Aineistot (yhteensä 36)

  • Aihe on tarkasti "maanviljely"

1767
Tyrvännön kappalaisen poika Lars Palander esitteli vuonna 1767 Turun akatemiassa väitöskirjansa, jonka ohjaajana oli toiminut professori Pehr Adrian Gadd. Gadd oli hyödyn aikakauden tärkeimpiä tiedemiehiä Suomessa ja ohjasi aikansa tutkimusta…

1789
Hyödyn ajan väitöskirjoihin kuuluu myös Hans Henric Johnin (k. 1822) vuonna 1789 laatima kirjoitus, joka käsittelee Uudenmaan ja Hämeen läänin taloudellisia oloja. Myös John teki väitöskirjansa professori Pehr Adrian Gaddin johdolla Turun…

Kertoelma Kuopion läänin Maanviljelysseuran vaikutuksesta vuosina 1861—1886. Johtokunnan toimittama Seuran 26:teen maanviljelijäin ja vuosikokoukseen Strömdalin eli Juan tehtaalla Nilsiästä syyskuun 10 ja 11 pp. 1886.

Piirteitä Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran toiminnasta vuosina 1887-1906 ja maataloudellisista oloista sen piirissä.Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisu. Kuopion maanviljelys-näyttelyyn 1906.

Kuopion maanviljelysseura perustettiin vuonna 1861. Seuran toiminta-aluetta oli koko lääni mukaan lukien Karjala. Maanviljelijöiden kokouksia pidettiin vuorovuosin Savossa ja Karjalassa. Vuonna 1887 Pohjois-Karjalaan alettiin puuhata omaa seuraa.…

Viipurin läänin maanviljelysseuran vuosikertomus vuodelta 1893 on seuran 43. toimintavuosi.

Kuopion maanviljelysseura perustettiin vuonna 1861. Seuran toiminta-aluetta oli koko lääni mukaan lukien Karjala. Maanviljelijöiden kokouksia pidettiin vuorovuosin Savossa ja Karjalassa. Vuonna 1887 Pohjois-Karjalaan alettiin puuhata omaa seuraa.…

Kuopion maanviljelysseura perustettiin vuonna 1861. Seuran toiminta-aluetta oli koko lääni mukaan lukien Karjala. Maanviljelijöiden kokouksia pidettiin vuorovuosin Savossa ja Karjalassa. Vuonna 1887 Pohjois-Karjalaan alettiin puuhata omaa seuraa.…

Heinätöissä. Vuosiluku tuntematon.

Ikälänkylän Kivikon talon ohranpuinti. Vasemmalla Ari Siikanen, talon poika Pentti Paananen ja isäntä Erkki Paananen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.9.1969.

Emäntä Elna Raatikainen Kummunkylän Kaunismäessä heinän teossa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.7.1969.

Keiteleen Lehdon puimuri, ohjaa Toivo Paananen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.9.1968.

Kyntökilpailu. Jaakko Saastamoinen kilpailusarallaan. Kuvaaja tuntematon.

Vartiaisen niityltä Suvannon suolla. Kuva Matti Jääskeläinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 25.8.1964.

Ida ja Pekka Nuutinen heinäpellolla Hamulanniemessä. Timanttihäät 2.11.1969. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 31.10.1969.

Heinäpellolla Ville ja Kaisa Raatikainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 2.8.1968.

Otto Kauhanen heinäpellolla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.10.1967.

Pellavaa loukutetaan uudessa Arvilassa 1940-luvun alussa.
Tunnistetut eturivissä vasemmalla Maria Aalto ja oikealla Aira Peltonen (Heikkilä).
Takarivissä vasemmalla Kyllikki Hannukainen (Riihimäki).

Ensimmäisessä kuvassa kerätään pellavaa sirpillä.
Toisessa kuvassa pellavan keruussa on vasemmalta Viivi, Teuvo, Elsa ja Elsbeth Mäkelä.
Kolmannessa kuvassa ollaan Umpimaan heinäpellolla. Taustalla näkyy vanha navetta.

Edward Weck ohjastaa hevosta "pienentämisessä" rullaäkeellä.

Ensimmäisessä kuvassa Viljo Oksa kaivaa perinteisesti ojaa peltoon lapiolla.
Toisessa kuvassa hän käyttää kyntöauraa hevosvetoisessa yhdistelmässä.
Kolmannessa kuvassa hevoset vetää rekikuormaa pellolla ja poika ohjastaa kuorman päältä.

1954-1955
Digitoitu dokumentti koostuu keskikokoisesta vihreällä viivoitetusta lehtiöstä sekä pienehköstä ruskeakantisesta Kariston lehtiöstä. Jälkimmäisen kannen päällä olevassa muistilapussa on teksti "Metsää ja uskoa, P:la 14.1.55. AT:n taivallusta…

Pentti Haanpään naapuri Olli Pekkala rukiin leikkuussa.

Maija Liisa Kettunen muistelee lapsuuttaan ja maatalalon töitä Tyrmyn maatilalla Paaslahdessa Iisalmessa.

2012-09-23
Ohran viljely oli Ivalojoen laaksossa 1920-luvulla hyvin yleistä. Lähes joka kylässä oli oma mylly, jossa jauhettiin vilja kotitarpeiksi. Suuret savottatyömaat ja tietyöt antoivat isännille tienestimahdollisuuksia kodin ulkopuolella ja niinpä…

2011-10-26
Härkinmylly on jauhanut viljaa esi-isillemme, toteaa Lauri Pekkala ja muistelee samalla kuinka Kyrönkylässä viljeltiin menestyksellisesti ohraa ja perunaa ennen sotia. Mylly oli Kyrön jakokunnan omaisuutta ja se oli näyttävän näköinen. Aikojen…

1916
Sisältää: Silmäys Satakunnan viljelyshistoriaan / E. G. Palmén, Lisiä Elinan surmarunon historiaan / Heikki Ojansuu, Kaksi 1600-luvulla kirjoitettua runoa Raumasta ja Porista / Edwin Flinck, Ääriviivoja Porin sanomalehtioloista 1860-luvulla / M.…

1888
1800-luvun lopulla tervan hinta oli laskenut ja sen poltto velkaannutti tekijänsä. Oulun apulaislääninagronomi Anders Theodor Europaeus (1836-1912) kampanjoi voimallisesti maanviljelyksen ja karjanhoidon puolesta. ”Jos Kajaanin kihlakunnan wanhat…

1833
Suomen Talousseuran sihteeri ja tilastotieteilijä Carl Christian Böcker (1786-1841) teki uraauurtavan työn valistuskirjailijana. Muutamia neuvoja talonpojille -teoksessa hän opastaa lukijoita karjan ruokinnassa ja perunanviljelyssä pohjoisen…

Kuvissa Eskolan talon väki on peltotöissä Pukkilan Syvänojalla 1920-luvulla. Taustalla näkyy ilmeisesti Hyrylänmäki.

Heinätöissä Vesan tilalla Naarkoskella. Kuvassa on Vesan, Salinin ja Nikkilän perheiden jäseniä. Kuvasta tunnistettu muun muassa Lauri Vesa (toinen vas.), Vilho Salin (edessä), Beda Vesa (Salinin oikealla puolella) ja Helge Salin (paidaton mies,…

Maanviljelijä muokkaamassa peltoaan hevosten vetämällä maanmuokkaustyökalulla
 
Koneluettavat metatiedot: