Pekka Morottaja muistelee Aholan kosioretkeä Riutulassa ja myös harhapolkuja, joille hän suistui Aholan Riston kaupassa. Jauhonhakureissulla rekeen tuli laitettua kaupan varastosta maksetun jauhosäkin lisäksi muutakin tarvekalua kuten nippu pieksuja…
Svante Kangas kertoo Kessin savotasta ja elämästä siellä 1933-1934. Puut kaadettiin sydäntalven aikaan aamuvarhaisella lampun valossa. Svante liikkui alueella porolla. Hän saikin tehtyä Lapinkuulun ojuksen eli hyvän ajoporon kaupat poliisi Alelan…
Metsänhoitaja Aki Castren oli omapäinen eikä kuunnellut toisten ohjeita. Piittaamattomuus aiheutti metsänhoitajalle mm. vakavan vilustumisen Tenolla ja Ilkiävaaran savottatyömaan työnjohdon menettämisen.
Haastateltavan lapsuudessa Akkajärvellä elettiin luontaistaloudessa, elinkeinoina olivat kalastus, poronhoito ja metsästys. Ympärillä olevissa vesistöissä oli runsaasti isokokoista kalaa. Kalastusta harjoitettiin kestävän kehityksen periaatteen…
Akilla tekee mieli lähteä pilkkimään isoja ahvenia. Hyvä ahvenjärvi on Angelissa ja sinne järjestetään "virkamatka". Angeliin tulee kuusikymmentä kilometriä, suurin osa matkasta porokyydillä. Saalis on kuitenkin hyvä, 150 kg isoja ahvenia.
Anna-Briita Mattus oli Karhu-Pekan sukua. Hän oli luonnonparantaja, kuppari ja hieroja. Kuppaus auttoi muunmuassa reumatismiin. Kuppaaminen tapahtui saunassa. Anna-Briitalla oli myös jonkinlaisia ennaltanäkemisen taitoja.
"Olen minä herrojenkin kyydissä kulkenut", oli Rajalan Anni naureskellut, kun muisteli minkälaisessa seurassa oli matkannut tunturista Ivaloon. Hänellä oli ollut tapana mennä hyvissä ajoin pysäkille, jos sattuisi saamaan peukalokyydin kylille ennen…
Aukku muistelee armeijan aikuista talon siivousta ja siihen liittyneitä sattumuksia. Metson pyynti sai miesten kesken pientä kilpailuhenkeä aikaan. Kun kaverit kaipasivat vaihtelua ainaisen mettokeiton syöntiin, tarttui Aukku kivääriin ja kävi…
Isoisäni Matti Kiviniemi toimi Aurinkolaivan kapteenina ja minäkin pääsin Armin kanssa monesti laivamatkalle. Sisävesiliikenteeseen rakennettu laiva oli tuotu etelästä. Laivaliikennöintiä varten Junnu-Matin rantaan oli rakennettu tie ja…
Suomen Matkailuliiton omistama Aurinkolaiva liikennöi 1950-luvulla muutaman vuoden Inarijärvellä Koppelon ja Inarin kirkonkylän välistä reittiä. Laiva oli vastaavankokoinen kuin sisämaassa liikennöivät laivat yleensä olivat, n. 30 metriä pitkä ja 7…
Haastateltava asui 70 kilometrin päässä Petsamosta pienessä kylässä. Petsamossa oli yksi pappi ja yksi lääkäri. Synnytyksiä ja sairauksia pyrittiin hoitamaan omin voimin. Evakkoon kylän väki lähti Kalajoelle. Evakon jälkeen haastateltava muutti…
Ennen sotia Inarissa oli yksi lääkäri. Sairauksia hoidettiin paljon omin keinoin. Espanjantauti tappoi 1920-luvulla runsaasti ihmisiä, usein koko perhekunnan. Inarilaisten tavallinen asumismuoto oli mökki ja sauna. Sodan jälkeen oli rakennustöitä.
Kolttaköngäs oli vilkas turistipaikka. Siellä oli monikerroksinen hotelli, joka paloi ja jonka tilalle rakennettiin heti uusi. Lampaita oli joka talossa, samoin poroja. Lehmiä ei ollut joka talossa; hotellilla oli omat lehmät. Kalastusta…
Haastateltava on muuttanut lapsena perheensä kanssa Kittilästä Petsamoon. Perhe oli työläisperhe. Taloissa oli lampaita ja lehmiä omiksi tarpeiksi, harjoitettiin perunanviljelyä ja jokikalastusta. Petsamoon rakennettiin tie ja sinne tuli Nikkelin…
Pekka asettui evakkomatkalta paluun jälkeen Tsurnuun, äitinsä kotitaloon, jossa hän on viettänyt elämänsä aluksi äitinsä kanssa asuen ja myöhemmin asuinkumppaninsa Inkan kanssa. Toimeentulo on saatu luonnosta ja poroista. Sodan jälkeen käytiin…
Porovarkaus ja siepatuksi tuleminen eivät tulleet varoittamatta, sillä kertoja näki ennenunen taphtumista muutamia päiviä ennen kuin se tapahtui. Pekka on tavannut sieppaajansa jälkikäteen ja antanut yhdelle korvatilkan kuittaukseksi…
Haastateltava muistelee lapsuuttaan ja lapsuuden perhettään. Ensimmäiset muistikuvat liittyvät kalaan ja kalastukseen. Kalastus on elättänyt haastateltavan lapsuuden perheen ja myös oman perheensä hän on elättänyt kalastuksella.
Haastateltava kertoo kuinka hän pikkutyttönä Törmäsen kylässä joutui äitinsä kanssa karjanhoitotöihin ja kuinka raskasta työtä se pienelle tytölle oli.
Rukoushuone sijaitsi Nellimin ja Sulkusjärven välillä. Myöhemmin sotien jälkeen se paloi. Silloin kun pappi kävi, pidettiin kirkonmenot ja seurat. Lappalaisia tuli paikalle eri puolilta Inaria. Kun lapsi syntyi, hänelle annettiin hätäkaste ja oikea…
Inarissa niinkuin muuallakin Suomessa raivosi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa monia tartuntauteja, joihin kuoli paljon väkeä. Maria Kokko jäi ainoana lapsena eloon seitsenhenkisestä sisarusparvesta. Muut kuolivat joko kuristustautiin tai…
Inarissa riehui 1919-1920 espanjantauti, johon menehtyi yli 200 henkeä, jopa kokonaisia perheitä. Lapsia jäi paljon orvoiksi, eivätkä kaikki mahtuneet Riutulan lastenkotiin. Osa lapsista, kertoja mukaan lukien, sijoitettiin Toivoniemeen,…
Pekka ompelee suonilangalla halonteossa syntyneen syvän haavan. Suonilanka ei perimätiedon mukaan aiheuta tulehtumista. Setä-Matti ja veli Antti lähtevät talvikeleillä pyytämään Marastosta karhua. Asentopaikkaa varten tarvitaan nuotio ja niinpä…
Tarina kertoo mitä Pentti Lehtolan uteliaita matkailijoita varten sepittämät jutut saivat aikaan ja mitä Matti Lehtola joutui kokemaan ryhtyessään oikomaan tieteen tekijöiden todeksi uskomia juttuja.
"Kaikkia hommia ne etelän muotinuket meillä teettää, että ne sais turkit juhliinsa" kirosi Korhonen, kun juuttui takistaan kuusenoksaan ja pudotti rakovalkean loisteessa kuivahtaneet karvakenkänsä lumihankeen. Talviaikaan ei voinut huuhtoa kultaa,…
Härkinmylly on jauhanut viljaa esi-isillemme, toteaa Lauri Pekkala ja muistelee samalla kuinka Kyrönkylässä viljeltiin menestyksellisesti ohraa ja perunaa ennen sotia. Mylly oli Kyrön jakokunnan omaisuutta ja se oli näyttävän näköinen. Aikojen…
Heimo Lehtolalla oli turkistarha Juutuanvaarassa, jossa hän kasvatti mm. kettuja ja kaniineja. Tarhattavien eläinten nahkojen lisäksi Lehtola toimitti Kemissä asuvalle liikekumppanilleen myös luonnoneläinten ja kotieläinten nahkoja. Tarhaustoiminta…
Matti Lehtolan isä joutui poliisihommissaan selvittelemään Solojärvellä tapahtunutta mystistä porovarkautta. Poroja katosi tokasta, eikä mitään jälkiä porojen kuljettamisesta tai terurastamisesta ollut nähtävillä. Ainoa alueella liikkunut henkilö oli…
Helga Malm oli lahjakas ja tomera nainen, joka hoiti terveyssisaren toimen ohella myös mm. Kaamasen kievaria ja luottamustehtäviä Inarin kunnassa. Hyviä tekoja haittasi ahneus, joka joissain tapauksissa meni liian pitkälle. Yksi tällainen…
Satunnaiset helmenpyytäjät kokeilivet onneaan väliaikaisesti, kun sen sijaan ns. elinkautisilla pyytäjillä onni oli parempi. Hyvän helmen löytämiseen vaadittiin satojen, jopa tuhannenkin raakun avaaminen. Simpukan ulkokuoren lukemisen taito auttoi…
Helmenkalastus alkoi yleensä juhannuksen jälkeen vesien lämmettyä ja sitä jatkui läpi kesän syksyyn saakka. Mikäli helmiä ei löytynyt, pyynti vaihtui kalastukseen. Simpukoita etsittiin kahlaamalla matalassa vedessä ja sukeltamalla syvemmässä kohtaa.…
Helmi puhdistettiin ja se esiteltiin silkkialustalla ostajalle. Välittäjät tienasivat usein eniten helmikaupassa. Kertoja sai tosin kerran laadukkaasta helmestä 5000 mk, mikä vastasi kahdensadan poron tokkaa. Ivalon lennättimen johtaja Mauri…
Niemelän, kuten muidenkin talollisten karja laidunsi kesät luonnonnityillä ja tuli vasta syksyllä pihapiiriin. Vain lehmät pidettiin yöaikana navetassa. Talon piiat ja rengit yöpyivät tallin vintillä ja navetan hinkaloissa kesäaikaan. Sunnuntait oli…
Kertojan suvun vallitseva luonteenpiirre on aina ollut herkkyys. Suvun jäsenet ovat olleet sekä herkkiä että lahjakkaita. Varsinkin kaamos ja pimeys ovat aiheuttaneet ahdistusta. Tarinassa kerrotaan, että vanhat ihmiset ovat ennen kuolemaansa…
Ahvenjärven savotalla oli kymmenen hevosta ja kolmekymmentä miestä. Maasto oli korkeaa ja vaarallista sekä hevosille että miehille. Leimikot tehtiin harvoiksi. Kaadettavat puut olivat jykevää tukkitavaraa ja vanhimmatkin, kaadetuksi määrätyt puut…
Vuotta 1921 kutsuttiin villiksi vuodeksi savotoilla ansaittujen hyvien tienestien takia. Puusta maksettiin 5 mk/juoksumetri ja saaduilla tuloilla Aukustin isä osti hyvän hevosen 10 000 markalla. Aukusti muistelee myös, kuinka Mikko Kiviniemi lähti…
Kesällä 1944 Ivalon asukkaita oli siirretty väliaikaiseen evakkoon Ukontuvalle. Sinne oli saapunut myös kuuluisa helmenkalastaja Huhti-Heikki, joka oli myynyt saaliinsa ja päättänyt lähteä lopullisesti Rajajoosepin kentältä. Majapaikassa Huhti-Heikki…
Tarinan kertoja muistelee, kuinka hän joutui pienenä huutolaislapseksi, kun äiti menehtyi ja isä sairastui. Lapsena hän osallistui kalastukseen ja monenlaisiin sisätöihin. Myöhemmin hän aloitti maantietyöt ja metsästi lintuja ja oravia myyntiin.
Helmenpyyntiä voi verrata kullankaivuuseen tai lottoamiseen. Siihen innostuu varsinkin jos kohdalle sattuu hyvä ja arvokas helmi. Laadukkaan helmen tunnisti lasinkirkkaudesta, punaisesta tai mustasta väristä. Helmen jaloimmat yksilöt on luokiteltu…
Heikki Aikio oli Iijärven viimeinen vakituinen asukas. Nyt paikka on jäänyt kesäasujien käyttöön. Iijärveltä on löytynyt nelijalkaisia aittoja, joiden arvellaan olleen aiemmin järven rannalla asuneiden norjalaisten perua. Isänisä Juhani Aikio muutti…
Lehtolan pirtissä luettiin kirjallisuutta sekä lausuttiin sananlaskuja ja arvoituksia iltaisin puhdetöiden lomassa. Talossa asui toisinaan myös reipas huutolaisukko Rajalanäijä, joka intoutui kertomaan tarinoita. Eräässä talossa lehmiä oli vaivannut…
Pirkon isoisällä oli kalamaja Naukulahdessa, jonne mennessä poikettiin useasti Nuoran-Juhanissa. Lapsetkin pääsivät mukaan jopa viikon kestäville kalareissuille. Tytöille se oli mukavaa vaihtelua, sillä he saivat kuljeksia vapaina luonnonhelmassa ja…
"Muikku, käärme ja piikanen tyttö eivät ole päässeet tunturin yli vaan ne on pitänyt tuoda". Rktl:n seurantatutkijana ja troolikalastajana Inarijärvellä toiminut Jaakko Kyrö kertoo, miten muikkukanta syntyi Inarijärveen ja mitä siitä seurasi.…
Sodan jälkeen Inarjärveltä saatiin niin paljon kalaa, että sen kanssa joskus hätävy. Nuotalla saatiin parhaimmillaan 800 kilon saaliita, jotka suolattiin kerroksittain puutynnyreihin ja vietiin myytäväksi. Parhaita kauppakaloja olivat siika ja…
Inarin kirkon alttaritaulu kastui evakkomatkalla ja se korjattiin Ateneumissa Helsingissä. Tarinassa muistellaan Inarin kirkonkylän ja Inarin seurakunnan historiaa.
"Lapin luonto ja erämaat ovat matkailun vetovoima, jota ei vielä täysin ymmärretä", toteaa Lapin Luontolomat Oy:n perustaja Teuvo Katajamaa muistellessaan kymmeniä vuosia kestänyttä ohjelmapalvelu yrittäjätoimintaansa Saariselällä. Lapin Luontolomat…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa