Kirjassa on tutkintokirjat kihlakunnan oikeusistunnoista Tohmajärven ja Pälkjärven käräjäkunnasta sekä Värtsilän välikäräjästä vuosina 1856-1857, jossa käsiteltiin alkoholin vaikutuksen alaisena tehtyä murhaa.
Artikkelissa kerrotaan Paltamon kirkon historiaa ja luetellaan Paltamon hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan. Alussa kerrotaan myös Paltamon kirkon historiasta.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 81 ja 82…
Kun Kajaanin kaupunki ja sen ympäristö olivat entisaikoina maanteiden puutteessa eristettynä muusta Suomesta, eivät virkamiehet mielellään tahtoneet tuolle syrjäiselle seudulle. Lisäksi Etelä-Suomessa palvelevia virkamiehiä rangaistiin rikoksista…
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök esittelee tässä kirjassa Keski-Hämeestä, erityisesti synnyinseudultaan Padasjoelta peräisin olevia vanhoja tapoja ja tarinoita. Ne liittyivät yleensä pyhäpäiviin, mutta…
Viktor Manner toimi Hämeenlinnan kaupunginlääkärinä vuosina 1899–1913. Manner oli myös uudistusmielinen kunnallismies, jolla oli suuri vaikutus esim. kaupungin vesijohtolaitoksen perustamiseen. Tässä artikkelissa Manner selvittelee mm. tilastojen…
Uudismäki. Keitele, Äyräpää. Tilan luhtiaitta on sijainnut paikallaan 1800-luvun puolivälistä. Luhdin pihapuoleiseen seinään on kaiverrettu vuosilukumerkinnät 1853, 1865, 1869 ja 1910.
Vuonna 1760 oli Suomessa ainoastaan neljä piirilääkäriä, joista Pohjanmaan lääkäri oli sijoitettu Vaasan kaupunkiin. Hänen virka-alueenaan toimi Vaasan ja Oulun läänit (silloinen Pohjanmaan lääni). Kajaanin seudulla puolestaan oli pula…
Henrik Vilhelm Claudelinin artikkelissa "Kajaanin linnan kuuluisan ja oppineen vangin Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa?" (http://digi.kirjastot.fi/admin/items/show/125935, julk. n. 1930) kerrottiin, että Karl Johan…
Vuodesta 1733 määrättiin Kajaanissa vuosittain yksi raatimiehistä "tarkastamaan, kuinka tulta käsitellään kaupungissa". 1779 päättivät kaupungin porvarit, että "asukkaitten tuli mies talosta vuorottain, kaksi miestä kerrallaan, joka yö kulkea…
Ensimmäinen varma tieto Kajaaniin perustetusta postikonttorista on vuodelta 1669, vaikka kaupungissa lienee ollut postitoimisto jo heti kaupungin perustamisen jälkeen 1651. Johan Gamman toimi Kajaanin postimestarina 1669.
Kajaanin kaupungilla ei ollut varsinaista raatihuonetta, ennen kuin se 19. helmikuuta 1747 osti 900 kuparitaalarilla linnan päällikön Didrik Trolinin leskeltä tämän omistaman kartanon ja tontin. Tätä rakennusta käytettiin raatihuoneena vuoteen 1830…
Kajaanin seurakunta sai oman kirkkoherran 1655 sen jälkeen, kun seurakunta erotettiin Paltamon seurakunnasta omakseen. Pappilan tuolloisesta sijainnista ei ole varmuutta, mutta artikkelin kirjoittaja G. Enwald arvelee, että se on sijainnut tontilla…
Kajaanin kaupungin perustamisen jälkeiseltä ajalta ei ole tämän artikkelin mukaan varmaa tietoa, kuka kaupungissa on toiminut lukkarina, mutta on arveltu, että sellainen on kuitenkin virkaan nimitetty vuonna 1665. Isoviha hävitti vanhimmat…
Spoof-suvun vanhimmiksi jäseniksi tiedetään varmuudella 1600-luvun jälkipuoliskolla eläneet Erik, Johan ja Jonas. Kun Johan, tai Juhana, kuoli lapsettomana ja Jonas sai ainoastaan tyttäriä, jatkui suku ainoastaan Erikin sukuhaarasta. Suvun jäseniä on…
Vuonna 1834 nimitettiin Fredrik Calamnius Kajaanin tuomiokunnan tuomariksi. Tämän jälkeen hän osti Joutava-nimisen kruununtorpan Paltamosta. Vuonna 1836 hän rakennutti tontille asuinrakennuksen ja seuraavana vuonna toisen, vieläkin suuremman…
Kajaanin kaupunki on vuodesta 1727 kirjannut ylös perunkirjoihin esineitä, joita porvarit niihin aikoihin omistivat. Artikkelissa luetellaan perunkirjoihin perustuvia tavaroita ja niiden omistajia ja esineiden mahdollisia arvoja.
Artikkeli sisältää luetteloita Kajaanin kaupungin tonteista, rakennuksista ja omistajista vuodesta 1736 alkaen, jolloin tontit numeroitiin ensimmäisen kerran. Vuonna 1820 tonttien numerointia muutettiin.
1800-luvun lopulla tervan hinta oli laskenut ja sen poltto velkaannutti tekijänsä. Oulun apulaislääninagronomi Anders Theodor Europaeus (1836-1912) kampanjoi voimallisesti maanviljelyksen ja karjanhoidon puolesta. ”Jos Kajaanin kihlakunnan wanhat…
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) selvitti vuonna 1909 Hämeenlinnan kaupungin terveydenhoidon tilannetta kaupungissa pidettävää Suomen terveydenhoitoyhdistyksen kokousta varten. Vaikka kokous peruuntuikin, Mannerin selvitys julkaistiin…
Tämä on juttu juomareista on tunnetuin Tuoriniemen runoista. Runon 413 kalevalamittaista säettä tarjoavat osuvia tuokiokuvia eri säätyjen elämästä. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Turun Viikkosanomissa 1826 ja sen jälkeen useina…
Hämäläisten pukineiden olennaisimmat osat 1800-luvulla olivat valkoinen rohtiminen mekko, patalakki ja pieksut. Kansanpukujen ohella R. W. Ekmanin teos esittelee hämäläisen heimon luonnetta, hämäläisten asumisoloja, rakennuksia ja yleisemminkin…
13. huhtikuuta 1872 julkaistiin kuopiolaisessa Tapio-lehdessä Sotkamosta 29.3. lähetetty kirje, jonka kopio sittemmin julkaistiin tässä artikkelissa. Kirjeessä kerrotaan muun muassa, että velat valtiolle on vihdoin saatu maksettua, kirkolliset ja…
Artikkeli esittelee Sotkamon kappalaisen, myöhemmin Siikajoen kirkkoherran, Samuel Bohmin jälkeläisiä. Samuel Bohm, lukkarin poika Oulusta, syntyi 20. toukokuuta 1732, pääsi ylioppilaaksi 1751, vihittiin papiksi 1758, toimi Sotkamon kappalaisena…
Yrjö Weilinin perustama julkaisusarja Aikamme siveellisyyskysymyksiä oli 1900-luvun alun merkittävin moraaliopas. Sarjan kymmenennessä osassa kansankirjailija Pietari Päivärinta (1827-1913) pohtii siveellisyyden tilaa Pohjanmaalla aiheinaan mm.…
Seppälä. Keitele, Vuonamo. Sukutila vuodesta 1698 ja myös kantatila. Päärakennus ajoittuu 1800-luvulle. Tarkka rakentamisvuosi on tuntematon. 1910-20- luvuilla rakennettiin taloon avokuisti.
Saran sisaret esittelee suomalaisia vähän tunnettuja naiskirjailijoita, joiden teoksia julkaistiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Esiteltävät kirjailijat ovat romantikkoja, uskonnollisia kirjailijoita, työväenliikkeen naiskirjailijoita sekä…
Vuonna 1903 alettiin valtion kustantamana kaivaa tukinuittoväylää Oulujärvestä Siikajoen sivuhaaraan Neittävänjokeen. Siikajoen uittokanava (Painuan uittokanava) on n. 11-12 kilometriä pitkä ja sen rakentaminen maksoi yli 200 000…
Onni Wetterhoffin eräkertomusten toisessa osassa kerrotaan mm. kuuluisasta sääksmäkeläisestä metsästäjästä ja karhunkaatajasta Kokko-Kustaasta (1818–1886), jonka metsästysretket ulottuivat myös Hämeenlinnan seudulle. Teoksessa on myös kuvaus…
Onni Wetterhoffin erätarinoiden ensimmäisen osan aloittaa kuvaus maineikkaasta erämiehestä ja karhunkaatajasta, hauholaisesta Eero Juhani Heinäkankaasta (1799–1884), jota Wetterhoff oli käynyt haastattelemassa yhdessä ystävänsä, kirjailija Paavo…
Vuoden 1852 Armollinen asetus yleisestä vaivaistenholhouksesta Suomessa määräsi köyhäinhoidon yhteiskunnan pakolliseksi tehtäväksi. Hämeenlinnan kaupungillekin laadittiin asetuksen perusteella oma köyhäinhoitosäännöstö muutaman vuoden päästä.…
Kajaanin kihlakunnassa ja kaupungissa vuosina 1810 ja 1820 määritellyt hinnat esimerkiksi tynnyrilliselle ruista, ohjaa sekä ketun nahalle, härälle, lampaalle ja yhden hevosen ja miehen päivätyölle. Lopussa on artikkelissa lueteltujen tuotteiden ym.…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
