Joensuu]]> raittius]]> järjestöt]]> raittiusliikkeet]]> raittiusseurat]]> Raittiusyhdistys Vesa]]> Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

Raittiusyhdistyksen kantavia voimia oli joensuulainen  satulaseppä Vilhelm Granskog.

Yhdistyksen jäsenmaksulistasta löytyy sellaisia nimiä, kun Judin, Wahlgrén, Collan, Mononen, Koponen, Kurki, Hindikka, Karvonen, Forsberg, Sivonen, Kinnunen, Österholm, Paldan, Wänskä, Björklund, Terä, Torkkel, Thuring jne.]]>
fi]]>
Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> eläkkeet]]> Pohjois-Karjalan kirjapaino O.Y.]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> raittius]]> Raittiuden Ystävät]]> kokoukset]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
fi]]>
Böök, A. Th.]]> järjestöt]]> eläinsuojelu]]> historia]]> eläinsuojeluyhdistykset]]> Hämeenlinna]]> toimintakertomukset]]> 1800-luku]]> Kansalliskirjasto]]> fi]]> sv]]> Böök, A. Th.]]> järjestöt]]> eläinsuojelu]]> historia]]> eläinsuojeluyhdistykset]]> toimintakertomukset]]> Hämeenlinna]]> 1900-luku (vuosikymmen)]]> Kansalliskirjasto]]> fi]]> Böök, A. Th.]]> järjestöt]]> eläinsuojelu]]> historia]]> eläinsuojeluyhdistykset]]> Hämeenlinna]]> toimintakertomukset]]> 1900-luku (vuosikymmen)]]> Kansalliskirjasto]]> fi]]> Böök, A. Th]]> järjestöt]]> eläinsuojelu]]> historia]]> eläinsuojeluyhdistykset]]> Hämeenlinna]]> 1900-luku]]> toimintakertomukset]]> Kansalliskirjasto]]> fi]]> Petterson, Anders Leonard]]> kunnalliskalenterit]]> kaupunginvaltuustot]]> toimielimet]]> johtokunnat]]> järjestöt]]> toimihenkilöt]]> Hämeenlinna]]> 1895]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Idestam, Leonard]]> järjestöt]]> järjestöhistoriikit]]> Hämeenlinnan vapaapalokunta]]> palokunnat]]> yhdistykset]]> Hämeenlinna]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> järjestöt]]> sosiaaliturva]]> sosiaalityö]]> sosiaalihuolto]]> Pohjois-Karjalan Huoltoväen yhdistys]]>
Alussa tärkeimmät tehtävät olivat:
- lakisääteisen huoltotyön alalla toimivien henkilöiden kokoaminen yhteistoimintaan huoltomenetelmien kehittämiseksi
- alalla työskentelevien tieto- ja taitomäärien lisääminen

Yhdistyksen vahvana toiminnallisena painopisteenä alkuvuosista lähtien olivat koulutus ja opintotoiminta ja erilaiset neuvottelupäivät.

Huoltopäivät, jonka yhteydessä pidettiin Pohjois-Karjalan Huoltoväen yhdistyksen vuosikokous, pidettiin Joensuussa 30. -31.3.1941.]]>
fi]]>
68.05 ITÄ]]> kotiteollisuus]]> järjestöt]]> toimintakertomukset]]> Häme]]> Itä-Hämeen kotiteollisuusyhdistys]]> fi]]> 68.05 ITÄ]]> kotiteollisuus]]> järjestöt]]> toimintakertomukset]]> Häme]]> 1910-luku]]> ]]> Itä-Hämeen kotiteollisuusyhdistys]]> fi]]> Joensuu]]> raittius]]> raittiusliikkeet]]> järjestöt]]> raittiusseurat]]> Raittiusyhdistys Vesa]]> Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.]]> fi]]> Joensuu]]> raittius]]> raittiusliikkeet]]> raittiusseurat]]> järjestöt]]> Raittiusyhdistys Vesa]]> Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.]]> Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> urheiluseurat]]> liikunta]]> terveys]]> Kalevaiset]]> Joensuun Kalevaiset oli urheilun yleisseura. Se perustettiin vuonna 1913. Seura rekisteröitiin vuonna 1923 nimellä Voimistelu- ja Urheiluyhdistys Joensuun Kalevaiset. Seuran tarkoituksena oli mm. --- kohottaa jäsentensä ruumillista terveyttä ja herättää ympäristössään harrastusta järkiperäiseen terveydenhoitoon sekä hankkia jäsenilleen tilaisuutta käytännölliseen voimistelun harjoittamiseen.]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> käsityö]]> käsityöläiset]]> Pohjois-Karjalan kirjapaino O. Y.]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> työväenyhdistykset]]> säännöt]]> Joensuun Työväenyhdistys]]> fi]]> Joensuu]]> politiikka]]> järjestöt]]> puolueet]]> säännöt]]> Joensuun Nuija]]> Suomalainen puolue (myös vanhasuomalaiset, "suomettarelaiset") oli yksi Suomen pääpuolueista autonomian aikana. Puolueen oppi-isä oli kansallisfilosofi J. V. Snellman (1806–1881). Fennomanian pohjalta syntyneen puolueen ideologisena perustana olivat sosiaalireformismi ja konservatiivisuus sekä suomenmielisyys ja yhtenäisen kansakunnan luominen. Suomalainen puolue syntyi kieliriidan myötä 1860– ja 1870-luvuilla. Puolue lakkasi toimimasta vuoden 1918 lopulla sen jäsenten siirryttyä pääasiassa kokoomuspuolueeseen.]]> Pohjois-Karjalan Kirjapaino O.Y.]]> fi]]> Joensuu]]> orpokodit]]> lastenkodit]]> järjestöt]]> säännöt]]> lapset]]> Joensuun orpokodin kannatusyhdistys. Orpokodin ylläpito rahoitettiin mm. jäsenmaksuilla sekä vastaanottamalla vapaaehtoisten lahjoituksia. Orpokodin asioita hoiti viisijäseninen johtokunta, jonka valitsi kannatusyhdistys. Johtokunta päätti mm. orpokotiin otettavista lapsista. Käytännön tasolla orpokodin toiminnasta vastasi johtokunnan valitsema johtajatar. Kannatusyhdistyksen toiminta loppui rahavarojen puutteen vuoksi vuonna 1939. Yhdistys lakkautettiin samana vuonna.]]> Joensuun kirjapaino O.Y. (painopaikka)]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Joensuun Raittiusseura Wesa]]> säännöt]]> raittius]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta: viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
Joensuun kirjapaino O.Y. (painopaikka)]]> fi]]>
Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> raittius]]> alkoholi]]> Raittiusyhdistys Wesa]]> Joensuun raittiusseura]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
Joensuun kirjapaino O.Y.]]> fi]]>
Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> Suomalainen seura]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> rakennukset]]> Pohjois-Karjalan kirjapaino O.Y. (painopaikka)]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Pohjois-Karjalan Historiallinen Seura]]> Joensuun Lyseo]]> koulut]]> Tohmajärvi]]> Pohjois-Karjalan Historiallinen Seura keräsi perinnetietoa eri teemoista. Vuonna 1916 aiheena oli joulunviettotavat. Tietojenkeruuseen osallistuivat Joensuussa mm. Lyseon koululaiset. Oppilailla oli pienet vihkot, joihin kukin kirjoitti vastauksensa.]]> fi]]> Pakarinen, Eino]]> tapahtumat]]> runot]]> järjestöt]]> Lotta Swärd]]>  Lotta Swärd -paikallisosaston 10-vuotisjuhlaan. Lotta Svärd (ruots. svärd = miekka) oli suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö. Se toimi vuosina 1920—1944. Järjestö perustettiin tukemaan suojeluskuntia.]]> fi]]> Engelberg, Rafael]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Joensuun Raittiusyhdistys Wesa]]> raittius]]> tapahtumat]]> runot]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
Pohjois-Karjalan kirjapaino Oy.]]> fi]]>
Karjala]]> karjalaisuus]]> siirtoväki]]> karjalaiset]]> järjestöt]]> toimintakertomukset]]>
Lähde: Karjala - karjalaisuus : Karjalan liitto ry 1940-2017 : juhlajulkaisu]]>
fi]]>
Joensuu]]> karjalaisuus]]> järjestöt]]> Joensuun Karjalaseura]]> tapahtumat]]> käsiohjelmat]]> Joensuun Karjalaseura järjesti Karjala-illan kaupungintalon juhlasalissa 4.11.1934. Ohjelmasta löytyy seuraavia esiintyjänimiä: Joensuun sk. soittokunta, pastori Ari Surakka, eversti ja everstinna Sainio, P. Kyöttinen ja maisteri Virtanen. Näytelmänä esitettiin Muujärven Gauro.]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> raittius]]> kokoukset]]> tapahtumat]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
fi]]>
Pohjois-Karjala]]> Kuopion läänin maanviljelysseura]]> järjestöt]]> maanviljely]]> Pielisjärvi]]> Kuopion uusi kirjapaino]]> fi]]> Idestam, Leonard]]> järjestöt]]> yhdistykset]]> historiikit]]> Hämeenlinna]]> Hämeenlinnan vapaapalokunta]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Hintikka, A. L.]]> Joensuu]]> käsiteollisuus]]> käsityöläiset]]> yrittäjät]]> järjestöt]]> Joensuun Käsityö- ja Tehdasyhdistys]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> työväenyhdistykset]]> historia]]> perustaminen]]> säännöt]]> Joensuun Työväenyhdistys]]> fi]]> Reinola, H. O.]]> Pohjois-Karjala]]> kotieläinjalostus]]> kantakirja]]> hevonen]]> hevostalous]]> järjestöt]]> Pohjois-Karjalan Hevosjalostusyhdistysten liitto]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> kotieläinjalostus]]> kantakirja]]> hevonen]]> hevostalous]]> järjestöt]]> Pohjois-Karjalan Hippos]]> toimintakertomukset]]>
Vuosikertomus kattaa vuodet 1900-1905.]]>
fi]]>
Pohjois-Karjala]]> kotiteollisuus]]> käsityöt]]> käsiteollisuus]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> järjestöt]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> kotiteollisuus]]> käsityöt]]> käsiteollisuus]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> järjestöt]]> toimintakertomukset]]>
Perustavassa kokouksessa laaditut säännöt uusittiin vuonna 1919. Näiden sääntöjen perusteella yhdistyksestä tuli täysin itsenäinen ja se hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 22.1.1922.]]>
fi]]>
Pohjois-Karjala]]> kotiteollisuus]]> käsityöt]]> käsiteollisuus]]> kotiteollisuusoppilaitokset]]> järjestöt]]> toimintakertomukset]]>
Perustavassa kokouksessa laaditut säännöt uusittiin vuonna 1919. Näiden sääntöjen perusteella yhdistyksestä tuli täysin itsenäinen ja se hyväksyttiin yhdistysrekisteriin 22.1.1922.]]>
fi]]>
Joensuu]]> järjestöt]]> Raittiusyhdistys Wesa]]> raittius]]> Granskog, Vilhelm]]> Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa. Yhdistyksen yhtenä kantavana voimana oli satulaseppä Vilhelm Granskog. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
fi]]>
Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> Kotimaisen työn liitto]]> Kotimaisen työn liitto perustettiin Tampereella vuonna 1912. Tuolloin Suomi oli Venäjän monikansalliseen imperiumiin kuuluva suuriruhtinaskunta. Kotimaisen Työn Liitto oli osa Suomen itsenäistymispyrkimystä.

Liitto perustettiin kotimaisen teollisuuden edistämisviikon, Suomalaisen viikon järjestämistä varten.

Liiton Joensuun paikallisosasto perustettiin vuonna 1914.]]>
fi]]>
Joensuu]]> hevoset]]> urheilu]]> järjestöt]]> palkinnot]]> Keski-Karjalan hevosystäväinseura]]> Keski-Karjalan Hevosystäväinseura perustettiin Joensuussa syksyllä 1873. Se mm. järjesti kilpa-ajoja.]]> Keski-Karjalan hevosystäväseura]]> fi]]> Joensuu]]> hevoset]]> urheilu]]> järjestöt]]> palkinnot]]> Keski-Karjalan hevosystäväinseura]]> Keski-Karjalan Hevosystäväinseura perustettiin Joensuussa syksyllä 1873. Se mm. järjesti kilpa-ajoja.]]> Keski-Karjalan hevosystäväseura]]> fi]]> Joensuu]]> evankelis-luterilainen kirkko]]> järjestöt]]> tapahtumat]]> Pipinen, Bertha]]> NNKY on Suomen vanhimpia naisjärjestöjä. Sen paikallisosasto toimi myös Joensuussa.]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> iltamat]]> käsityöt]]> järjestöt]]> Joensuun käsityö- ja tehdasyshdistys]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> iltamat]]> käsityöt]]> Joensuun käsityö- ja tehdayshdistys]]> konsertit]]> juhlat]]> joulu]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Joensuun Käsityö- ja tehdasyhdistys]]> kutsukortit]]> fi]]> Joensuu]]> raittius]]> alkoholi]]> kokoukset]]> järjestöt]]> Raittiusyhdistys Wesa]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
fi]]>
Pohjois-Karjala]]> Joensuu]]> järjestöt]]> raittiusseurat]]> Sortavala]]> Valamon luostari]]> Laatokka]]> Salmi]]> Raittiuden ystävät]]> fi]]> V. J. K.]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Pohjois-Karjalan Historiallinen Seura]]> Joensuun Lyseo]]> koulut]]> jouluperinne]]> koululaiset]]> Pohjois-Karjalan Historiallisen Seuran kyselylehtinen vuodelta 1916. Tässä aiheena ovat joulunviettotavat. Tietojenkeruuseen osallistuivat mm. lyseon koululaiset. Oppilailla oli pienet vihkot, joihin kukin kirjoitti vastauksensa.]]> Joensuun kirjapaino O.Y.]]> fi]]> Laatokan Karjala]]> Sortavala]]> kalastus]]> järjestöt]]> toimintakertomukset]]> Laatokan Kalastajaliitto]]> kalanviljely]]> kauppa]]> lohikalat]]> kalakannat]]>
Vuosikirja 1938 on kertomus liiton 15. toimintavuodelta. Se sisältää myös 15-vuotiskatsauksen toimintaan sekä artikkelit:
Pellervo Savolainen: Harjuksenviljelys (s. 10-19);
Antti Komonen: Piirteitä Laatokan kalatuotteiden vanhasta kaupasta (s. 21-25);
Kalle Hinkkanen: Huomioita Laatokan lohikannan vähenemiseen vaikuttavista syistä ja toimenpiteistä niiden ehkäisemiseksi (s. 26-29).]]>
fi]]>