Aineistot (yhteensä 11)

  • Avainsanat: 1830-luku

1890
Lukiokadun ja Linnankadun kulmauksessa sijaitseva vinkkeli puurakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1834. Lukiokadun puoleisen päärakennuksen rakennutti piirilääkäri Vilhelm Granlund. Linnankadun puoleisen pienemmän talon rakennuttaja oli Lovisa…

Elementa rhetorica : oratoriis ejusdem partitionibus accommodata : in usum scholarum emendatius editaKirja on Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelmasta. Kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla…

Avainsanat:

1832
Syyskuussa vuonna 1831 tulipalo tuhosi suurimman osan Hämeenlinnan kaupungista. Tärkeimmistä rakennuksista säästyi vain kaupungin vuonna 1798 valmistunut kirkko. Suuret kaupunkipalot 1800-luvun Suomessa saivat aikaan sen, että palontorjunnasta tuli…

Pieni karttakirja on Sortavalassa toimineen Laatokan Karjalan museon kokoelmasta. Kokoelma evakuoitiin sodan jaloista Suomen puolelle. Esineistö ehti olla useassa paikassa säilytyksessä. Iso osa esineistöstä päätyi Kansallismuseon kautta…

Avainsanat:

Vuoden 1831 suurtulipalon jälkeen kaupunki sai uuden, C. L. Engelin laatiman asemakaavan. Tämän kartan on uuden asemakaavan pohjalta laatinut A. W Zitting. Kartassa näkyvät mm. uudet kadunnimet ruotsin kielellä sekä korttelien numerot ja…

1903
Palotorvi-lehti julkaisi vuonna 1903 kolme Hämeenlinnan vuoden 1831 suurpaloa käsittelevää kirjettä. Ensimmäisessä kirjeessä kaupungin pormestari G. A. Lagerblad ilmoittaa silloiselle varamaaherralle J. Snellmanille Hämeenlinnassa 14.–15. syyskuuta…

1936
Piirilääkäri Elias Lönnrotin asuinpaikkoja Kajaanissa vuosina 1833-1853.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 53/1936. Kirjoittajana G. Enwald.

Pasala. Keitele, Hamula. Hamulan kylän vanhimpia tiloja. Tilan nimenä Finni 1700, 1705. Ison vihan jälkeen talon nimeksi vakiintui Pasala. 1880-luvulta talo tuli tunnetuksi majatalona. Päärakennus on toiminut Hamulan kylän keskeisenä rakennuksena.…

Pellonpää. Keitele, Hamula. Tilalla sijaitseva luhtiaitta on rakennettu 1834. Aitta on merkitty Pohjois-Savon maakuntaliiton, Pohjois-Savon seutukaavaliiton sekä Kuopion museon tekemään kulttuurihistorialliseti arvokkaiden rakennusten luetteloon.

1832
Hämeenlinnan maistraatti hyväksyi Karl Fredrik Görmanin (1801–1834) vuonna 1825 suutarimestariksi. Suutari Görman rakennutti kaupungin palon jälkeen kaksi taloa silloisen Residenssikadun varrelle. Rakennuspiirustuksessa on kaksi yksikerroksista…

1900
Tyko Hagman kertoo kaupunkihistoriassaan hämeenlinnalaisten ponnistuksista kaupungin historian tuhoisimman tulipalon sammuttamiseksi. Vuoden 1831 suurpalossa tuhoutui lopulta kolme neljäsosaa kaupungin koko rakennuskannasta. Kirkkoa lukuun ottamatta…
 
Koneluettavat metatiedot: