Aineistot (yhteensä 41)

  • Aihe on tarkasti "luettelot"

1903
Erhållas genom Frenckellska bokhandeln, Åbo

Arwauskirjassa määritellään Kanteleella sijaitsevan Ylömattilan tilan arvo vuonna 1910. Toinen tiedosto sisältää erisluettelon eli specifikatsioonin, jossa määritellään peltojen ja niityn hehtaarimäärät.
Kolmas tiedosto on maakauppias Oskar…

1960
Eero Hietakarin kokoamassa luettelossa on mainintoja Finlayson & Co:n, G.W.Johnsonin ja Minna Canthin esiintymisestä muun muassa Kuopion lääninhallituksen supliikkidiariossa, Kuopion Ekonomie Dombokissa, Kuopion maistraatin ja raastuvan Ekonomie…

1909
Kannessa leima: Frenckellska Bokhandeln Åbo

Käsinkirjoitettu. Ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä kirjoja.

1912
Kirjastot julkaisivat 1800-luvun lopulla ja vielä 1900-luvun alkupuolellakin kirjaluetteloitaan painettuina. Luetteloita myytiin asiakkaille, jotta nämä saattoivat jo kotona tutustua kirjaston tarjontaan. Hämeenlinnan kansankirjaston luettelossa…

1916
Hämeenlinnan kirjaston kokoelmaluetteloa vuodelta 1912 täydentää neljä vuotta myöhemmin painettu lisäluettelo, joka sisältää kirjaston hankinnat vuosilta 1912–1915. Neljän vuoden aikana kirjastoon on hankittu uutta kirjallisuutta alle kahdeksansataa…

1887
Hämeenlinnan ensimmäinen osoite- ja ilmoituskalenteri ilmestyi miltei täydellisesti kaksikielisenä, vain muutama ilmoittaja luotti pelkästään suomen kieleen. Paikallisten liikkeiden ja ammatinharjoittajien ilmoituksissa asiakasta puhutellaan…

1913
Edellisen osoitekalenterin ilmestymisestä oli vuonna 1913 kulunut jo yli 25 vuotta, joten esipuheessa tämä kalenteri esitellään ensimmäisenä Hämeenlinnassa ilmestyvänä osoitekalenterina. Numerojärjestyksessä etenevä luettelo kaduista,…

1915
Hämeenlinnan kolmas (esipuheen mukaan toinen) osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1915. Edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut tällä kertaa vain kaksi vuotta. Kalenterin alussa on jälleen luettelo kaupungin taloista ja talonomistajista sekä…

1931
Hämeenlinnan viides ja viimeinen osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1931, jolloin edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut kahdeksan vuotta. Tässä kalenterissa ei enää luetella kaupungin taloja omistajatietoineen niin kuin kaikissa aikaisemmissa…

1942
Tunnettu viipurilainen makeistehdas Pohjola-Koitto siirsi toimintansa Hämeenlinnaan talvisodan alettua. Vuoden 1942 hinnastossa esitellään tehtaan makeisvalikoima karamelleista suklaarasioihin. Hinnat ovat Kansanhuoltoministeriön määräämiä.

1931
Puunjalostusliike Aron & Railon valikoimissa oli vuonna 1931 mm. yli kaksikymmentä erilaista vaateripustinmallia, saapasrenkejä, leikkuulautoja ja pyykkipoikia.

1939
Vuonna 1918 perustettu osakeyhtiö Kultakeskus valmisti kaikenlaisia hopea- ja uushopeaesineitä.

1941
Hämeenlinnalainen osakeyhtiö Kotelo perustettiin vuonna 1921. Liikkeen toimitusjohtaja Toivo Kuusela siirtyi osakeyhtiöön Arvi A. Kariston kirjekuoritehtaan johtajan paikalta. Kotelo oy valmisti 1920–1940-luvuilla erilaisia pahvikoteloita mm.…

1937
K. J. Tuominen valmisti Tuuloksessa ajelukärryjä.

1938-1939
Hämeenlinnan verkatehtaan valmistamien puku- ja kappakankaiden, sheviottien ja diagonaalien ym. kankaiden hintaluettelo tuli voimaan tammikuun 17. päivänä 1938. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on digitoitu Verkatehtaan hintaluettelo myös…

1927
Kivenhakkaaja Frans Verner Sarkki perusti kiviveistämön Hämeenlinnaan vuonna 1923. Sarkki valmisti hautakiviä joko oman mallistonsa mukaan tai asiakkaan piirustuksista. Sarkin kiviveistämö sijaitsi osoitteessa Turuntie 20.

1905 1909 1920 1928
Viktor (Vihtori) Heinäsen kiviveistämö toimi Hämeenlinnassa vuosina 1897–1937. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on digitoitu Heinäsen kiviveistämön hintaluettelot myös vuosilta 1909 ja 1920 sekä kaksiosainen luettelo vuodelta 1928.

1912
Kelloseppä Leonard Albinus Lönnrot (1865–1944) perusti kello- ja sormuskaupan Hämeenlinnaan vuonna 1894. Liike menestyi hyvin, ja vuonna 1912 sillä oli päämyymälä torin varrella ja sivumyymälä Raatihuoneenkadulla numerossa 36, Kirkkopuiston kohdalla.…

1910
Kannessa leima: Frenckellska Bokhanden Åbo. Luettelossa sekä suomen- että ruotsinkielisiä kirjoja.

1900-luku
Syksyllä 1874 toimintansa aloittaneella Oulun kansakoululla oli oma kirjasto. 1900-luvun alkuvuosina painetun luettelon mukaan koulun lastenkirjastossa oli 904 tieto- ja kaunokirjaa. Mukana ovat 1900-luvun alun suosikeista mm. Zacharias Topelius ja…

Tiedostossa on otteita Mäntsälän ja ympäristön v. 1941-1942 puhelinluettelosta, kuten Pukkilan kirkonkylän, Kanteleen ja Torpinkylän puhelinnumerot.

1994
Kuopion korttelimuseossa laadittu luettelo Minna Canthin huoneessa säilytettävistä kirjoista. Kirjat ovat kuuluneet Canthille ja pääosa niistä on lahjoitettu museon kokoelmiin vuonna 1948. Niteitä on yhteensä sata, minkä lisäksi kokoelmaan kuuluu…

1913
Opas suomalaisen viikon näyttelyyn Vaasassa 27. IX - 4. X. 13

Sisältö:
Vaasan Sokeritehdas Osakeyhtiö
Vaasan Puuvillatehdas Osakeyhtiö
Oravaisten Tehdas Osakeyhtiö
Millä me itsemme vaatetamme?
Vaasan Trikootehdas
Vaasan Saippuatehdas…

1904
Täsää luettelossa mainitut kirjat saadaan Frenckellin kirjakaupasta W:m Mustelin Turussa.

1903
Vuonna 1899 Oulun kansankirjasto muutti keskikaupungille, nykyisen Isonkadun ja Saaristonkadun kulmaukseen. Uusissa tiloissa kirjasto järjestettiin ja kirjat luetteloitiin uudelleen, aukioloaikaa lisättiin ja lukusalin yhteyteen perustettiin…

1905
Oulun kansankirjaston lisäluettelo 1904 täydentää edellisen vuoden kokoelmaluetteloa. Vihkoseen painetut säännöt kertovat lainauksen olleen maksullista. Yhden kirjan lainaaminen maksoi 5 penniä, 10 pennillä sai kirjoja kuukaudeksi lainaan ja markka…

1911
Vuosina 1911-1929 kaupunginkirjasto sijaitsi Åströmin perikunnan lahjoittamassa huvilassa Ainolan puistossa. Kirjastolla oli käytössään yhdeksän huonetta, joihin sijoitettiin lainausosasto, käsikirjasto ja sanomalehtisali.

Kesällä 1910 kirjasto…

1896
Vuonna 1896 Oulun kansankirjasto sijaitsi Heinätorin kansakoulun pienessä kamarissa, jossa sitä pidettiin aluksi avoinna vain talvisin kahdesti viikossa tunti tai kaksi kerrallaan. Kirjaston kirjoja ei säilytetty nykyiseen tapaan avohyllyissä, vaan…

Pukkilan kotiseutumuseon ensimmäinen diaario. Luettelon on kuvittanut opettaja Pentti Mela. Diaario on digitoitu vain osittain (Melan kuvittamat sivut). Se on kesäisin esillä Koivulinnan piharakennuksissa toimivassa Pukkila-museossa.

Pukkilan…

Avainsanat:

Rakennusmestari Hilpi Kummila siirsi Terijoen liikkeensä Hämeenlinnaan vuonna 1924. Kummilan sementtivalimotuotteisiin kuului enimmäkseen erilaisia betoniputkia, mutta myös mm. kukkamaljakoita ja portinpylväitä oli tarjolla. Liikkeeseen kuuluivat…

1943
Pienimuotoisesta sahaustoiminnasta vuonna 1907 aloittaneen tuuloslaisen Mikko Kaloisen (1885–1949) liiketoiminta kattoi lopulta kolme sahaa ja puutavaratehtaan. Kaloisen puutavaravarasto, höyläämö ja laatikkotehdas toimi Hämeenlinnassa. Liikkeen…
 
Koneluettavat metatiedot: