kuorot]]> mieskuorot]]> kuorolaulu]]> musiikki]]> Kuorolla oli yllä upouudet esiintymisasut. Seinälle on juhlan kunniaksi suurennettu kuva opettaja Pentti Melan suunnittelemasta seuran rintamerkistä. Melan käsialaa oli myös kuoron pöytästandaari. 25-vuotiskonsertissa kuultiin myös Jaakko Salosta, joka säesti hanurilla Iltatuulen viestin ja pukkilalaissyntyisen Keijo Aavikon säveltämän Muistojen ruusut. Reppurin laulun soolo-osuudesta vastasi Eino Lempälä.]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikkijuhlat]]> musiikki]]> musiikkiesitykset]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikki]]> musiikkijuhlat]]> musiikkiesitykset]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikki]]> musiikkijuhlat]]> musiikkiesitykset]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikki]]> musiikkijuhlat]]> musiikkiesitykset]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikki]]> musiikkijuhlat]]> musiikkiesitykset]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikki]]> musiikkijuhlat]]> musiikkiesitykset]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikki]]> musiikkijuhlat]]> musiikkiesitykset]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikki]]> musiikkijuhlat]]> musiikkiesitykset]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikki]]> musiikkijuhlat]]> musiikkiesitykset]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikki]]> musiikkijuhlat]]> musiikkiesitykset]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikki]]> musiikkijuhlat]]> musiikkiesitykset]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikki]]> musiikkijuhlat]]> musiikkiesitykset]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikki]]> musiikkijuhlat]]> musiikkiesitykset]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikki]]> musiikkijuhlat]]> musiikkiesitykset]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikki]]> musiikkijuhlat]]> musiikkiesitykset]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikki]]> musiikkijuhlat]]> musiikkiesitykset]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikki]]> musiikkijuhlat]]> musiikkiesitykset]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikki]]> musiikkijuhlat]]> musiikkiesitykset]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikki]]> musiikkijuhlat]]> musiikkiesitykset]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> fi]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> Joroinen]]> musiikki]]> musiikkijuhlat]]> musiikkiesitykset]]> Joroisten Musiikkiyhdistys ry]]> fi]]> orkesterit]]> yhtyeet]]> musiikki]]> Kantelo]]> soittimet]]> Pukkila -- Kantele]]> Toisessa kuvassa ovat Elias Rusila, banjo (vas.), Viljo Oksa, rummut, Sakari Salonen, haitari ja Olavi Brusila, viulu.
Ryhmäkuvan taustalla on Paul (Pauli) Hakasteen maalaama näytelmäkulissi, jota säilytetään nykyään Kanteleen seuratalolla. ]]>
Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]>
Pohjois-Karjala]]> musiikki]]> konsertit]]> pianistit]]> Mäkinen, Väinö]]>
Väinö Mäkinen oli Sortavalan Myllykylän opettajan ja tehtailijan Eero Mäkisen poika.]]>
fi]]>
Achrenius, Abraham]]> arkkiveisut]]> virret]]> musiikki]]> uskonto]]> historia]]> skillingtryck]]> psalmer]]> religion]]> musik]]> historia]]> 1700-luku]]> 1700-talet]]>
Tekijä: Achrenius, Abraham 1706-1769

Julkaistu:Wasasa prändättyt]]>
Londicer, Georg Wilhelm (kirjapaino, Vaasa, 1776-1804)]]> fin]]>
Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> 1970-luku]]> musiikki]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> kuorot]]> Joensuun mieslaulajat]]> Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee perustamisajankohdakseen vuoden 1911, jolloin Musiikkiyhdistyksen kuoro alkoi pitää säännöllisiä harjoituksiaan. Kuoron toiminta on jatkunut eri syistä katkonaisena, mutta se on aina herätelty uudelleen henkiin.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> Westerlind, A. E.]]> Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Siellä järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai Andriette, Henrietta) Svärd. Kaupunkilaiset kutsuivat häntä nimellä Neissyt; samoin Seurahuoneesta puhuttiin "neissyenä". Tämä lempi- tai pilkkanimi saattoi viitata myös bordellitoimintaan,  jota Seurahuoneella mahdollisesti harrastettiin. Andrietta esiintyi itsekin mielellään Iltahuvien näytelmissä, usein miesten roolissa. Tästäkin syystä hän oli kaupungissa keskustelua herättävä värikäs hahmo.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> Kuula, Alma]]> Alma Johanna Silventoinen (5.2.1884 – 8.10.1941), myöhemmin Kuula, oli suosittu konsertti- ja oratoriolaulaja. Toivo Kuulan yksinlaulujen ohella hän tuli tunnetuksi aikansa modernin suomalaisen laulutaiteen esittäjänä. Kotimaisten opintojensa lisäksi Kuula opiskeli musiikkia mm. Milanossa (1908–09) ja Pariisissa (1909–10). Ensikonserttinsa hän piti vuonna 1911. Kotimaisten konserttien lisäksi Kuula esiintyi ulkomailla: Unkarissa, Italiassa, Baltian maissa, Saksassa ja Pohjoismaissa. Puoliso, säveltäjä Toivo Kuula kuoli traagisesti 1918, jonka jälkeen Alma Kuula teki kaikkensa, että hänen edesmenneen miehensä musiikki jäisi elämään ja tulisi tunnetuksi.]]> konsertit]]> musiikki]]> Vehanen, Kosti]]> Antti, Aune]]> Kosti Vehanen (1887—1957) tuli tunnetuksi monien laulajien herkkänä ja taitavana säestäjänä. Yksi näistä oli Aune Antti (1901—1983).
]]>
fi]]>
Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> Holm, Bruno]]> Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai Andriette, Henrietta) Svärd. Kaupunkilaiset kutsuivat häntä nimellä Neissyt; samoin Seurahuoneesta puhuttiin "neissyenä". Tämä lempi- tai pilkkanimi saattoi viitata myös bordellitoimintaan, jota Seurahuoneella mahdollisesti harrastettiin. Andrietta esiintyi itsekin mielellään Iltahuvien näytelmissä, usein miesten roolissa. Tästäkin syystä hän oli kaupungissa keskustelua herättävä värikäs hahmo.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> Göta Blombergin konserttiin. Säestää Pentti Koskimies.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> kuorot]]> J. L. Y:n sekakuoro]]> Varis, Onni]]> Sorasto, Untamo]]> Mielonen, Mikko]]> Onni Varis, tohtori Untamo Sorasto ja lehtori Mikko Mielonen.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> kuorot]]> Joensuun mieslaulajat]]> käsiohjelmat]]> Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee perustamisajankohdakseen vuoden 1911, jolloin Musiikkiyhdistyksen kuoro alkoi pitää säännöllisiä harjoituksiaan. Kuoron toiminta on jatkunut eri syistä katkonaisena, mutta se on aina herätelty uudelleen henkiin.

Vuoden 1957 konserttia johti Ilmari Harju.]]>
fi]]>
Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> kuorot]]> Joensuun mieslaulajat]]> käsiohjelmat]]> Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Kuoron toiminta on jatkunut eri syistä katkonaisena, mutta se on aina herätelty uudelleen henkiin. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee perustamisajankohdakseen vuoden 1911, jolloin Musiikkiyhdistyksen kuoro alkoi pitää säännöllisiä harjoituksiaan.

Vuoden 1957 konserttia johti Ilmari Harju.]]>
fi]]>
Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> kuorot]]> käsiohjelmat]]> Joensuun mieslaulajat]]> Joensuun Mieskuoro sai alkunsa vuonna 1908 perustetun Joensuun Musiikkiyhdistyksen suojissa. Kuoron toiminta on jatkunut eri syistä katkonaisena, mutta se on aina herätelty uudelleen henkiin. Nykyinen Joensuun Mieslaulajat ry. laskee perustamisajankohdakseen vuoden 1911, jolloin Musiikkiyhdistyksen kuoro alkoi pitää säännöllisiä harjoituksiaan.

27.4.1973 konserttia johti Pentti Keinonen. Konsertissa esiintyivät Osmo Kaasinen, Aimo Leppänen ja Kari Sirén.]]>
fi]]>
Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> kuorot]]> käsiohjelmat]]> Joensuun musiikkiyhdistys]]> Joensuun musiikkiyhdistyksen kuoro]]> J. Räsänen. Solistina toimi T. Lappalainen.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> kuorot]]> Joensuun mieskuoro]]> Joensuun musiikkiyhdistys]]> Joensuun musiikkiyhdistyksen kuoro]]> E. Karvonen, Joensuun mieskuoro, J.S.K:n soittokunta ja urkuri J. S. Ristiharju. Viulua soitti metsänhoitaja V. Hämäläinen.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> Jorma Huttusen konserttiin. Säestää Antti Aarnela.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> Kim Borgin konserttiin. Konserttia säesti Pentti Koskimies.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> Bergholm, John]]> fi]]> Joensuu]]> käsiohjelmat]]> konsertit]]> kuorot]]> musiikki]]> Laulu-Miehet (LM) on suomalainen mieskuoro. Kuoron perusti keväällä 1914 joukko entisiä Ylioppilaskunnan Laulajien ja Suomen Laulun mieskuoron laulajia. Lauri Arvi Pellervo Poijärvi (1900-1986; vuoteen 1906 Boijer) oli suomalaisen koulumaailman vaikuttaja, filosofian tohtori ja kuoronjohtaja. Hän toimi kolme vuotta Laulu-Miesten kuoronjohtajana.]]> SKS:n kirjapaino]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> Lehtinen, Matti]]> Koskimies, Pentti]]> Matti Lehtistä säesti Pentti Koskimies.]]> fi]]> Joensuu]]> käsiohjelmat]]> konsertit]]> musiikki]]> Nybergh-Paasonen, Naëma]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> Ingman, Naëmi]]> käsiohjelmat]]> Joensuun Seurahuone sijaitsi Kauppa- ja Suvantokadun kulmassa. Se oli kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Siellä järjestettiin ohjelmallisia iltahuveja ja konsertteja. Ravintolaa emännöi vuosia kaupungin kulttuurielämän alullepanija ja ylläpitäjä Andrietta (tai Andriette, Henrietta) Svärd.  Kaupunkilaiset kutsuivat häntä nimellä Neissyt; samoin Seurahuoneesta puhuttiin "neissyenä". Tämä lempi- tai pilkkanimi saattoi viitata myös bordellitoimintaan,  jota Seurahuoneella mahdollisesti harrastettiin. Andrietta esiintyi itsekin mielellään Iltahuvien näytelmissä, usein miesten roolissa. Tästäkin syystä hän oli kaupungissa keskustelua herättävä värikäs hahmo.]]> fi]]> konsertit]]> musiikki]]> Aholainen, Irja]]> Almi, Alfons]]> Ruusunen, Kalle]]> Irja Aholainen, sopraano Alfons Almi, tenori ja Kalle Ruusunen, baritoni.]]> fi]]> sv]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> Raili Kostian konserttiin. Säestää Pentti Koskimies.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat Raatikainen]]> Tyyne]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat Haapanen]]> Tuomas Valsta]]> Tapani Valsta]]> Esko]]> Tapani Valstan, Tuomas Haapasen ja Esko Valstan konserttiin 1956.]]> fi]]> Joensuu]]> konsertit]]> musiikki]]> käsiohjelmat]]> fi]]>