Lahden - Loviisan leveäraiteinen rata avattiin liikenteelle 2.5.1960. Juhlajunan(lättähatun) kyydissä juhlavieraita vas. Jukka Luukkanen, Kalevi Mäkelä, Berglund, Vilho Sihvola ja Esa Koivusilta.
Raision aseman kautta kulki vilkas junaliikenne vielä 1960-luvulla. Samalla vuosikymmenellä alkoivat kuitenkin paikallisjunien matkustajamäärät vähentyä linja-autojen alkaessa liikennöidä yhä enemmän Turun ja Naantalin väliä. Nykyään Raision aseman…
Muutama sata metriä Ihalantien tasoristeyksestä Turun suuntaan sijaitsi Ihalan pysäkki. Ihalassa oli pieni, 1920-luvulla rakennettu asemarakennus ja sivuraide, johon tavaravaunu voitiin siirtää lastauksen tai purkauksen ajaksi. Ihalan pysäkin vilkas…
Kertomus Waasan rautatien rakentamisesta sekä siihen pannuista kustannuksista, rautatien-rakennuksen toimeenpanoa varten asetetun Komitean antama.
1879-1883
Teknillinen selitys radasta
Lyhennys-ote Waasan rautatien loppukatselmuksessa tehdystä…
Kannattavaisuuslaskelma, laatinut J. E. Jaatinen ja julkaissut Vaasan kaupungin rautatiekomitea.
Pääraiteitten yhteenlaskettu pituus.
Asutus.
Maatalous.
Kauppa ja teollisuus.
Metsätalous.
Rakennuskustannukset.
Asemat ja laiturivaihteet ovat…
Tie- ja liikenneopas vuodelta 1878 sisältää Suomen maa- ja vesiliikenteen aikataulut, matkojen pituudet ja hinnat eri paikkakuntien välillä. Pohjois-Karjalan liikenne sisältyy julkaisuun.
Johdanto
I. Pohjanmaan-Savon poikkiradan alkuhistoria
II. Esitys ratasuunnan Vaasa-Härma-Lappajärvi-Alapitkä rakentamisesta
III. Keski-Suomen poikkirata eli Suomen Pacific-rautatie
IV. Miksi Vaasa poikkiradan päätepisteeksi?
V. Vaasan satamain…
Irrallinen karttalehti
Vaasan kaupungin Rautatiekomitean julkaisema
Julkaisuaika ei tiedossa, ehdotus Vaasa - Härmä rautatiestä jatkettuna Alapitkään tehty 1926.
Helsingin–Hämeenlinnan radan työpiirustukset hyväksyttiin vuonna 1857, ja samana vuonna ilmestyi Karta öfver jernvägen emellan Helsingfors och Tavastehus. Myös tulevat asemarakennukset on merkitty karttaan. Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rataosuus…
Kertomus Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien rakennusvaiheista ilmestyi vuonna 1860 Finlands allmänna tidning -lehdessä, joka on digitoituna Kansalliskirjaston historiallisessa sanomalehtikirjastossa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston…
Ensimmäinen rautatiesilta Vanajaveden yli rakennettiin 1870-luvulla, kun rataa jatkettiin Hämeenlinnasta Tampereen suuntaan. Ensimmäinen silta vaurioitui sisällissodassa. Kuvassa näkyvä uusi kaarisilta valmistui 1920-luvun alussa. Rautatiesiltaa…
Hämeenlinnan 1870-luvulla rakennettu rautatiesilta on tässä postikortissa kuvattuna Vanajaveden länsirannan puolelta 1900-luvun alkuvuosina. Alkuperäinen rautatiesilta oli käännettävä, mutta sen kääntökoneisto vaurioitui sisällissodan aikaisessa…
Rautatiesilta Vanajaveden yli rakennettiin 1870-luvulla, kun rataa jatkettiin Hämeenlinnasta Tampereen suuntaan. Silta oli matala, mutta se oli rakennettu käännettäväksi, niin että suuremmatkin laivat pääsivät kulkemaan sen kohdalta. Sisällissodan…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
