Aineistot (yhteensä 113)

  • Avainsanat: 1880-luku

Raittiusyhdistys Vesalla (myös muodossa Wesa) oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa oma lainakirjasto, jossa oli lainattavissa parisensataa kirjaa. Aihepiireinä olivat kristinusko ja sen historia, raittiusaiheiset kirjat sekä erilaiset…

Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa Emilia Hällströmiin (1860—1941) liittyen. Emilia oli yksi piirilääkäri Henrik Hällströmin neljästä tyttärestä: Emilia, Sofia Julia (1851—1917), Elin Carolina (1857—1894) ja Hilja Lovisa…

Avainsanat: , ,

1886
Maaherra Stichaeus oli jo vuonna 1836 rakennuttanut köyhiä varten Myllymäkeen pappilan maalle talon, jossa oli neljä huonetta ja tilava ullakko. Rakennuksen siirtoa kaupunkiin suunniteltiin 1840-luvulta lähtien. Köyhäinhoitokunta anoi kaupungilta…

Syntymäpäiväkirja : raamatunlause ja hengellinen värsy suomalaisesta hengellisestä runoudesta poimittu kullekin vuoden päivälle. Kirja on kuulunut Hilja Hällströmille (1861—1900).  Kirjasta löytyy mm. seuraaviin henkilöihin liittyviä tietoja: Maikki…

1884
Venäjän vallan aikana vuosina 1881–1901 Suomessa oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, niin sanottu Suomen vanha sotaväki. Hämeenlinnassa Suomen kasarmien alueella toimi tällöin Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoona. Suomalaisen…

Alexander Gustaf Walle (1843—1910) oli Uukuniemen kirkkoherra vuosina 1875—1910. Samalla hän toimi Sortavalan rovastikunnan lääninrovastina vuodesta 1884 kuolemaansa saakka.Sortavalan rovastikuntaan kuuluivat Sortavalan kaupunki- ja maaseurakunta…

1881
Saaristen koulu eli Vanha koulu on ensimmäinen kaupungin itse rakennuttama talo ja Hämeenlinnan vanhin varsinainen kansakoulurakennus. Kaupungin kansakoulu oli tähän asti toiminut vuokratiloissa. Rakennuspäätös tehtiin vuonna 1880. Kansakoulua varten…

1887
Oululaissyntyinen Kaarlo Kramsu (1855-1895) työskenteli sanomalehtimiehenä ja opettajana. Hän kirjoitti kaksi runokokoelmaa, jotka ilmestyivät vuosina 1878 ja 1887. Kokoelmilla oli yhteinen nimi, Runoelmia, ja neljätoista yhteistä runoa.

Kramsun…

Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…

Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…

1884
Hämeenlinnan raatihuone rakennettiin vuosina 1885–1887. Arkkitehtina oli Alfred Caween, jonka näkemyksiin oli vaikuttanut opintomatka Ranskaan ja Italiaan vuonna 1876. Raatihuoneesta tuli kookas kaksikerroksinen uusrenessanssityylinen kivirakennus,…

Piirteitä Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran toiminnasta vuosina 1887-1906 ja maataloudellisista oloista sen piirissä.Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisu. Kuopion maanviljelys-näyttelyyn 1906.

1889
Pakkahuoneet olivat varastotiloja, joissa tullattavat tavarat odottivat tarkastamista ja tullimaksun määräämistä. Tullimaksun maksamisen jälkeen lasti purettiin ja siirrettiin pakkahuoneeseen jälkitarkastusta varten. Tämän pakkahuoneen rakentamisesta…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Paimen-ääniä Karjalasta oli Ylä-Karjalan rovastikunnan papiston perustama lehti. Se alkoi ilmestyä varsinaisesti vuonna 1881. Vastaavana toimittajana toimi Nils Johan Laamanen. Hän oli saapunut kaupunginsaarnaajaksi Oulunsalosta Johan Pöyhösen…

Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…

Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…

Joensuun suomalainen seura oli osa 1800- ja 1900 -lukujen vaihteen suomalaisuusaatetta. Myös Joensuussa oli tuolloin ruotsinkielinen yläluokka ja sivistyneistö. Suomalaisen seuran tarkoituksena oli --- "edistää Suomen kielen käyttämistä sekä seura-…

Joensuun seutukirjaston maakuntaosastolle ja Pohjois-Karjalan museoon on päätynyt aineistoa liittyen von Fieandt -sukuun. Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus löytyy Ungdoms Postilla -kirjasta vuodelta 1882.

Avainsanat: , ,

Joensuun seutukirjaston maakuntaosastolle ja Pohjois-Karjalan museoon on päätynyt aineistoa liittyen von Fieandt -sukuun. Alexandra von Fieandtin nimikirjoitus vuodelta 1882 löytyy Hushållet och köket -kirjasta.  Kirjan välistä löytyi mm. Finlands…

Avainsanat: , ,

Joensuussa ilmestyi edellisen vuosisadan vaihteen molemmin puolin laskiaisaikaan pilalehti. Vanhin seutukirjastolla oleva pilalehti on Naamari vuodelta 1889. Sitä seurasivat 1890-luvulla Welikulta, Jokelainen sekä Uusi Naamari ja 1900-luvun alussa…

Avainsanat: ,

1932
Tukkikauppaa ja puun hintoja Kajaanin kihlakunnassa 1860-1890-luvuilla.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 134 ja 139 vuonna 1932. Kirjoittajana G. Enwald.

1888
Kun vaivaistalohanketta Lammilla pohdittiin, arvioitiin että Lammilla tarvittaisiin 75 hoitopaikkaa, joista 13 mielisairaille. Vaivaistalo päätettiin rakentaa vuonna 1887 ja laatia samalla vaivaishoidon ohjesääntö. Ensimmäinen mielisairasosasto,…

1884
Kuumelasaretti tarttuvia tauteja varten päätettiin rakentaa Stichaeuksen vaivais- ja työhuonerahaston omistamalle rakentamattomalle tontille vuonna 1884. Muun muassa kaupunginlääkäri Christian Sibelius (Jean Sibeliuksen isä) oli ajanut asiaa…

Kutsu raatimies Simo Hirvosen ja Ida Wilhelmina Koposen vihkiäisiin Seurahuoneessa 23.8.1883.

Kutsu Vivi Winterin ja insinööri Gustaf Eklundh vihkiäisiin. Gustaf Eklundh oli ruotsalaistaustainen insinööri ja teollisuusmies, joka nai serkkunsa Viwin.

Kutsu Vetsej Solehmaisen ja Mathilda Lindholmin vihkiäisiin.

Kutsu Sigrid Ryynäsen ja P. Nevalaisen vihkiäisiin.
 
Koneluettavat metatiedot: