoista Tohmajärven ja Pälkjärven käräjäkunnasta sekä Värtsilän välikäräjästä vuosina 1856-1857, jossa käsiteltiin alkoholin vaikutuksen alaisena tehtyä murhaa.
Vanhojen kertomusten pohjalta koottu artikkeli Kajaanista muun muassa kaupungin nimen synnystä, asukasluvusta 1700-luvulla sekä Kajaaninlinnasta. Tekstissä kerrotaan myös, mistä Paltamon ja Sotkamon kunnat ovat mahdollisesti saaneet…
Artikkelissa kerrotaan Paltamon kirkon historiaa ja luetellaan Paltamon hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan. Alussa kerrotaan myös Paltamon kirkon historiasta.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 81 ja 82…
Kun Kajaanin kaupunki ja sen ympäristö olivat entisaikoina maanteiden puutteessa eristettynä muusta Suomesta, eivät virkamiehet mielellään tahtoneet tuolle syrjäiselle seudulle. Lisäksi Etelä-Suomessa palvelevia virkamiehiä rangaistiin rikoksista…
Ennen isoavihaa eivät Kajaanin kaupungin asukkaat tahtoneet lähettää valtiopäiville edustajaa vedoten köyhyyteensä. Isonvihan jälkeen kaupunki oli kuitenkin entistä köyhempi ja vähälukuisempi, mutta silti jo 1723 valtiopäiville valittiin Kajaanin…
26. kesäkuuta 1705 antoi Kajaanin kaupunki merikapteeni Jockum von Barcktorffille (/Brochtarff?) asuttavaksi erään Kajaaninjoen varrella sijaitsevan torpan. Tarkka torpan paikka on epäselvä, mutta sen mahdollisia sijaintipaikkoja pohditaan tässä…
Joensuun kaupungintalo valmistui lopullisesti vuonna 1914. Kirjastolle ja lukusalille oli varattu kolme huonetta kaupungintalon kolmannesta kerroksesta. Kirjasto muutti uusiin tiloihin lokakuussa 1914. Kirjasto toimi kaupungintalossa vuoteen 1961,…
Joensuun kaupungintalo valmistui lopullisesti vuonna 1914. Kirjastolle ja lukusalille oli varattu kolme huonetta kaupungintalon kolmannesta kerroksesta. Kirjasto muutti uusiin tiloihin lokakuussa 1914. Kirjasto toimi kaupungintalossa vuoteen 1961,…
Joensuun kaupungintalo valmistui lopullisesti vuonna 1914. Kirjastolle ja lukusalille oli varattu kolme huonetta kaupungintalon kolmannesta kerroksesta. Kirjasto muutti uusiin tiloihin lokakuussa 1914. Kirjasto toimi kaupungintalossa vuoteen 1961,…
Joensuun kaupungintalo valmistui lopullisesti vuonna 1914. Kirjastolle ja lukusalille oli varattu kolme huonetta kaupungintalon kolmannesta kerroksesta. Kirjasto muutti uusiin tiloihin lokakuussa 1914. Kirjasto toimi kaupungintalossa vuoteen 1961,…
Joensuun kaupungintalo valmistui lopullisesti vuonna 1914. Kirjastolle ja lukusalille oli varattu kolme huonetta kaupungintalon kolmannesta kerroksesta. Kirjasto muutti uusiin tiloihin lokakuussa 1914. Kirjasto toimi kaupungintalossa vuoteen 1961,…
Joensuun kaupungintalo valmistui lopullisesti vuonna 1914. Kirjastolle ja lukusalille oli varattu kolme huonetta kaupungintalon kolmannesta kerroksesta. Kirjasto muutti uusiin tiloihin lokakuussa 1914. Kirjasto toimi kaupungintalossa vuoteen 1961,…
Joensuun kaupungintalo valmistui lopullisesti vuonna 1914. Kirjastolle ja lukusalille oli varattu kolme huonetta kaupungintalon kolmannesta kerroksesta. Kirjasto muutti uusiin tiloihin lokakuussa 1914. Kirjasto toimi kaupungintalossa vuoteen 1961,…
Joensuun kaupungintalo valmistui lopullisesti vuonna 1914. Kirjastolle ja lukusalille oli varattu kolme huonetta kaupungintalon kolmannesta kerroksesta. Kirjasto muutti uusiin tiloihin lokakuussa 1914. Kirjasto toimi kaupungintalossa vuoteen 1961,…
Tyko Hagman kertoo kaupunkihistoriassaan hämeenlinnalaisten ponnistuksista kaupungin historian tuhoisimman tulipalon sammuttamiseksi. Vuoden 1831 suurpalossa tuhoutui lopulta kolme neljäsosaa kaupungin koko rakennuskannasta. Kirkkoa lukuun ottamatta…
Vuonna 1760 oli Suomessa ainoastaan neljä piirilääkäriä, joista Pohjanmaan lääkäri oli sijoitettu Vaasan kaupunkiin. Hänen virka-alueenaan toimi Vaasan ja Oulun läänit (silloinen Pohjanmaan lääni). Kajaanin seudulla puolestaan oli pula…
Pian Kajaanin linnan rakentamisen jälkeen, noin 1613, määrättiin linnan seuduille niin kutsuttu linnansaarnaaja. Hänen tehtävänään oli huolehtia linnan väen ja sen läheisyydessä asuvien ihmisten sielunhoidosta.
Sotkamon kirkon arkistoissa on luettelo vuosina 1729-1748 seurakunnan kuolleista ja haudatuista henkilöistä. Listassa on myös mainittu, ketkä heistä on haudattu hautausmaalle ja ketkä kirkon lattian alle.
Majuri Simo Afleckilla oli Kajaanin seudulla ja Karjalassa kansan keskuudessa maine hurjana ja väkivaltaisena miehenä. Vuonna 1691 langetti Pielisjärven kirkkoherra Pietari Herkepeus Afleckin sakkoihin ja julkiseen kirkkorangaistukseen kuudennen…
Suomen koskenperkaus- eli joenperkaustöiden alkuunpanija oli Sotkamon kappalaisen Jaakko Chydeniuksen poika Samuel Chydenius. Hänet nimitettiin Turun yliopiston ensimmäiseksi kemian ja minerologian dosentiksi 5.12.1753, ja hän perusti omalla…
Henrik Vilhelm Claudelinin artikkelissa "Kajaanin linnan kuuluisan ja oppineen vangin Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa?" (http://digi.kirjastot.fi/admin/items/show/125935, julk. n. 1930) kerrottiin, että Karl Johan…
Vuodesta 1733 määrättiin Kajaanissa vuosittain yksi raatimiehistä "tarkastamaan, kuinka tulta käsitellään kaupungissa". 1779 päättivät kaupungin porvarit, että "asukkaitten tuli mies talosta vuorottain, kaksi miestä kerrallaan, joka yö kulkea…
Ensimmäinen varma tieto Kajaaniin perustetusta postikonttorista on vuodelta 1669, vaikka kaupungissa lienee ollut postitoimisto jo heti kaupungin perustamisen jälkeen 1651. Johan Gamman toimi Kajaanin postimestarina 1669.
Kajaanin kaupungilla ei ollut varsinaista raatihuonetta, ennen kuin se 19. helmikuuta 1747 osti 900 kuparitaalarilla linnan päällikön Didrik Trolinin leskeltä tämän omistaman kartanon ja tontin. Tätä rakennusta käytettiin raatihuoneena vuoteen 1830…
Kajaanin seurakunta sai oman kirkkoherran 1655 sen jälkeen, kun seurakunta erotettiin Paltamon seurakunnasta omakseen. Pappilan tuolloisesta sijainnista ei ole varmuutta, mutta artikkelin kirjoittaja G. Enwald arvelee, että se on sijainnut tontilla…
Kajaanin kaupungin perustamisen jälkeiseltä ajalta ei ole tämän artikkelin mukaan varmaa tietoa, kuka kaupungissa on toiminut lukkarina, mutta on arveltu, että sellainen on kuitenkin virkaan nimitetty vuonna 1665. Isoviha hävitti vanhimmat…
Spoof-suvun vanhimmiksi jäseniksi tiedetään varmuudella 1600-luvun jälkipuoliskolla eläneet Erik, Johan ja Jonas. Kun Johan, tai Juhana, kuoli lapsettomana ja Jonas sai ainoastaan tyttäriä, jatkui suku ainoastaan Erikin sukuhaarasta. Suvun jäseniä on…
Kajaanin kaupungin historiaa vuosilta 1841 ja 1842.
Artikkelissa kerrotaan muun muassa tuon ajan kaupungin tonteista, rakennuksista, ammatinharjoittajista, pormestari Anders Durchmanista, raatinmiehistä sekä kaupungin tuloista ja…