Aineistot (yhteensä 345)

Teuvo Pakkala (1862-1925) oli Minna Canthin ohella suomalaisen kirjallisuuden ensimmäinen merkittävä realisti, joka kuvasi kaupunkilaisten arkitodellisuutta.

Pakkalan omaelämäkerrallinen esikoisteos Lapsuuteni muistoja paikantuu 1860- ja…

Saran sisaret esittelee suomalaisia vähän tunnettuja naiskirjailijoita, joiden teoksia julkaistiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Esiteltävät kirjailijat ovat romantikkoja, uskonnollisia kirjailijoita, työväenliikkeen naiskirjailijoita sekä…

Sara Wacklinin Sata muistelmaa Pohjanmaalta koostuu nimensä mukaisesti sadasta "minnestä", muistosta, jotka paikantuvat 1800-luvun alun Ouluun.

Sara Wacklinin Sata muistelmaa Pohjanmaalta koostuu nimensä mukaisesti sadasta "minnestä", muistosta, jotka paikantuvat 1800-luvun alun Ouluun.

Sara Wacklinin Sata muistelmaa Pohjanmaalta koostuu nimensä mukaisesti sadasta "minnestä", muistosta, jotka paikantuvat 1800-luvun alun Ouluun.

Sisältää: Pohjois-Satakunnan vanha eräkulttuuri / Jalmari Jaakkola, Entisen Ulvilan pitäjän maatilat III / Niilo J. Avellan, Piirteitä Lähteenojan rälssitilan vaiheista / Aina Lähteenoja, Kaksi satakuntalaista kirjailijaa 1600-luvulta / Kustavi…

Vilho Edvard Törmänen ja Tuomo Itkonen olivat luokkatovereita. Kirjailija Törmänen oli jo lapsena kova lukemaan ja hyvä oppilas koulussa. Hän muutti myöhemmin Lohjalle ja toimi opettajana ja toimittajana. 

Esittely Kasimir Leinon elämänvaiheista. Teksti on koottu Kajaanin kaupunginkirjaston aiemmin julkaisemalta Kasimir Leino -verkkosivustolta.

Esittely Kasimir Leinon työstä kulttuurin eri osa-alueilla.

käsittelee Mörnen lapsuusvuosia ja hänen runoaan Uudenkaupungin 300-vuotisjuhlaan 1917

Eripainos Varsinais-Suomen maakuntakirja 12:sta

Mauri Perkonojan kirjoituksia. Kopioitu alkuperäisistä konekirjoitusliuskoista ja sidotettu yhteen.

Mauri Perkonojan kirjoittama tarina. Kopioitu alkuperäisistä konekirjoitusliuskoista ja sidotettu yhteen.

Pankinjohtaja Juho Haanpää, kirjailija Pentti Haanpään setä.

Pentti Haanpään isoisä Jaakko Keckman ja hänen sisarensa.

Mikko ja Sanna Haanpään perhettä vuonna 1934. Vieraina Heikki Ilorinne ja Urho Tenkula.

Mikko ja Sanna Haanpään perhettä sekä tuttavia. Mikko ja Sanna Haanpää lapsineen vasemmalla.

Heidi, Martti ja Suoma Kauranen vuonna 1935. Heidi Kauranen (os. Haanpää) oli Pentti Haanpään sisko.

Pentti Haanpää.

Pentti Haanpää.

Pentti ja Aili Haanpään hauta. Kuva on otettu vuonna 1972.

Hemmi Jarva, Hanna Lundberg, Eeva ja Oskari Haanpää 1930-luvulla.

Oskari ja Eeva Haanpää 1930-luvun puolivälissä.

Eeva ja Oskari Haanpää sekä Martti-poika Jussilan törmällä 1930-luvulla.

Mikko Haanpään piirros Mikko Tinkalasta. Mikko Haanpää oli Pentti Haanpään isä.

Yrjö Tinkala tekee tuohivirsua. Yrjö Tinkalan vaimo Reeta oli Pentti Haanpään sisko.

Pikkujoulu Otavassa vuonna 1949.

Erkki Reenpää Pentti Haanpään vieraana kesällä 1951.

Elsa ja Aili Haanpää käymässä Pentin haudalla Piippolassa.

Kirjailija Pentti Haanpään haudalla Piippolassa.

Kirjailija Pentti Haanpään haudalla vuonna 1965. Kuvassa mm. Oskari Haanpää ja Kalle Hankonen.

Mikko Haanpää 1930-luvulla.

Kalle Keckman, Pentti Haanpään eno.

Emma Haanpää, os. Hyvärinen.

J. V. Haanpää, pankinjohtaja, Mikko Haanpään veli ja Pentti Haanpään setä.

Sanna Haanpää, Pentti Haanpään äiti, vuonna 1948.

MIkko Haanpään perhe juhannuksena 1925. Pentti Haanpää on "puojissa". Koira Murre.

Kalle Keckman ja Pentti Haanpään sisarukset puolisoineen vuoona 1954.

Haanpäitä Piippolassa sijaitsevan Nivalan talon etukammarissa vuonna 1932.

Pentti Haanpään vanhemmat Mikko ja Sanna Haanpää vuonna 1948.

Aimo ja Irja Haanpään perhettä 1970-luvulla.

Aimo ja Irja Haanpään perhettä.

Olli ja Anna Haanpään perhe vuonna 1948.

Reeta ja Suoma Haanpää soutelemassa Lamujoella 1920-luvulla mukanaan Aino ja Toimi Pekkala sekä Aino Kokko.

Aimo Haanpää Rannikkotykistövartion pääportilla talvella 1934.

Mikko Haanpään perhettä Nivalan talon rappusilla Piippolassa 1920-luvun lopulla.

Jussi ja Anna-Liisa Haanpää sekä Erkki Keinänen Sepäntalon pihassa vuonna 1935.