Joensuu]]> asiakirjat]]> lastenkirjastot]]> Sakari Topeliuksen nuorisokirjasto]]> Sakari
Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista ja kristillis-siveellisen hengen elähdyttämää kirjallisuutta.

Kirjaston nimi johtui siitä, että Topeliuksen kirjat olivat lapsilainaajien keskuudessa suosituimpia kautta maan. Toisaalta Topelius kuoli juuri vuonna 1898, kun nuorisokirjastoa puuhattiin. Kun joensuulaislasten keräämiä lahjoitusrahoja sitten jäi yli Topeliuksen muistoseppelekassasta, loput päätettiin käyttää lasten ja nuorten kirjoihin. 

Vuonna 1898 perustetun Nuorisokirjastoseuran ensimmäisiä jäseniä olivat mm. Emilia Hällström, Julia Hällström ja Thilda Beyrath, jotka jo pyörittivät pienten lasten koulua. Nuorisokirjasto toimi 20 vuotta. Bertha Pipinen, lyseon saksankielen opettaja, toimi ensimmäisenä kirjastonhoitajana.

Kirjaston toimintaa ylläpidettiin yhdistyksen jäsenten vuosimaksuilla, sakkomaksuilla sekä lahjoitusrahoin ja lahjoituskirjoin.

]]>
fi]]>
Joensuu]]> kirjastot]]> lastenkirjastot]]> Sakari Topeliuksen nuorisokirjasto]]>

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista ja kristillis-siveellisen hengen elähdyttämää kirjallisuutta.

Kirjaston nimi johtui siitä, että Topeliuksen kirjat olivat lapsilainaajien keskuudessa suosituimpia kautta maan. Toisaalta Topelius kuoli juuri vuonna 1898, kun nuorisokirjastoa puuhattiin Joensuuhun. Kun joensuulaislasten keräämiä lahjoitusrahoja sitten jäi yli Topeliuksen muistoseppelekassasta, loput päätettiin käyttää lasten ja nuorten kirjoihin.  

Vuonna 1898 perustetun Nuorisokirjastoseuran ensimmäisiä jäseniä olivat mm. Emilia Hällström, Julia Hällström ja Thilda Beyrath, jotka jo pyörittivät pienten lasten koulua. Nuorisokirjasto toimi 20 vuotta. Kirjaston toimintaa ylläpidettiin yhdistyksen jäsenten vuosimaksuilla, sakkomaksuilla sekä lahjoitusrahoin ja lahjoituskirjoin.

]]>
fi]]>
Joensuu]]> kirjastot]]> lastenkirjastot]]> henkilöt]]> Sakari Topeliuksen nuorisokirjasto]]> 1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista ja kristillis-siveellisen hengen elähdyttämää kirjallisuutta.

Kirjaston nimi johtui siitä, että Topeliuksen kirjat olivat lapsilainaajien keskuudessa suosituimpia kautta maan. Toisaalta Topelius kuoli juuri vuonna 1898, kun nuorisokirjastoa puuhattiin Joensuuhun. Kun joensuulaislasten keräämiä lahjoitusrahoja sitten jäi yli Topeliuksen muistoseppelekassasta, loput päätettiin käyttää lasten ja nuorten kirjoihin. 

Vuonna 1898 perustetun Nuorisokirjastoseuran ensimmäisiä jäseniä olivat mm. Emilia Hällström, Julia Hällström ja Thilda Beyrath, jotka jo pyörittivät pienten lasten koulua. Nuorisokirjasto toimi 20 vuotta. Kirjaston toimintaa ylläpidettiin yhdistyksen jäsenten vuosimaksuilla, sakkomaksuilla sekä lahjoitusrahoin ja lahjoituskirjoin.

Jäsenmaksuluettelosta löytyy seuraavia nimiä: Wegelius, Collan, Pipinen, Elo, Mamantoff, Hirvonen, Malmström, Watanen, Wirtanen, Rancken, Teittinen, Hallman...

]]>
fi]]>
Iisalmi]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> kirjastot]]> valokuvat]]> lastenkirjastot]]> Otavankatu ]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> valokuvat]]> lastenkirjastot ]]> satutunnit]]> Iisalmi]]> kirjastot]]> Otavankatu ]]> Tervola, Hanna]]> kirjastonhoitajat]]> henkilöstö]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Joensuu]]> Palovakuutusosakeyhtiö Pohjola]]> vakuutus]]> palovakuutus]]> asiakirjat]]> lastenkirjastot]]> Sakari Topeliuksen nuorisokirjasto]]>

1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista ja kristillis-siveellisen hengen elähdyttämää kirjallisuutta.

Kirjaston nimi johtui siitä, että Topeliuksen kirjat olivat lapsilainaajien keskuudessa suosituimpia kautta maan. Toisaalta Topelius kuoli juuri vuonna 1898, kun nuorisokirjastoa puuhattiin Joensuuhun. Kun joensuulaislasten keräämiä lahjoitusrahoja sitten jäi yli Topeliuksen muistoseppelekassasta, loput päätettiin käyttää lasten ja nuorten kirjoihin.  

Vuonna 1898 perustetun Nuorisokirjastoseuran ensimmäisiä jäseniä olivat mm. Emilia Hällström, Julia Hällström ja Thilda Beyrath, jotka jo pyörittivät pienten lasten koulua. Nuorisokirjasto toimi 20 vuotta. Kirjaston toimintaa ylläpidettiin yhdistyksen jäsenten vuosimaksuilla, sakkomaksuilla sekä lahjoitusrahoin ja lahjoituskirjoin.

]]>
fi]]>
Joensuu]]> kirjastot]]> historia]]> Joensuun kaupunginkirjasto]]> kaupungintalot]]> lastenkirjastot]]> Härkönen]]> Aappo]]>
Vuonna 1949 lastenosasto sai oman tilan, kun kaupungintalolla olevan museon yksi huone luovutettiin kirjaston käyttöön. Taiteilija Aappo Härkönen maalasi seinille satuaiheisia maalauksia.]]>
Kääntöpuolella käsin: Uusittu lastenosasto kaupungintalolla. 1949. Seinillä taiteilija Aappo Härkösen satuaiheiset maalaukset.

Leima: Joensuun uusi valokuvaamo Kauppak. 27. II kerr. P 3242

]]>