Aineistot (yhteensä 200)

  • Avainsanat: 1910-luku

1910
Kampin karjan esittelyä maatalousnäyttelyssä v. 1910 (2_5 Honkajoki, Kirkonkylä). Lehmiä esittelevät vas. emäntä Olga Kamppi sekä kaksi karjakkoa. Taustalla joen takana näkyy Honkajoen kirkko ja muita rakennuksia. Kuvaaja mahdollisesti Juho Hälli.…

Syntymäni aikoihin 30-luvun alkupuolella Iisalmi oli pieni ja rauhallinen puutalokaupunki. Lapsuuteni rajoittui silloin Kansallis-Osakepankin tienoille. Iisalmeen oli avattu KOP:n konttori jo 1893 vuokrahuoneistoon. Myöhemmin KOP osti tontin kauppias…

Näkymä Paloisvirran ylittävältä vanhalta rautatiesillalta aseman suuntaan. Kuva on postikortista, joka on päivätty 19.10.1919.

Avainsanat: , ,

[191?]
Kertomus Kajaaninjoen Ämmäkosken ja Koivukosken sulkujen rakentamisesta sekä niiden myöhemmistä vaiheista.

Sisältää lisäksi taulukoita ja tilastoja esimerkiksi sulkujen läpi kulkeneesta veneliikenteestä sekä niiden kautta kuljetetuista tavaroista…

[1912?]
Matkaopas Kajaanista vuodelta 1912. Turisteille esitellään siinä kaupungin historiaa, linnan raunioita ja muita nähtävyyksiä, sekä neuvotaan matkustamista, majoittumista ja muita palveluita koskevia käytännön asioita. Esite sisältää myös vanhoja…

Määräyksiä ja ohjeita koskien Kajaanin kaupungin sähköverkkoa ja sen asentamista vuodelta 1911.

Hamulan Nujun perustajajäsenet 1912.
Vas.Opettaja Otto Räsänen,
tak. vas. Eemil Vesterinen, Tuure, Hugo ja Arttu Pellikka.
Edessä vas. Lasse Jäntti, Evert Vesterinen, Arvi Rahikainen ja Aaro Rahikainen.
Nuju on perustettu 12.8.1912. Kuva on…

Vasemmalla Jeremias Pulkkinen ja oikealla Viljo Jauhiainen 1918. Kuvaaja tuntematon.

Alapiha. Keitele, Äyräpää. Luhtiaitta on siirretty Alapihaan Uudismäen tilalta vuosina 1937-38. Aittaa oli Uudismäen tilalla käytetty tallina ja latona. Alapihassa luhtiaitta on ollut viljavarastona.

Itämäki. Keitele, Koutajärvi. Päärakennus valmistunut noin 1917, ja on on Hyödynkylän vanhimpia rakennuksia.

Korpela. Keitele, Äyräpää. Päärakennuksen vanhempi osa ajoittuu vuoteen 1916. Taloa jatkettu lisäkamarilla vuonna 1922.

Pohjoismäki. Keitele, Hamula. Päärakennus ajoittuu 1910-luvulle.

Repola. Keitele, Vuonamo. Savunauna, joka ajoittuu 1910-luvulle.

Räisälä. Keitele, Hamula. Päärakennus on rakennettu 1917. Siinä toimi Hamulan kylän yksityiskauppa.

Talasniemi. Keitele,Vuonamo. Lohkottu Heinäselkämän kantatilasta. Tilan nimenä on alunperin ollut Niemelä. Päärakennus on valmistunut 1914.

Talasniemi. Keitele, Vuonamo. Lohkottu Heinäselkämän kantatilasta. Tilan nimenä on alunperin ollut Niemelä. Päärakennus on valmistunut 1914. Erikoispiirteisiin rakennuksessa kuuluu mm. sen Koutajärven puoleiselle takaseinälle tehty nikkarityylinen…

Ylölä. Keitele, Hamula. Pihapiirin rakennukset ajoittuvat 1800-1900-lukujen vaihteeseen. Nykyinen päärakennus ajoittuu 1910-luvulle. Pihapiirissä entinen tallirakennus, nykyinen varastorakennus. Aittarakennukset ajoittuvat 1890-luvun lopulle. Ns.…

Konttilan tytär Tilda Huttunen ja myöhemmin Kaivomäen emäntä (Saastamoinen) ajoi polkupyörällä kuorossa ja muissa yhteisissä tilaisuuksissa. Kuva on otettu 1910-luvulla. Alkuperäinen kuva Hilda Saastamoinen.

Näkymä kirkonkylästä Nilakalle 1910-20. Kuvaaja ei tiedossa.

Keiteleen kirkonkylän kansakoulun äitienpäiväjuhla. Arveltu vuosia 1910-20, 1931 tai 1932. Kuva saatu Eeva Pulkkiselta.

Näkymä Nilakalta kirkolle 1911. Kuvaaja ei tiedossa.

Vapaussodan ajalta 1918? Kuvaaja ei tiedossa.

Herman Niskanen Virkkunsa kanssa 1912. Kuvaaja ei tiedossa.

Kulvemäen koulun opettaja Anni Väänänen, äitinsä unissasaarnaaja Karoliina Utriainen sekä taloudenhoitajatar n. 1915-1916. Kuvaaja ei tiedossa.

Arttu Leinonen asepuvussaan vuonna 1919. Kuva Toini Leinonen.

Joensuun kaupungin ensimmäisinä vuosikymmeninä kaupungin hallintoelimet toimivat entisessä kauppias A. J. Mustosen talossa. Tilat olivat kuitenkin liian pienet, eikä muita sopivia paikkoja kokouksia, iltamia, teatteria tai konsertteja varten ollut.…

Avainsanat: ,

Joensuun kauppakoulun kolmannen lukuvuoden 1911-1912 vuosikertomus.

Esityksen Joensuun Porvariston Pensioni-kassalle ovat laatineet Kauppa- ja Teollisuus-yhdyskunnan puolesta R. Ryynänen, Fab. Lattunen, Joh. Sorsén ja Gustaf Cederberg.

Joensuun yhteiskoulun vuosikertomus on lukukaudelta 1914-1915. 1. maailmansodan syttymisen takia koulun aloittaminen lykkäytyi, ja lukukausi pääsi alkamaan vasta 21.9.1914.

Joensuun kaupungin rakennussäännön vuodelta 1917 on Keisarillinen Suomen Senaatti vahvistanut 15.9.1916. Se sisältää määräyksiä koskien rakennuksia, rakentamista, tonttia ja puhtaanapitoa Joensuussa. Rakennussäännöt sisältävät seitsemän lukua ja 118…

Joensuun kauppakoulun toisen lukuvuoden 1910-1911 vuosikertomus.

Joensuun yhteiskoulun vuosikertomus on lukukaudelta 1915-1916.

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Koulu siirtyi valtion haltuun ja valtionavun piiriin vuonna 1899. Lukukausimaksut alenivat ja vuonna 1904 ruotsin kieli poistui pääsyvaatimuksista.Tyttökoulu…

Toinen sortokausi oli Suomen historiassa sortokausiksi kutsutun ajanjakson jälkimmäinen vaihe vuosina 1908–1917. Venäjä pyrki silloin merkittävästi kaventamaan Suomen autonomiaa: Suomea hallittiin entistä enemmän Venäjän ministerineuvoston kautta.…

Joensuun Kalevaiset oli urheilun yleisseura. Se perustettiin vuonna 1913. Seura rekisteröitiin vuonna 1923 nimellä Voimistelu- ja Urheiluyhdistys Joensuun Kalevaiset. Seuran tarkoituksena oli mm. --- kohottaa jäsentensä ruumillista terveyttä ja…

Joensuun kaupungin ensimmäinen poliisijärjestys laadittiin heti kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1849. Tätä sääntökokoelmaa muokattin vuosien varrella ja sinne lisättiin erilaisia kieltoja ja käskyjä. Kiellettyä oli alasti uiminen joessa,…

Joensuun tyttökoulun toiminta alkoi 1865 yksityisenä ja aluksi ruotsinkielisenä kouluna. Sen perustivat sisarukset Vilhelmina ja Josefina Tavast, jotka olivat aiemmin johtaneet tyttökoulua Savonlinnassa. Pian Joensuuhun tulonsa jälkeen molemmat…

Joensuun Yhteiskoulu perustettiin Suomen senaatin päätöksellä 20.6.1907. Ensimmäinen lukukausi alkoi syyskuussa 1907. Yhteiskoulu antoi ensimmäisenä ylioppilastutkintoon johtavaa opetusta myös tytöille.Aluksi koulu toimi vuokratiloissa. Vuonna 1908…

Joensuun kaupungin Rahatoimikamarin ohjesäännön on vahvistanut Suomen Senaatti 17.1.1918.

Avainsanat: ,

Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta. Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan…
 
Koneluettavat metatiedot: