Haanpää, Pentti]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> vanhuus]]> moraalittomuus]]> pinnallisuus]]> Kauneuden kirous lopun. Teksti alkaa kesken virkettä: "-Hän oli äitini kanssa karannut kotoaan/jättäen minut, joka silloin olin kolmen vuoden vanha, vielä nuoremman siskoni kanssa yövuoteelle nukkumaan". Viimeisen sivun alareunassa on päiväys 12.12.-44. Sitten puoliksi repäisty liuska, jolta alkaa viimeinen luku: "Loppu" (alleviivattu), kirjoitettu molemmin puolin. Tämän jälkeen viisi sivua teoksen loppuun saakka, viimeisenä päiväys 13.XII.-44.

Romaanin lopussa Anna palaa kotiseudulleen ja ottaa kievarikyydin asemalta. Pian käy ilmi, että kuski on hänen 30-vuotias poikansa, jonka hän on aikaisemmin jättänyt lähtiessään pojan isän, Jaako Kortteisen kanssa seikkailemaan. Anna menee Rekolan taloon, jota hänen hurskasteleva sisarensa Manta leskenä emännöi. Anna saa huoneen, mutta kun käy ilmi että puheet hänen rikkaudestaan ovat vailla pohjaa, hänet sanotaan irti. Anna muuttaa metsätorppaan yksinäisen naisen luo, joka on ollut moraaliltaan leväperäinen. Kyseessä on Heta Rahko, mutta nimeä ei mainita tässä tekstissä. Vanhaksi akaksi rumentunut Anna oivaltaa, että hänen kauneutensa on ollut nuoresta asti hänen kirouksensa. Myöhemmin Anna sairastuu, mutta ei syö, eikä anna hoitaa itseään ja kuolee.

Kauneuden kirous perustuu Pentti Haanpään isän Mikko Haanpään käsikirjoitukseen, jonka Pentti työsti romaaniksi. Pentti oli tarjonnut aihetta elokuvakäsikirjoitukseksi, mutta Fenno-Filmi hylkäsi sen.

Laajuus 14 sivua
Kirjoitusaika 12.-13.12.1944
Romaani Kauneuden kirous on julkaistu vuonna 2015 (Into). Teoksen alkusanoissa sen toimittaja Matti Salminen valaisee romaanin taustoja.]]>
Siikalatvan kirjasto]]> fi]]>