Odottavia äitejä ja isiä on runsaslukuisasti mukana perhekurssilla. Vasemmalla kurssin vetäjä Kyllikki Halonen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.10.1977.
Kaupungin terveysasiat siirtyivät vuonna 1880 terveyshoitokunnan valvontaan. Se oli elin, johon kuuluivat pormestari, kaupunginlääkäri ja muutamia muita henkilöitä. Terveydenhoitolautakunnan tehtäväalueeseen kuuluivat erilaiset terveyden- ja…
Suomessa ei sotaväen välskäreitä lukuun ottamatta ollut lääkäreitä ennen kuin vasta 1700-luvun alkupuolella. Erityisen huono terveydenhuolto oli Kajaanin seudulla, sillä laajassa Oulun läänissä oli yksi ainoa piirilääkäri vuoteen 1807 saakka.
Vuonna 1949 työnsä kätilöna aloittanut Kyllikki Halonen esittelee neuvolassa äitiyshuollon kuvasarjaa. 1965. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 5.2.1965.
Arja Salminen ja Marja Salminen valmistautumassa silmänpaineen mittaukseen. ”Potilaana” Jaakko Salo. Keiteleläisten maksuton terveystarkastus yläasteen koululla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.3.1975 ja 3.4.1975.
Vuonna 1880 annettu terveydenhoitoasetus velvoitti kunnat pitämään silmällä terveyden- ja sairaanhoitoa, terveydenhoidosta annettujen asetusten noudattamista ja myös yleistä puhtaanapitoa. Hauhon pitäjässäkin yleinen terveydenhoito ja sen valvonta…
"Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollinen Asetus, koskien terveydenhoitoa Suomessa" astui voimaan 1.7.1880. Kaupungeissa oli nimettävä terveydenhoitolautakunta ja vahvistettava terveydenhoitojärjestys. Maaseudulla terveydenhoidon valvonta ja…
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) selvitti vuonna 1909 Hämeenlinnan kaupungin terveydenhoidon tilannetta kaupungissa pidettävää Suomen terveydenhoitoyhdistyksen kokousta varten. Vaikka kokous peruuntuikin, Mannerin selvitys julkaistiin…
Rouva Hokkanen ja ylihoitaja Koskinen täyttämässä vanhusten terveyspäiväkortteja. Keiteleellä järjestetty terveyspäivä oli laatuaan ensimmäinen koko maassa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 19.3.1970.
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
