Iisalmi]]> 1920-luku]]> suojeluskunnat]]> valokuvat]]> lotat]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Keitele]]> valokuvat]]> lotat]]> 1930-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Iisalmi]]> suojeluskunnat]]> lotat]]> valokuvat]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> lotat]]> maanpuolustus]]> Lotta Svärd]]> naisjärjestöt]]> maanpuolustusjärjestöt]]> ilmavalvonta]]>
Ensimmäisessä kuvassa majan edustalla ovat Ella Jokinen (vas.), Aini Virtanen, Elsa Yrjänä (Höykälä) ja Kyllikki Kittelä (Rusila), toisessa kuvassa Kyllikki Kittelä (Rusila) (vas.), Ella Jokinen (Ekström) ja Aini Virtanen sekä kolmannessa Aune Alestalo (vas.) ja Helmi Eerola (Koivisto).
Neljännessä kuvassa on Kaarina Rusila (Halkilahti).
Viimeiset kuvat on otettu vartiotornissa. Kesäisessä kuvassa ovat Kaisa Laurila (Klemettilä) (vas.) ja Elsa Yrjänä (Höykälä). Turkkiin pukeutunut kaksikko on Kyllikki Kittelä (Rusila) ja Ella Jokinen. Lotilla oli vartiotornissa käytössä kaksi turkkia, jotka olivat peräisin Kanteleelta: Kyllikillä on yllä Muurahaisen susiturkki ja Ellalla Korpusen lammasturkki. Ilmavalvontatornin juuressa otetussa kuvassa ovat Maija Uotila ja Kaisa Laurila (Klemettilä).

Luettelo Teikarinmäen ilmavalvontatornissa työskennelleistä lotista sekä lääkintä- ja muonitustehtävissä toimineista lotista on peräisin Pukkilan Sotaveteraanien arkistosta.]]>
Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Pukkila]]>
Jäppilä, Ella]]> lotat]]> maanpuolustus]]> ilmavalvonta]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Greijula, Terho]]> Kareoja, Terho]]> lotat]]> maanpuolustusjärjestöt]]> naisjärjestöt]]> Lotta Svärd]]> ihmiset]]> yliopistot]]> korkeakouluopiskelu]]> opiskelijat]]> agronomit]]> laitokset]]> kasvinjalostus]]> ilmavalvonta]]> Kareoja sai talvi- ja jatkosodan aikaisesta palvelustaan sotatoimialueella Tammenlehvä-tunnuksen.

Kaksi ensimmäistä kuvaa ovat kesältä 1941. Ensimmäisestä kuvasta on tunnistettu Katri Majander (vas.), Terho Greijula ja Aila Greijula. Takimmaisena olevan naisen nimeä ei tiedossa. Toisessa kuvassa Aila Greijula (vas.), Terho Greijula ja Katri Majander.
Kolmas ja neljäs kuva on otettu Äänislinnassa. Ensimmäisessä kuvassa Helle Vilppula (vas.) ja Terho Greijula. Toisessa Annikki Kortelainen (vas.) ja Terho Greijula.
Äänislinnassa on otettu myös patsaskuvat. Kareoja on kirjoittanut ensimmäisestä kuvasta valokuva-albumiinsa "Leninin patsas Leninin torilla" ja jälkimmäiseen "Edellisen tilalle on asetettu tykki". Patsas vaihdettiin Suomen vallattua Äänislinnan.
Loput kuvat on otettu Tikkurilan maatalouskoelaitoksella.
Ensimmäiseksi on koelaitoksen kuva ja lopuissa kuvissa Terho työskentelee laitoksen viljelmillä.]]>
Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]>
Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> lotat]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Nurminen, Kerttu]]> lotat]]> ilmavalvonta]]> Nurminen, Kerttu]]> maanpuolustusjärjestöt]]> naisjärjestöt]]> Lotta Svärd]]> paikallishistoria]]> ihmiset]]>
Ensimmäinen valokuvista on otettu Teikarinmäen ilmavalvontatornissa. Kuvassa ovat Kaarina Rusila (Halkilahti) (vas.) ja Kerttu Aunio (Nurminen). Toinen Kerttua esittävä valokuva on syksyltä 1944. Neljäs kuva on otettu ennen sotavuosia ja siinä Kerttu on pukenut ylleen Keijo Pietiläisen puvun. Värivalokuva on syyskuulta 1992, jolloin Nurminen puhui Pukkilan Sotaveteraanien 25-vuotisjuhlassa. Hän toimi Pukkilan Sotaveteraanien naisjaoston puheenjohtajana vuosina 1996-1998. Kartta osoittaa ilmavalvontatornin sijainnin.]]>
Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]>
Majakallio, Maire]]> Koikkalainen, Maire]]> lotat]]> maanpuolustusjärjestöt]]> naisjärjestöt]]> Lotta Svärd]]> virkapuvut]]> paikallishistoria]]> lääkintälotat]]> sairaalat]]>
Ensimmäisessä kuvassa on Orimattilassa helmikuussa 1942 järjestetyn lääkintäkurssin osallistujia. Maire on takarivissä, 6. oikealta.
Toisessa kuvassa on Järvenpään varuskuntasairaalan lääkintäväkeä. Maire on kuvan keskellä, kukkaruukun takana.
Kolmannessa kuvassa on kenttäsairaalan väkeä talvella 1944. Paikkakunta ei tiedossa. Maire on toisessa rivissä, 8. vasemmalta (ympyröity lyijykynällä).
Neljäs kuva on valokuva-albumissa otsikoitu "Kenttäsairaala 15 hoitajat 1943-1944". Paikkakunta ei tiedossa. Maire on toisessa rivissä, kolmas oikealta.
Viidennessä kuvassa Maire on lääkintämiesten seurassa. Kuva otettu Riihimäen varuskuntasairaalassa.
Kuudennen kuvan ottopaikkaa tai -aikaa ei ole tiedossa. Maire on toiseksi takimmaisen rivin keskellä.
Seitsemännessä kuvassa Äänislinnan Lottahovi-hotelli.
Kahdeksas kuva on otettu Kokkolassa aikavälillä 1.4.-13.5. Vuosi on joko 1942 tai 1943. Valokuva-albumissa Maire on otsikoinut sen "Kotiinlähtö mielessä". Hän on alarivissä toinen oikealta.
Kaksi viimeistä kuvaa on Kemin saksalaisesta sotasairaalasta 3.10.1943. Kuvissa Maire toimii yökkönä. Valokuva-albumissa ylempi kuva on otsikoitu "Huone 20ssa" ja alempi kuva "Huone 23.ssa" (Maire vasemmalla).]]>
Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]>
Hyrylä, Laina]]> Brusila, Laina]]> lotat]]> maanpuolustusjärjestöt]]> naisjärjestöt]]> Lotta Svärd]]> lääkintälotat]]> naiset]]> maanpuolustus]]> lääkintähuolto]]> sota-aika]]> Ensimmäinen kuva on vuodelta 1940 ja toinen vuodelta 1939.
Kolmannessa kuvassa ovat lotta Marjatta Sinkkilä (o.s. Eerakkala) (vas.) ja Laina. Kuva on otettu todennäköisesti 1930-luvun alussa.
Neljännessä kuvassa ovat Laina (vas.) ja ystävä (tunnistamatta).
Loput kuvat on otettu vuonna 1940 Järvenpäässä. Kuvista ensimmäisessä Laina Brusila on oikealla.

]]>
Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]>
Majakallio, Maire]]> Koikkalainen, Maire]]> lotat]]> naisjärjestöt]]> Lotta Svärd]]> maanpuolustus]]> ihmiset]]> paikallishistoria]]> lääkintälotat]]> lääkintähuolto]]>
Ensimmäisessä kuvassa Maire on lottapuvussa ja toisessa Härmän puvussa.
Kolmannessa ja neljännessä kuvassa ovat Maire ja hänen aviomiehensä Martti Koikkalainen.
Viidennessä kuvassa on Maire (oik.) ystävän (tunnistamatta) seurassa. Kuva on todennäköisesti otettu Järvenpäässä, jossa hän työskenteli varuskuntasairaalassa.
Kuudennessa kuvassa Kemin naisvoimistelijat esiintyvät. Maire takarivissä uloimpana vasemmalla.
Seitsemäs kuva on Pukkilan Sotaveteraanien vuonna 2004 esittämä tervehdys Mairen 85-vuotissyntymäpäivän johdosta.
Kahdeksas kuva on otettu Heinävedellä. Kuvassa on Martti (oik.) ja Maire Koikkalainen sekä Martin isoveli Jaakko Koikkalainen (vas.) ja hänen vaimonsa Nanna Koikkalainen.]]>
Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]>
lotat]]> rintamerkit]]> tunnukset]]> merkit]]> nauhat]]> Alemmissa kuvissa on erilaisia Maire Majakallion merkkejä. Tunnuslevyt kuuluivat Maire ja Martti Koikkalaiselle. Valkoinen tähti on kurssimerkki ja kankainen merkki on lääkintälotan tunnus. ]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> lotat]]> suojeluskunnat]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> lotat]]> suojeluskunnat]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> lotat]]> suojeluskunnat]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> lotat]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> valokuvat]]> Lapinlahti]]> maanpuolustusjärjestöt]]> naisjärjestöt]]> Lotta Svärd]]> lotat]]> rakennukset]]> Lottala]]> Yhteiskunta]]>
Kaksi helsinkiläistä lukiolaispoikaa oli kesällä 1943 työvelvollisina kartoittamassa Onkivedellä järvimalmiesiintymiä. He ovat usein käyneet Lottalassa. Alakerrassa oli kahvila, ruokala ja keittiö sekä yläkerrassa 5-6 matkustajahuonetta. Emännöitsijä Iida Roininen ja tarjoilijalotat olivat tulleet tutuiksi.
Kun Lotta Svärd järjestö kiellettiin jatkosodan jälkeen 1944, yhdistys luovutti sekä tontin vuokraoikeuden että omistuksessaan olleen rakennuksen irtaimistoineen Lapinlahden kunnalle marraskuussa 1944. Nimeksi tuli Yhteiskunta, ja majoitus- ja ravintolatoiminta jatkui. Jossain vaiheessa kiinteistön omistajaksi on tullut Haminamäki-säätiö, jolta kunta osti sen vuonna 1966. Talo purettiin vuonna 1981 valmistuneen uuden kunnan virastotalon tieltä.
Lähteenä mm. Iisalmen suojeluskuntapiirin Koljonvirta-lehti nro 10 s. 13-14 1.10.1942. Siinä on artikkeli Hajamuistoja Lapinlahden Lottakodin rakennuskaudelta. (päiv. 11.11.2019)

Aineiston luovuttaja: Lapinlahti-Seura

]]>
Lapinlahden kunnankirjasto]]>
lotat]]> vaatteet]]> univormut]]> hatut]]> sota-aika]]> Lotta Svärd]]> sukset]]> sauvat]]>
Mustavalkoisissa kuvissa näkyy, miten lakkia käytettiin hiihtäessäkin. Kuvat on otettu Järvenpäässä vuonna 1942. Ensimmäisessä kuvassa Maire Majakallio vasemmalla.
Toinen kuva on otsikoitu valokuva-albumissa "Lähdössä 'Pipsaa' saattamaan". Maire keskellä, Pipsa (sukunimi ei tiedossa) oikealla. ]]>
Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]>
Hovi, Mirja]]> lotat]]> Huittinen]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> lotat]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> valokuvat]]> Lapinlahti]]> maanpuolustusjärjestöt]]> naisjärjestöt]]> Lotta Svärd]]> lotat]]> vesikulkuneuvot]]> laivat]]> höyrylaivat]]> Uhri-laiva]]> Jussilansaari]]>
Kuvan luovuttaja: Mirja Lehikoinen]]>
Lapinlahden kunnankirjasto]]>
valokuvat]]> Lapinlahti]]> maanpuolustusjärjestöt]]> naisjärjestöt]]> Lotta Svärd]]> lotat]]> rakennukset]]> Lottala]]>
Aineiston luovuttaja: Mirja Lehikoinen]]>
Lapinlahden kunnankirjasto]]>
sotilaat]]> lotat]]> näyttelyt]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Majakallio, Maire]]> lotat]]> maanpuolustus]]> kurssit]]> ihmiset]]> paikallishistoria]]> maanpuolustusjärjestöt]]> Lotta Svärd]]> naisjärjestöt]]> lääkintälotat]]> rakennukset]]> Koikkalainen, Maire]]> Ensimmäisessä kuvassa Maire on kolmannessa rivissä, uloimpana vasemmalla. Muut tunnistamatta.
Toisessa kuvassa on kurssitalo. Talon nimeksi on valokuva-albumiin kirjoitettu "Orimattilan Skpiirin Talo". Suojeluskunnan talo tunnetaan nykyään Jymylinnana.
Kolmannessa kuvassa lottakurssilaiset ovat välitunnilla. ]]>
Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Orimattila]]>
Iisalmi]]> valokuvat]]> lotat]]> suojeluskunnat]]> 1920-luku]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> lotat]]> maanpuolustus]]> maanpuolustusjärjestöt]]> naisjärjestöt]]> ihmiset]]> naiset]]> Lotta Svärd]]> virkapuvut]]> muonitus]]> ruokahuolto]]> Neljännessä kuvassa Elli Siltala (o.s. Brusin) istuu etualalla laatikon päällä.
Viides kuva on otettu vuonna 1932 Korsossa pidetyillä muonituskursseilla. Kuvassa ovat pukkilalaiset lotat Liisi Saaronen (vas.) ja Rauha Ollila (toinen vas.).
Sanomalehtileike on vuodelta 1934 ja siinä kerrotaan Pukkilan Lotta Svärd -yhdistyksen vuosikokouksesta.
Kutsu liittyy Mikkelinpäivänä järjestettyihin iltamiin, joissa vieraili Orimattilan emäntäkoulun johtajatar Fanny Syrjänne. Vuosiluku ei ole tiedossa.]]>
Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]>
Varsinais-Suomi]]> Vehmaa]]> Rautila]]> 1920-luku]]> lotat]]> Kirje marraskuu 1941]]> Miina ja helvetinkone
Syysilta teltassa
Pyhiinvaellus
Sotamies kyntää
Loma
]]>
Haanpää, Pentti]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> jatkosota]]> sankarivainaja]]> uskottomuus]]> lotat]]> Nykyaikaa (Otava 1942).

Novellissa Vanki hevoskersantti Tannertöminä odottaa levottomana lauttaa viemään asevelvolliset ja hevoset järven yli. Moottorivene tuo lotjaa, jossa on venäläisiä sotavankeja. Kun haavoittunutta vankia kannetaan maihin, tämä ryntää nuotion luokse lämmittelemään. Toinen kantajista suuttuu, mutta toinen ihailee vangin uskallusta ja tarjoaa tälle tupakan. Katkelma alkaa kesken tekstin.

Laajuus kahdeksan sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Lonkka 8.8.1941
Sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).

Novelli Miina ja helvetinkone kuvaa asemasodan arkea miehitetyssä Karjalassa. Sotamies näkee toisen sotilaan viikatteen osuvan kesken heinänteon miinaan, eikä miehestä jää mitään jäljelle. Hän oivaltaa silloin, ettei mitään rauhaa ole, se on vain näennäistä. Bunkkerissa sotamies kuulee tikitystä epäillen vihollisen asettaneen helvetinkoneen, jonka kellolaite tikittää. Hän ryntää ulos, kunnes muistaa kuulleensa tuon äänen  ennenkin. Kyseessä oli vain hyönteinen, seinäseppä, jota kutsutaan kuolemankelloksi.

Laajuus 12 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Lonkka 15.8.1941
Julkaistu ensimmäisen kerran Seurassa (41/1941). Sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).

Novellissa Syysilta teltassa sotamiehet tappavat aikaa kosteassa teltassa hiirien seassa. Miehet profetoivat sodan loppumista ja kirjuri suunnittelee omatekoista kunniamerkkiä, Lonkan ristiä, mutta asetoverit muistuttavat paljon yleisemmästä rististä niille, jotka ovat päässeet perille sankarivainajan hautaan. Miehet keksivät vaihtoehtoisia tapoja keittää kahvit. Kahvi virkistää profetoimaan, että sota loppuu pian, mutta niin on ennustettu usein ennenkin. Sotamies miettii, että rauhan työhön ei tahdo löytyä polttoainetta, mutta ihmisten tappamiseen kyllä säästelemättä.

Laajuus 9 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Lonkka 12.9.1941
Julkaistu ensimmäisen kerran Seurassa (45/1941). Sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).

Novellissa Pyhiinvaellus autosotamies ottaa kyytiin lääkintälotan, joka on menossa katsomaan sulhasensa hautaa. Tulee ilta ja partisaanivaaran takia he joutuvat yöpymään tyhjässä automiesten majapaikassa. Lotta ja sotamies viettävät yön yhdessä, ja vaikka lotta on aamulla katuvainen, miehen mielestä sota muutenkin sysää kaikki arvot pois paikoiltaan ja tapahtuu laskemattomia asioita. Lopussa mies miettii, näkeekö hän enää tyttöä, jolle hänellä oli vakavaa sanottavaa.

Laajuus 15 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Lonkka 13.10.1941
Sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).

Sotamies kyntää on tarina sotamiehestä, joka kyntää aurallaan maata ja katselee sodan tuhoamaa maisemaa. Tapahtumapaikkana on rajantakainen Karjala, tarkasti ottaen Lonkka ja siinä viitataan Martiskaan ja Lönnrotiin. Sotilaan mielestä auran jälki on sittenkin väkevämpi kuin pommin. Haanpää on tulkinnut väärin nimen Martiska puhuessaan Martiska-muorista laulamassa Lönnrotille. Lonkan suuri runonlaulaja Martiska Karjalainen oli partasuu uros, joka porovarkauden takia tuomittiin Oulussa ja kuoli vankeudessa Helsingissä.

Laajuus 12 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Lonkka 16.10.1941
Julkaistu ensimmäisen kerran Kuluttajain lehdessä (48/1941). Sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).

Novellien Sotamies kyntää ja Loma välissä on kuuden rivin muistiinpano rintaman tosielämästä. Kenttäapteekkari sanoo Lonkassa Martalle, että "en minä enää sinusta välitä, sinä olet aina tiellä kädet levällään, että kolonna seisattukoon minun perääni".
Kirjoituspaikka ja -aika Lonkka 2.11.1941.

Loma on novelli sotamiehestä, joka on lähdössä lomalle. Junassa mies kuulee jonkun olevan huolissaan naisten moraalista, nämä kun roikkuvat saksalaisten kainalossa ja iskevät silmää jopa ryssäsotavangeille. Miehelle asia ei kuulu, hän on menossa tapaamaan vaimoansa Lyyliä. Mies päättää yllättää vaimonsa ja löytää tämän istumasta toisen miehen polvella. Mies suuttuu ja suuntaa kapakkaan räyhäämään, hän alkaa kaivata ikuista sotaa ja aseveljiensä seuraa. Hän kuitenkin ajattelee olevansa myös itse syyllinen. Jos hän olisi soittanut etukäteen, vaimo olisi ottanut hänet asianmukaisesti vastaan. Mies ei enää edellytä ehdotonta uskollisuutta, vaan sitä, ettei hänen tarvitsisi tietää pettämisestä.

Laajuus 27 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Lonkka 19.-23.11.1941
Julkaistu ensimmäisen kerran Seurassa (5/1942). Sisältyy teokseen Kootut teokset 6 (Otava 1989).

Novellin Loma teksti keskeytyy kesken virkkeen, kun Haanpää kirjoittaa kirjeen vaimolleen. Syynä oli se, että hän oli kotipuolen lomalaisen ilmoituksesta saanut tiedon, että "sinun eukkosihan on paksuna". Tyly kirjeteksti sisältää vakuutuksen, ettei Haanpää tahdo isäksi, koska jälkeläisten saattaminen maailmaan on rikos, josta hän itse on kärsinyt Jobin tavoin vanhempiensa takia. Hän kehottaa Ailia teettämään abortin. Kirjettä ei ole ehkä koskaan lähetetty.

Laajuus kuusi sivua
Kirjoituspaikka ja -aika 19.11.1941
Julkaistu teoksessa Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954 (Into 2015).]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>
Iisalmi]]> valokuvat]]> suojeluskunnat]]> lotat]]> 1940-luku]]> Iisalmen kaupungikirjasto]]> fi]]> valokuvat]]> Lapinlahti]]> maanpuolustusjärjestöt]]> naisjärjestöt]]> Lotta Svärd]]> lotat]]> pikkulotat]]> rakennukset]]> Mäentalo]]> henkilöt]]> Keinonen, Hilda]]>
Kuvan luovuttaja: Mirja Lehikoinen]]>
Lapinlahden kunnankirjasto]]>
Pyhäjoki (kunta)]]> matrikkelit]]> sotaveteraanit]]> lotat]]> kaatuneet]]> kansalaissota]]> talvisota]]> jatkosota]]> Lapin sota]]> sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan niihin
tunnelmiin, joita sotavuodet pyhäjokisissa ovat herättäneet. Tämä on digitoitu toisesta, laajennetusta painoksesta.]]>
Pyhäjoen kirjasto]]> Viirret-Heiskari, Raili]]> Leipälä, Aaro]]> Pyhäjoen sotaveteraanit]]> fi]]>
Pyhäjoki (kunta)]]> matrikkelit]]> sotaveteraanit]]> lotat]]> kaatuneet]]> kansalaissota]]> talvisota]]> jatkosota]]> Lapin sota]]> sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan niihin
tunnelmiin, joita sotavuodet pyhäjokisissa ovat herättäneet. Tämä on digitoitu toisesta, laajennetusta painoksesta.]]>
Pyhäjoen kirjasto]]> Viirret-Heiskari, Raili]]> Leipälä, Aaro]]> Pyhäjoen sotaveteraanit]]> fi]]>
Pyhäjoki (kunta)]]> matrikkelit]]> sotaveteraanit]]> lotat]]> kaatuneet]]> kansalaissota]]> talvisota]]> jatkosota]]> Lapin sota]]> sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan niihin
tunnelmiin, joita sotavuodet pyhäjokisissa ovat herättäneet. Tämä on digitoitu toisesta, laajennetusta painoksesta.]]>
Pyhäjoen kirjasto]]> Viirret-Heiskari, Raili]]> Leipälä, Aaro]]> Pyhäjoen sotaveteraanit]]> fi]]>
Pyhäjoki (kunta)]]> matrikkelit]]> sotaveteraanit]]> lotat]]> kaatuneet]]> kansalaissota]]> talvisota]]> jatkosota]]> Lapin sota]]> sotakokemuksia, muistoja ja valokuvia.
Teoss ei keskity yleiseen sotahistoriaan vaan niihin
tunnelmiin, joita sotavuodet pyhäjokisissa ovat herättäneet. Tämä on digitoitu toisesta, laajennetusta painoksesta.]]>
Pyhäjoen kirjasto]]> Viirret-Heiskari, Raili]]> Leipälä, Aaro]]> Pyhäjoen sotaveteraanit]]> fi]]>
henkilökuvat]]> lotat]]> Honkajoki]]> 1940-luku]]> Honkajoen kunnankirjasto]]> lotat]]> naisjärjestöt]]> maanpuolustus]]> maanpuolustusjärjestöt]]> naiset]]> vaatteet]]>
Toisesta kuvasta on tunnistettu Laina Brusila (o.s. Hyrylä) (takarivi, 4. vas.)

Kolmas kuva on löytynyt Brusilan valokuva-albumista, mutta siitä ei ole lisätietoa. Kuvassa annetaan todennäköisesti lottalupausta. Kuva voisi mahdollisesti olla Järvenpäässä otettu. ]]>
Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Pukkila]]>
Iisalmi]]> valokuvat]]> suojeluskunnat]]> lotat]]> 1930-luku]]> Sankariniemi]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Sipiläinen, Lasse]]> Pukkila]]> sota-aika]]> sotilaspojat]]> lotat]]> suojeluskunnat]]> maanpuolustusjärjestöt]]> pojat]]> ilmavalvonta]]>
Valokuvassa Teikarinmäen ilmavalvontatorni.

Talvisodan aikana sotilaspojat tarkkailivat mahdollisia desantteja. Erästä epäiltyä he lähtivät jopa seuraamaan, mutta heidät karistettiin kannoilta Savijoella. Lisäksi sotilaspojat veivät lotille eväitä ilmavalvontatorniin. Torniin päästäkseen piti tietää tunnussana. ]]>
Pukkilan kunnankirjasto]]> Hyrylä, Pertti]]> fi]]> Pukkila]]>
Iisalmi]]> valokuvat]]> suojeluskunnat]]> lotat]]> 1930-luku]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Luoma, Arto]]> Mäkelä, Pertti]]> rakennukset]]> sotahistoria]]> lotat]]> ilmavalvonta]]>
Ylimmäisenä Arto Luoman piirros Teikarinmäen majasta ja sen vieressä sota-aikana olleesta ilmavalvontatornista. Tämän jälkeen todennäköisesti 1930-luvulla otettuja valokuvia majasta ja ilmavalvontatornista. Lopussa kesäkuussa 2016 otettu valokuva Teikarinmäen majasta, kuvassa myös Lasse Sipiläinen ja Pertti Hyrylä. Panoraamakuvista avautuva näkymä on otettu paikassa, jossa ilmavalvontatorni on aikanaan sijainnut. ]]>
Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]>
Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> lotat]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]>