Kuvaus
Kajaanin seurakunta sai oman kirkkoherran 1655 sen jälkeen, kun seurakunta erotettiin Paltamon seurakunnasta omakseen. Pappilan tuolloisesta sijainnista ei ole varmuutta, mutta artikkelin kirjoittaja G. Enwald arvelee, että se on sijainnut tontilla numero 31.
Venäläiset polttivat pappilan isonvihan aikaan, ja heti rauhan jälkeen 1721 ryhdyttiin rakentamaan uutta pappilaa entisen paikalle. Pappilan kerrotaan valmistuneen asumiskuntoon 1723. Pappila sijaitsi tällä paikalla vuoteen 1791, jolloin rakennukset olivat käyneet liian huonokuntoisiksi. Kruununvouti Daniel Elfving myi talonsa ja tonttinsa seurakunnan käyttöön ja sai itselleen vanhan pappilan sekä 6 000 kuparitaalaria eli noin 3 840 markkaa.
Uuden pappilan tontilla sijaitsi kaksi asuinrakennusta. Toiseen näistä kaksikerroksisista taloista oli sijoitettu kaupungin koulu, jonka kunnossapitovastuu oli aluksi kaupungin kappalaisella ja koulunopettajalla. Katselmusoikeus määräsi kunnossapitovelvollisuuden kuitenkin kaupungille ja maaseurakunnalle.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 136/1931. Kirjoittajana G. Enwald.