https://digi.kirjastot.fi/items/browse?tags=H.+V.+Claudelin&output=atom2024-03-28T15:58:21-05:00Omekahttps://digi.kirjastot.fi/items/show/125857
Artikkelissa on kerrottu myös Kajaanin asukasluvun kehittymisestä alkaen vuodesta 1653 (39 henkeä) vuoteen 1929 (7 117 henkeä) saakka.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 4/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>2018-10-23T01:30:58-05:00
Maaliskuun 6. päivänä 1651 kreivi Pietari Brahe myönsi Kajaanin kaupungille kaiken sen erämaan kaupungin eteläpuolella, joka ulottui Lehtovaaran kylään asti kahden peninkulman pituudelta. Linnalle annettiin alueet joen pohjoispuolella. Artikkeli kertoo rajankäynnin toimittamisesta eli kaupungin rajojen vahvistamisesta.
Artikkelissa on kerrottu myös Kajaanin asukasluvun kehittymisestä alkaen vuodesta 1653 (39 henkeä) vuoteen 1929 (7 117 henkeä) saakka.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 4/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/125962
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 36/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>2018-10-23T01:31:37-05:00
Maaherra Johan Fred Clàsenin määräys siitä, kuinka keisari Aleksanteri I tuli ottaa vastaan tämän vieraillessa Kajaanissa 1819, sekä Oulun läänikanslian virkamies Heikelin kirje, josta ilmenee ihailu mainittua keisaria ja tämän vierailua kohtaan.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 36/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/125919
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 139/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C., eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>2018-10-23T01:30:58-05:00
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/125965
Oikeus tuomitsi Anna Leena Pikkaraisen maksamaan sakkoa 40 markkaa. Oikeus katsoi myös pelimanni Kettusen syylliseksi, mutta koska hänellä ei työläisenä ollut rahaa sakkojen maksamiseen, määrättiin hänet istumaan yhdeksi sunnuntaiksi jalkapuussa kirkon oven ulkopuolella. Muille tanssiin osanottaneille annettiin varoitus.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehden numerossa 98/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>2018-10-23T01:18:08-05:00
Lokakuun 7. päivänä 1811 tuli Claes Molander Kajaanin raastuvanoikeuteen. Hän kertoi, että porvarintytär Anna Leena Pikkarainen oli talossaan edellisenä päivänä klo 16 antanut kaupungin piikojen ja renkien tanssia renki Erik Kettusen soittaessa viulua. Muuta rikollista ei ollut tapahtunut, mutta itse tanssi, vieläpä sunnuntai-iltana, oli rikos, josta hän tahtoi syyttää.
Oikeus tuomitsi Anna Leena Pikkaraisen maksamaan sakkoa 40 markkaa. Oikeus katsoi myös pelimanni Kettusen syylliseksi, mutta koska hänellä ei työläisenä ollut rahaa sakkojen maksamiseen, määrättiin hänet istumaan yhdeksi sunnuntaiksi jalkapuussa kirkon oven ulkopuolella. Muille tanssiin osanottaneille annettiin varoitus.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehden numerossa 98/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/125854
Artikkeli on julkaistu Kainuun Sanomien numerossa 97/1927. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>2018-10-23T01:30:58-05:00
Vuonna 1927 herättivät ihmetystä erään vanhan taloryhmän rauniot Hyrynsalmen pitäjässä. Rauniot sijaitsivat noin 10 kilometriä Hyrynsalmen kirkolta Moisiovaaran kylään johtavan maantien varrella. Artikkelissa pohditaan, kuka tämän tilan on aikoinaan omistanut ja mitä sille on tapahtunut. Entiseksi omistajaksi arvellaan Carl Reinhold "Latokapteeni" Ladauta.
Artikkeli on julkaistu Kainuun Sanomien numerossa 97/1927. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/125856
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 78/1932. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>2018-10-23T01:30:58-05:00
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/125861
Kajaani oli pieni talonpoikaiskylä Kajaanin pitäjässä, kunnes se pitäjien eroamisen jälkeen liittyi osaksi Paltamoa. Itsenäistyttyään kaupungiksi tultuaan vuonna 1651 toimi sen kirkkona yhä Paltamon kirkko, mutta kreivi Pietari Brahe, Kajaanin kaupungin perustaja, ryhtyi heti toimenpiteisiin kirkon aikaansaamiseksi kaupunkiin.
5. helmikuuta 1652 pidetyillä kihlakunnankäräjillä annettiin rahvaalle määräys tuoda kirkkoa varten hirsiä ja alkaa rakennustyö. Kaupungin ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1656.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 23.6.1934. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>2018-10-23T02:18:00-05:00
Kajaani oli pieni talonpoikaiskylä Kajaanin pitäjässä, kunnes se pitäjien eroamisen jälkeen liittyi osaksi Paltamoa. Itsenäistyttyään kaupungiksi tultuaan vuonna 1651 toimi sen kirkkona yhä Paltamon kirkko, mutta kreivi Pietari Brahe, Kajaanin kaupungin perustaja, ryhtyi heti toimenpiteisiin kirkon aikaansaamiseksi kaupunkiin.
5. helmikuuta 1652 pidetyillä kihlakunnankäräjillä annettiin rahvaalle määräys tuoda kirkkoa varten hirsiä ja alkaa rakennustyö. Kaupungin ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1656.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 23.6.1934. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/125935
Vuonna 1608 Messenius palasi ruotsiin ja pakotettiin vannomaan vala, että hän luopuisi katolisesta uskosta ja "Ruotsin vihollisista". Tämän jälkeen hän kirjoitti paljastuskirjoituksia jesuiitoista, joista kostoksi ilmiantoivat jesuiitat hänet Ruotsin kuninkaalle. Messenius vangittiin, mutta hän oveluudellaan pääsi vapaaksi.
Kuitenkin myöhemmin professorina ja valtionarkistonhoitajana ollessaan Johannes Messenius kävi salaista kirjeenvaihtoa Puolan jesuiittojen kanssa, mistä johtuen määräsi Ruotsin kuningas Kustaa Aadolf hänet vangituttavaksi Kajaanin linnaan. Vankeusaikanaan Messenius kirjoitti pääteoksensa, Ruotsin historiasta kertovan Scondia illustratan. Hän virui linnassa 20 vuotta ja vapautui vuonna 1636. Hän kuoli samana vuonna.
Kajaanin tuomiokunnan tuomarina vuosina 1892-1904 toimineen Karl Johan Lundin jälkeen jättämästä arvokkaasta kirjastosta löydettiin vanha, salainen Raamattu, jonka arvellaan kuuluneen Johannes Messeniukselle. Sen omisti löytöhetkellä K. J. Lundin poika, Kajaanin varatuomari Holger Lund.
Artikkelin on kirjoittanut nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>2018-10-23T02:40:23-05:00
Johannes Messenius syntyi myllärin poikana Ruotsissa 1579 tai 1580. Hän kävi nuoruudessaan koulua Vadstenan luostarikaupungissa ja suoritti sittemmin Braunsbergissa jesuiittakoulun, josta hän valmistui 1603. Riitaannuttuaan jesuiittojen kanssa hän kierteli Euroopassa kunniaa ja mainetta keräten ja meni samasta syystä naimisiin saksalaisen Lucia Grothusenin kanssa.
Vuonna 1608 Messenius palasi ruotsiin ja pakotettiin vannomaan vala, että hän luopuisi katolisesta uskosta ja "Ruotsin vihollisista". Tämän jälkeen hän kirjoitti paljastuskirjoituksia jesuiitoista, joista kostoksi ilmiantoivat jesuiitat hänet Ruotsin kuninkaalle. Messenius vangittiin, mutta hän oveluudellaan pääsi vapaaksi.
Kuitenkin myöhemmin professorina ja valtionarkistonhoitajana ollessaan Johannes Messenius kävi salaista kirjeenvaihtoa Puolan jesuiittojen kanssa, mistä johtuen määräsi Ruotsin kuningas Kustaa Aadolf hänet vangituttavaksi Kajaanin linnaan. Vankeusaikanaan Messenius kirjoitti pääteoksensa, Ruotsin historiasta kertovan Scondia illustratan. Hän virui linnassa 20 vuotta ja vapautui vuonna 1636. Hän kuoli samana vuonna.
Kajaanin tuomiokunnan tuomarina vuosina 1892-1904 toimineen Karl Johan Lundin jälkeen jättämästä arvokkaasta kirjastosta löydettiin vanha, salainen Raamattu, jonka arvellaan kuuluneen Johannes Messeniukselle. Sen omisti löytöhetkellä K. J. Lundin poika, Kajaanin varatuomari Holger Lund.
Artikkelin on kirjoittanut nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/125865
Vuonna 1861 oli Kajaanin kihlakuntaan tullut lisää kolme sahaa, Myllyrannan (Paltamo) saha ja kaksi kotitarvesahaa Hyrynsalmen pitäjään.
Kaupunki yritti häätää sahalaitosta ajanmukaisempien teollisuusyritysten tieltä, mutta sahan alueen maanomistajista tuli oikeuskiista. Sahanomistajat Snellman ja Weckman puolustautuivat väittämällä, että sahan perustajalle kirkkoherra Wegeliukselle oli vakuutettu omistusoikeus sahaan ja että sahan alue ei ollut kaupungille lahjoitettua maata. Lopulta historiallisia papereita tutkittuaan antoi pormestari G. Enwald päätöksen, että "kauppias Snellmanin ja luutnantti Weckmanin on poistettava sahalaitos ja jätettävä riidanalainen alue Kajaanin kaupungin vapaaseen hallintaan".
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 141/1935. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>2018-10-23T01:30:58-05:00
Ämmän eli Kajaanin vesisahan historiaa. Kajaanin kaupungin vierellä oleva Ämmän sahalaitos sai laillisen perustamisluvan vuonna 1844.
Vuonna 1861 oli Kajaanin kihlakuntaan tullut lisää kolme sahaa, Myllyrannan (Paltamo) saha ja kaksi kotitarvesahaa Hyrynsalmen pitäjään.
Kaupunki yritti häätää sahalaitosta ajanmukaisempien teollisuusyritysten tieltä, mutta sahan alueen maanomistajista tuli oikeuskiista. Sahanomistajat Snellman ja Weckman puolustautuivat väittämällä, että sahan perustajalle kirkkoherra Wegeliukselle oli vakuutettu omistusoikeus sahaan ja että sahan alue ei ollut kaupungille lahjoitettua maata. Lopulta historiallisia papereita tutkittuaan antoi pormestari G. Enwald päätöksen, että "kauppias Snellmanin ja luutnantti Weckmanin on poistettava sahalaitos ja jätettävä riidanalainen alue Kajaanin kaupungin vapaaseen hallintaan".
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 141/1935. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/125866
Anna Gretha Troliin synnytti salaa lapsen, jonka hän murhasi ja piilotti. Oikeudenkäynnissä hän kiisti tekonsa useaan otteeseen.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä vuonna 1934 numeroissa 124, 131, 132, 134, 137, 1/12, 10/1-35.. Alkuperäisistä pöytäkirjoista suomentanut ja selostanut Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>2018-10-23T01:30:58-05:00
Kaupunkimme kaameat murhenäytelmät n. 200 vuotta sitten : Kajaaninlinnan päällikön tyttären surullinen elämäntarina ja hänen kaamea mestauksensa oikeuden pöytäkirjojen mukaan
13. joulukuuta 1743 Kajaanin kaupungissa aloitettiin oikeudenkäynti, jossa Diedrick Troliinin tytärtä Anna Gretha Troliinia syytettiin lapsen murhasta. Murhatun lapsen isä oli venäläinen kapteeni Scherajeff, joka pikkuvihan aikaan 13.9.1742 oli tullut Kajaaniin ja myöhemmin kihlautunut neiti Troliinin kanssa.
Anna Gretha Troliin synnytti salaa lapsen, jonka hän murhasi ja piilotti. Oikeudenkäynnissä hän kiisti tekonsa useaan otteeseen.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä vuonna 1934 numeroissa 124, 131, 132, 134, 137, 1/12, 10/1-35.. Alkuperäisistä pöytäkirjoista suomentanut ja selostanut Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/125869
Artikkeliin liitetyssä julistuksen sanatarkassa kopiossa näkyy suomen kielen muoto erityisesti Oulun läänissä 1800-luvulla. Tutut Oulun murteen piirteet ovat olleet kielessämme jo silloin.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 98/1932. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>2018-10-23T01:30:58-05:00
Vuonna 1852 antoi silloinen Oulun läänin maaherra Kajaanin kihlakunnan metsiä koskevan julistuksen, jonka tarkoitus oli säädellä metsien hakkuuta. Ennen tätä julistusta saivat yksityiset kajaanilaiset metsänomistajat tehdä metsilleen mitä halusivat. Viisaimmat maanomistajat säästivät metsiään, kun taas monien "yksityisten metsät raiskattiin, suoraan sanoen, pilalle". Julistuksessa maaherra A. Lavonius määräsi, että metsänomistajat saivat polttaa tervaa vuosittain sen mukaan, paljonko maksoivat veroa.
Artikkeliin liitetyssä julistuksen sanatarkassa kopiossa näkyy suomen kielen muoto erityisesti Oulun läänissä 1800-luvulla. Tutut Oulun murteen piirteet ovat olleet kielessämme jo silloin.
Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 98/1932. Kirjoittajana Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.
]]>https://digi.kirjastot.fi/items/show/125877
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.]]>2018-10-23T01:30:58-05:00
Kertomus siitä, kuinka vihollisvenäläiset sodan aikaan olivat saunomassa Oulujärveen laskevan Miesjoen varrella. Venäläisillä oli vankina suomalainen poika, jonka heltynyt kokki päästi lopulta pakoon. Poika juoksi kertomaan venäläisten majapaikan suomalaisille, jotka tulivat ja lukitsivat venäläiset saunoihinsa. Vihollisen armonaneluista ja ryöstettyjen tavaroiden palauttamisesta huolimatta suomalaiset polttivat venäläiset hengiltä.
Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C. eli Henrik Vilhelm (Wille) Claudelin.