Kontio, Kalle]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> asuinrakennukset]]> puurakennukset]]> aidat]]> portit]]> Hämeenlinna]]> Kauriala]]> Erottajakatu 10]]> 1910-luku]]> fi]]> Koskinen, K. B.]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> asuinrakennukset]]> puurakennukset]]> Hämeenlinna]]> Sairio]]> Rautatienkatu 66]]> 1910-luku]]> fi]]> Lagerström, F. W.]]> rakennukset]]> asuinrakennukset]]> puurakennukset]]> tiilirakennukset]]> portit]]> uudisrakentaminen]]> muutostyöt]]> arkkitehtuuri]]> empire]]> uusrenessanssi]]> nikkarityyli]]> Hämeenlinna]]> 1830-luku]]> 1890-luku]]> Lukiokatu 9]]> Linnankatu 5]]> 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä monet Hämeenlinnan puiset empirerakennukset "muodistettiin" uusimalla niiden ulkoasu nikkarityyliseksi. Arkkitehti F. W. Lagerström piirsi vuonna 1890 kulman puurakennuksille runsain yksityiskohdin koristellun pinnan, jossa käytettiin listoja, sorvattuja konsoleita ja ikkunakehysteitä sekä pilastereita. Rakennuksia yhdistää komea kivirakenteinen pyörökaariportti. Lukiokadun puoleiseen sivuun Lagerström piirsi kaksi sivurisaliittia, ulkonemaa, joista toiseen liittyi katuovi katoksineen. Uusrenessanssia edustava tiilinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1891 arkkitehti H. R. Helinin piirustusten mukaan. Rakennuksessa toimi 1960-luvulta 1980-luvulle poliisilaitos, sen jälkeen kaupungin virastoja. Nykyään talo on asuinkäytössä.]]> Helin, H. R.]]> sv]]> Rancken, Helge]]> asuinrakennukset]]> puurakennukset]]> rukoushuoneet]]> evankelinen liike]]> Luther-talo]]> Hämeenlinna]]> Lukiokatu 1]]> Arvi Kariston katu 17]]> 1880-luku]]> Rancken Helge]]> rakennuspiirustus]]> Kauppias A. Karen osti tontin ja talon vuonna 1896 kauppias Wilhelmssonilta. Karen kuului Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen Hämeenlinnan osaston toimihenkilöihin. Kun Hämeenlinnan papisto suhtautui vuosisadan alussa epäilevästi yhdistykseen, liikkeen kannattajat halusivat rakentaa oman rukoushuoneen kaupunkiin. Arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema rukoushuone rakennettiinkin Karenin omistamalle tontille vanhan asuinrakennuksen viereen Lukiokadun puolelle. Uusi rakennus otettiin käyttöön 26.10.1902. Karen myi sekä asuintalonsa että tonttinsa evankeliumiyhdistykselle vuonna 1908.
Kun vanha rukoushuone alkoi rapistua, kaupunki kaavoitti sen paikalle pysäköintialueen. Hämeenlinnalaiset evankelisen liikkeen aktiivit hakivat ja saivat tukea valtakunnalliselta evankeliumiyhdistykseltä, joka lupasi rahoittaa uuden talon rakentamisen, jos kaupunki suostuisi muuttamaan asemakaavaa. Näin tapahtuikin. Molemmat vanhat puurakennukset purettiin vuonna 1962, ja paikalle rakennettiin nykyinen Luther-talo, jonka siipiosassa Evankeliumiyhdistyksen Hämeenlinnan osasto toimii. Muu osa talosta on asuinkäytössä.]]>
sv]]>
rakennukset]]> puurakennukset]]> koulut]]> kirjastot]]> museot]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Hämeenlinna]]> 1920-luku]]> 1930-luku]]> Gadd, Magnus]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> sotaväki]]> sotilaat]]> kasarmit]]> varuskunta-alueet]]> rakennukset]]> puurakennukset]]> Suomenkasarmit]]> Suomen kasarmit]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> H. A. H. (Hans A. Hanson)]]> koulut]]> koulurakennukset]]> puurakennukset]]> Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu]]> Pikkutori]]> talvi]]> Hämeenlinna]]> 1900-luku (vuosikymmen)]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> ilmakuvat]]> rakennukset]]> puurakennukset]]> kaupunkikeskustat]]> koulut]]> lyseot]]> Hämeenlinnan lyseo]]> Hämeenlinna]]> 1940-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Hauhon kunnan lastenkodin ulkorakennuksen piirustus]]> Lehtonen, Juho]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> puurakennukset]]> lastenkodit]]> piharakennukset]]> Hauhon kunnan lastenkoti]]> Hämeenlinna]]> Hauho]]> Rukkoila]]> 1930-luku]]> Rukkoilan lastenkoti lakkautettiin vuonna 1965. Lakkauttamisen jälkeen talo luovutettiin Hauhon veteraanijärjestöjen haltuun ja se tunnettiinkin sittemmin Veteraanimajana. Hauhon veteraanit rakennuttivat samalle tontille myöhemmin oman saunarakennuksen ja luopuivat päärakennuksen vuokraoikeudesta. Rakennus ja sitä ympäröivä Vähä-Luotian tila on edelleen Hauhon kunnan omistuksessa.]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> nuorisoseurantalot]]> seurantalot]]> julkiset rakennukset]]> puurakennukset]]> Pukkila -- Kantele]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Touru, Onni]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> puurakennukset]]> koulurakennukset]]> koulut]]> kansakoulu]]> Kirkonkylän kansakoulu]]> Hämeenlinna]]> Hauho]]> kirkonkylät]]> 1920-luku]]> fi]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> 1920-luku]]> kylät]]> puurakennukset]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Caween, Alfred]]> rakennuspiirustus]]> rakennukset]]> asuinrakennukset]]> lisärakentaminen]]> arkkitehtuuri]]> uusrenessanssi]]> nikkarityyli]]> asuinrakennukset]]> puurakennukset]]> 1870-luku]]> Hämeenlinna]]> Caween Alfred]]> Hirsirakennus kuuluu ns. Koilliskulman kortteleihin lähellä Sibeliuksenpuistoa. Nämä Koilliskulman uusrenessanssityyliset asuinrakennukset antavat hyvän kuvan Hämeenlinnan puukaupunkivaiheen rakentamisen mittakaavasta. 1800-luvun lopulla useat alueen puurakennukset vuorattiin koristeellisesti. Hämeenlinnan Koilliskulma merkittiin ensimmäisessä Axel Magnus von Arbinin 1777 laatimassa kaavassa Hämeen linnaa ja kaupunkia yhdistäväksi puistoalueeksi. A. W. Zittingin jälleenrakennuskaavassa vuoden 1831 tulipalon jälkeen kaavoitettu alue laajentui myös Koilliskulman alueelle. Maaherra Rehbinder esitti 1841 uuden puiston, nykyisen Sibeliuspuiston (entisen Tähtipuiston) rakentamista.]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> sv]]> nuorisoseurantalot]]> seurantalot]]> julkiset rakennukset]]> puurakennukset]]> Pertti Mäkelä kuvasi Toimelan Pukkilan Kirkonkylässä vähän ennen kuin talo purettiin. Värikuvat ovat lokakuulta 1974. Mustavalkoiset valokuvat on otettu muutama vuosikymmen aiemmin. Kuvissa poseeraavat Martti Mäkelä (asepuku) yksinään ja yhdessä Antero Simolinin kanssa sekä kanttori Marttisen johtama kuoro. Sekakuoron kuva on vuodelta 1911.
Talvella otetun kuvan ottoajankohta ei ole tiedossa.]]>
Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]>
Joensuu]]> postikortit]]> puurakennukset]]> rakennukset]]> koulut]]> fi]]> Postikortit]]> Joensuu]]> kadut]]> rakennukset]]> puurakennukset]]> fi]]> Joensuu]]> postikortit]]> kadut]]> rakennukset]]> puurakennukset]]> Herman ja Hellä Björklundin vuonna 1916 perustama Rauta-Aitta sijaitsi Tori- ja Koskikatujen kulmassa, nykyisen Carelicumin talon paikalla. Talon rakennutti Ivan Kononoff. Heikki Pääkkönen perusti siihen jo vuonna 1895 ensimmäisen rautakaupan. 1950-luvulla talo nimettiin Tokos-kulmaksi - nimi tuli Torikadun ja Koskikadun mukaan. Kortti on osoitettu Apteekkari Herra H. Olsonille.]]> fi]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> 1920-luku]]> puurakennukset]]> rakennukset]]> rakentaminen]]> kylät]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Hosiaisluoma-Karppinen, Alli]]> puurakennukset]]> rakennettu ympäristö]]> pihat]]> Orimattilan kirjasto]]> fi]]> Joensuu]]> rakennukset]]> puurakennukset]]> Joensuu]]> kadut]]> puurakennukset]]> Kalastajank. - Rantak.]]>