Fredrika Wetterhoffin työkoulu aloitti toimintansa Hämeenlinnassa vuonna 1885 Rouvasväen yhdistyksen tiloissa. Kun tilaan ei mahtunut kangaspuita, Fredrika siirsi koulun kotiinsa. Oppilaita oli aluksi kahdeksan. Vuonna 1890 käsityökoulua varten…
Maaherra Stichaeus oli jo vuonna 1836 rakennuttanut köyhiä varten Myllymäkeen pappilan maalle talon, jossa oli neljä huonetta ja tilava ullakko. Rakennuksen siirtoa kaupunkiin suunniteltiin 1840-luvulta lähtien. Köyhäinhoitokunta anoi kaupungilta…
Rengon ensimmäiseen kansakouluun, Haapamäen kouluun, oli jo päätetty ottaa apuopettaja, kun kuntakokous päättikin toisen koulun rakentamisesta. Uusi koulu tulisi Ahoisten kylään Kustaa Juppalan Tuomenoja-nimiselle tontille. Tuomenojan koulu…
Kajaanin seurakunta sai oman kirkkoherran 1655 sen jälkeen, kun seurakunta erotettiin Paltamon seurakunnasta omakseen. Pappilan tuolloisesta sijainnista ei ole varmuutta, mutta artikkelin kirjoittaja G. Enwald arvelee, että se on sijainnut tontilla…
Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö oli vuonna 1904 ostanut 1830-luvulla rakennetun entisen tyttökoulun empiretyylisen puurakennuksen Turuntie 2:sta ns. Pikkutorin kulmasta. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander…
Empiretyylinen puurakennus on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Vuonna 1878 perustettu Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu muutti taloon 1888. Koulu oli koko maassa vasta kolmas, jossa tytöt saivat korkeampaa opetusta suomen…
Hauhon suojeluskunta perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1926 suojeluskunnan kokous päätti oman talon rakentamisesta kirkonkylään. Tontti saatiin lahjoituksena kunnallisneuvos Janssonilta ja lisämaata ostettiin mm. urheilukenttää varten.…
Saaristen koulu eli Vanha koulu on ensimmäinen kaupungin itse rakennuttama talo ja Hämeenlinnan vanhin varsinainen kansakoulurakennus. Kaupungin kansakoulu oli tähän asti toiminut vuokratiloissa. Rakennuspäätös tehtiin vuonna 1880. Kansakoulua varten…
Hämeenlinnan kaupungin ensimmäinen varsinainen kansakoulurakennus valmistui Saaristenkadun ja Lukiokadun kulmaan vuonna 1881. Kun koulu tarvitsi pian lisää tilaa, viereisellä tontilla sijainnut Florinin talo purettiin ja koululle tehtiin…
Pukarassa sijaitseva Saunaluoman kansakoulu rakentamisvaiheessa (2_14 Honkajoki, Pukarankylä). Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1935, jolloin koulu myös aloitti toimintansa. Koulukäytössä vuoteen 1969. Rakennusurakoitsijana Julius Wartti Karvian…
Vasemmanpuoleinen empiretyylinen kivirakennus valmistui Läntisen Linnankadun (nykyisen Sibeliuksenkadun) varrelle vuonna 1846. Taloon sijoittui aluksi Hämeenlinnan yläalkeiskoulu. Vuosina 1873–1887 siellä kävivät koulua normaalilyseolaiset. Vanhat…
Kuvan empiretyylinen kivirakennus toimi vuosina 1890–1953 Hämeenlinnan pääpostina. Talo oli alun perin suunniteltu Hämeenlinnan yläalkeiskouluksi, ja se valmistui Läntisen Linnankadun (nykyisen Sibeliuksenkadun) varrelle vuonna 1846…
Yli satavuotiasta koulurakennusta peruskorjattiin mittavasti vanhaa kunnioittaen. Koulun vanhempainyhdistys teki talkootyönä suuren osan kunnostustöistä.
Päärakennuksen lisäksi kouluun kuuluu toinen rakennus jossa tilat esikoululuokalle ja…
Postikortissa on etualalla Raatihuoneenkadun varren rakennuksia kirkon kohdalla ja taustalla Wetterhoffin työkoulu Palokunnankadun varrella. Kuvassa oikealla näkyy Rantatorin itäreunaa. Kirkon ja Wetterhoffin välinen alue säästyi tulelta Hämeenlinnan…
Kaupunginvaltuusto asetti vuonna 1907 valiokunnan suunnittelemaan Myllymäen kansakoulun rakentamista. Järjestettiin Hämeenlinnan ensimmäinen, arvokas rakennussuunnittelukilpailu. Ehdotuksia tuli lähes 50 ja voittajaksi valittiin Walter Jungin komea…
Lammin kirkonkylän ensimmäinen kansakoulurakennus rakennettiin vuonna 1873 vuotta aiemmin valmistuneen pitäjäntuvan yhteyteen. Koulu sijaitsi Iso-Lukkarin tilan mailla Lammin kirkkoa vastapäätä, maantien toisella puolella. Kansakoulun ensimmäiseksi…
Lammin kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu rakennettiin vuonna 1873 pitäjäntuvan yhteyteen vastapäätä Lammin keskiaikaista kirkkoa. Seuraavana vuonna aloitti toimintansa myös tyttökansakoulu, aluksi Kaitalan Mäkelässä, myöhemmin kirkonkylässä…
Sauvolan koulu kärsi 1900-luvun toisella vuosikymmenellä ahtaudesta. Sen sijaan että koulua olisi ruvettu laajentamaan, päätettiin vuonna 1914 perustaa uusi koulupiiri Kutilaan. Kankaisten kartanon omistaja Sigurd Palmroth lahjoitti kunnalle Kutilan…
Wetterhoffin työkoulu siirsi toimintansa Panimokadun varrelle vuonna 1890. Taloa kunnostettiin koulun tarpeita vastaavaksi, ja rakennusta korotettiin 1920-luvulla yhdellä kerroksella. Vuonna 1927 sisäpihalle rakennettiin värjäämö lämmityslaitteineen…
Vuonna 1885 perustettu Kotiteollisuusopisto Fredrika Wetterhoffin työkoulu rakennutti 1930-luvulla kaksi uutta rakennusta Rantatorin puolelle. Vuonna 1933 valmistui rakennusmestari Vilho Longan suunnittelema lisärakennus, jota alettiin kutsua…
Pukkilan Kirkonkylän koulu. Rakennus vihittiin käyttöön huhtikuussa 1951. Toinen kuva on otettu koulun valmistumisen aikoihin.
Ilmakuvassa koulu näkyy ylhäällä vasemmalla.
Neljäs kuva on otettu Keskustien suunnasta ja siinä näkyy myös Pukkilan…
Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Pari vuotta myöhemmin koulu päätettiin kuitenkin siirtää kirkonkylään. Kirkonkylän koululle saatiin pitkien pohdintojen jälkeen ostettua tontti senaattori A. Nykoppilta…
Kantelelaiset päättivät jo vuonna 1875 eli ensimmäisinä Pukkilassa perustaa omin voimin kylään kansakoulun. Kanteleen ylempi tyttö- ja poikakansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1876. Vuonna 1905 kyläläiset päättivät rakentaa kuvissa näkyvän uuden…
Suomen siipikarjanhoitajain liitto perustettiin Hämeenlinnassa 20. marraskuuta 1918. Liiton opetus- ja kurssitoiminta alkoi vuonna 1926 Vanajan Kankaantaan Rantalassa. Muutamaa vuotta myöhemmin Siipikarjanhoitajain liitto rakennutti Hämeenlinnaan…