Aineistot (yhteensä 101)

  • Avainsanat: Kajaani

1894
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I vieraili Oulussa 1819. Matkasta on säilynyt monia asiakirjoja ja aikalaiskertomuksia. Maanmittari ja kaupunginvaltuutettu Petter Wilhelm Aurén (1826-1896) käyttää kirjasensa pääasiallisena…

1906
I. K. Inha (1865-1930) oli monipuolinen kulttuurihenkilö. Hän oli toimittaja, kääntäjä ja kirjailija sekä uranuurtaja tieteen popularisoijana ja luonnonsuojelijana.

Vuoden 1906 Kansanvalistusseuran kalenterissa julkaistiin Inhan omakohtaisiin…

2002
Dokumentti on koottu Oulun kaupunginkirjaston verkkosivustosta Konttiukko pohjoisessa – Elias Lönnrotin yhteydet Pohjois-Suomeen. Sivusto julkaistiin vuonna 2002.

Esittely Lina Rislachin (1835-1855) elämästä. Linan perhe asui Sotkamossa Linan varhaislapsuudessa ja muutti Linan isän kuoleman jälkeen Poriin vuonna 1842. Porin palon seurauksena Rislachit palasivat Kainuuseen kymmenen vuotta myöhemmin, asettuen…

Lina Rislachin päiväkirja vuosilta 1852-1853, jolloin hän asui perheensä kanssa Kajaanissa. Lina oli tuolloin 17-vuotias. Päiväkirja tarjoaa nuoren naisen näkökulman oman aikansa arkeen, seuraelämään ja kulttuuriin.

Eino Leinon runoja, joissa esiintyy Kajaani paikkakuntana tai kajaanilaisia paikkoja.

Avainsanat: , ,

1889
Kirjailijan omin sanoin novelli kuvaa "kansan elämää Itä-Pohjanmaalla". Novellin henkilöt matkaavat markkinoille Kajaaniin.

1867
Teoksessa kuvaillaan Kajaanin läänin vaiheita 1600- ja 1700-luvuilla. Teos alkaa Kajaanin läänin asuttamisesta ja kaupungin perustamisesta. Siinä kerrotaan myös kaupankäynnistä, sodista ja läänin asukkaiden koettelemuksista köyhyyden…

1887
Teoksessa kerrotaan Kajaanin linnan vaiheista, suunnittelusta ja rakennustyöstä aina linnan tuhoutumiseen asti. Kirjoittaja kuvaa linnan rakennuksia ja sen merkitystä alueen turvallisuudelle. Liitteenä kirjassa on linnan kartta sekä luettelo linnan…

1885
Teoksessa on tarkkoja historiallisia kuvauksia Kajaanin kaupungin vaiheista vuosilta 1651-1700 ja 1723-1809. Kaupungin perustaminen, kaupunkilaisten elinkeinot eri aikoina, hallinnolliset asiat sekä koulun ja kirkon vaiheet kaupungissa on käyty läpi…

1935
Tohtori A. Anttilan toimittamassa Lönnrotin elämäkerran toisessa osassa alunperin ilmestynyt ja sittemmin Kainuun Sanomissa julkaistu kertomus Elias Lönnrotin viimeisestä vierailustaan Viipurin, Lappeenrannan ja Kuopion kautta Kajaaniin.

1935
G. Enwaldin keräämiä, eläinten nimistä otettuja Kajaanin kihlakunnan tilojen, torppien ja paikkojen nimiä 1740-luvulta.

1933
Kajaani-lehdessä vuonna 1933 julkaistu artikkeli runoilija August Ahlqvistin, kirjailijanimeltään A. Oksanen, vierailusta Kajaanissa vuonna 1847. Siellä Ahlqvist muun muassa vieraili ystävänsä Elias Lönnrotin luona, tapasi tulevan vaimonsa Maria…

1934
Maaliskuun 6. päivänä 1651 kreivi Pietari Brahe myönsi Kajaanin kaupungille kaiken sen erämaan kaupungin eteläpuolella, joka ulottui Lehtovaaran kylään asti kahden peninkulman pituudelta. Linnalle annettiin alueet joen pohjoispuolella. Artikkeli…

1936
"Kun Kajaanin kaupunki 1651 perustettiin, oli se todellisuudessa kaupungin nimeä kantava maalaiskylä, jonka vähälukuiset asukkaat elättivät itseään maanviljelyksellä ja karjanhoidolla."

G. Enwald kertoo artikkelissaan, miltä näytti Kajaanin…

1934
Kajaanin kirkon historiaa vuodelta 1934.

Kajaani oli pieni talonpoikaiskylä Kajaanin pitäjässä, kunnes se pitäjien eroamisen jälkeen liittyi osaksi Paltamoa. Itsenäistyttyään kaupungiksi tultuaan vuonna 1651 toimi sen kirkkona yhä Paltamon kirkko,…

1932
Kajaanin ruotsinkielisen lainakirjaston historiaa.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 97/1932. Kirjoittajana G. Enwald.

[1930?]
G. Enwald kertoo kuopiolaisessa Tapio-lehdessä 7.3. ja 4.4. vuonna 1875 ilmestyneistä, nimimerkin "Juho" kirjoittamista mielipidekirjoituksista koskien Kajaania, sen kansaa ja sivistystä.

1935
Ämmän eli Kajaanin vesisahan historiaa. Kajaanin kaupungin vierellä oleva Ämmän sahalaitos sai laillisen perustamisluvan vuonna 1844.

Vuonna 1861 oli Kajaanin kihlakuntaan tullut lisää kolme sahaa, Myllyrannan (Paltamo) saha ja kaksi…

1934
13. joulukuuta 1743 Kajaanin kaupungissa aloitettiin oikeudenkäynti, jossa Diedrick Troliinin tytärtä Anna Gretha Troliinia syytettiin lapsen murhasta. Murhatun lapsen isä oli venäläinen kapteeni Scherajeff, joka pikkuvihan aikaan 13.9.1742 oli…

1933
Matkallaan Suomessa alkusyksystä 1819 poikkesi keisari Aleksanteri I myös Kajaanissa. Keisarin seurueeseen kuuluva ruhtinas Wolkansky ilmoitti keisarin vastaanottoa järjestelevälle kapteeni Sebastian Gripenbergille, että keisari 28. elokuuta söisi…

[193?]
5. toukokuuta 1828 syttyi Kajaanin kihlakuntaan kuuluvan Paltamon pitäjän kruununnimismiehen Matthias Wilhelm Wennerströmin talossa, Parkinniemessä, tulipalo. Wennerström ei itse ollut palon hetkellä kotona, mutta hänen vaimonsa, kaksi lastaan ja…

1932
Vuonna 1852 antoi silloinen Oulun läänin maaherra Kajaanin kihlakunnan metsiä koskevan julistuksen, jonka tarkoitus oli säädellä metsien hakkuuta. Ennen tätä julistusta saivat yksityiset kajaanilaiset metsänomistajat tehdä metsilleen mitä halusivat.…

1739
Artikkeliin on suomennettu Kajaanin linnan ja siviiliseurakunnan silloisen pastori L. H. Backmanin ruotsinkielinen kertomus Kajaanin tilasta "vanhoina aikoina". Kertomus on päivätty 17. joulukuuta 1739.

Kertomuksessa on yhdeksän kohtaa:
1.…

1935
Kajaanin oluttehtaiden historiaa.

Oululainen Anders Jonathan Granqvist jätti 7. toukokuuta 1860 anomuksen olut- ja simatehtaan perustamisesta Kajaanin kaupunkiin. 18.7. anomus hyväksyttiin, ja tehdas perustettiin Kajaanin joen rannalla olevalle…

1936
Piirilääkäri Elias Lönnrotin asuinpaikkoja Kajaanissa vuosina 1833-1853.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 53/1936. Kirjoittajana G. Enwald.

1931
Tärkeimpiä tapahtumia Kajaanin historiasta vuodesta 1607 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 96, 126, 156 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald..

1932
Tukkikauppaa ja puun hintoja Kajaanin kihlakunnassa 1860-1890-luvuilla.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 134 ja 139 vuonna 1932. Kirjoittajana G. Enwald.

1932
Kajaanin linnasta ei löydy yhtään piirustusta, jossa näkyisi varmuudella, miltä linna näytti ennen tuhoutumistaan 1716.

Vanhimman kuvan linnan mahdollisesta ulkomuodosta on piirtänyt Kajaanin entinen kirkkoherra Lars Henrik Backman. Hän oli nähnyt…

1930
G. Enwaldin muistelmia Kajaanista vuonna 1894.

"Talot olivat enimmäkseen pieniä ja huonosti hoidettuja. Kadut ja tori lokaisia kuin pahin suomaa, joiden poikki syksyaikana tuskin pääsi kulkemaan. Kirkon ympäristö oli koleaa kivikkoa, missä kasvoi…

1930
Elias Lönnrot nimitettiin vuonna 1833 Kajaanin piirilääkäriksi. Asuttuaan vuoden kauppias M. Micklessonin luona hän muutti 1834 postimestari E. Montgomeryn taloon. Montgomery myi talon hänelle muuttaessaan pois kaupungista.

Artikkeli kertoo…

1932
Kolmikymmenvuotisen sodan (1618-1648) päättymisen jälkeen tuli tavaksi lahjoittaa etevimmälle sotapäällikölle ja muille valtakunnan ansiokkaille miehille kruunun omistamia linnoja ja tiluksia. Alueeltaan suurin läänityksistä oli Kajaanin…

1936
Vuonna 1865 sai kajaanilainen Carl Gustaf Bergh lahjoituksena Karin Michekssonilta talon ja tontin ja rakennutti tontin eteläpäähän suuren kivinavetan. Melkein Kajaanin kirkkoa vastapäätä sijainnut kivinavetta oli aikanaan merkittävä ja komea…

1933
Otteita Kajaanin valtuuskunnan pöytäkirjoista vuosilta 1875-1915 (painetussa otsikossa virheellisesti vuoteen 1906).

Käsiteltävinä on ollut muun muassa kaupungin lukusalin perustamisesta, teiden avaamisesta ja korjaamisesta sekä avoimesta kätilön…

[193?]
Vuonna 1812 Kajaanin silloisen pormestari Carl Georg Flanderin kirjoittama kertomus Kajaanin kaupungin vaiheista sekä tärkeimmistä tapahtumista ja asioista.

Kirjoituksessa käsitellään kaupungin asioita aina kaupungin perustamisesta vuonna 1651 sen…

1934
Vuosittaiset tilastot Oulujärven jäätymisestä ja sulamisesta sekä saman vuoden sadosta vuodesta 1854 vuoteen 1885.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 21.6.1934. Kirjoittajana G. Enwald.

1933
Kajaanin kihlakunnassa ja kaupungissa vuosina 1810 ja 1820 määritellyt hinnat esimerkiksi tynnyrilliselle ruista, ohjaa sekä ketun nahalle, härälle, lampaalle ja yhden hevosen ja miehen päivätyölle. Lopussa on artikkelissa lueteltujen tuotteiden ym.…

1935
Artikkeli sisältää luetteloita Kajaanin kaupungin tonteista, rakennuksista ja omistajista vuodesta 1736 alkaen, jolloin tontit numeroitiin ensimmäisen kerran. Vuonna 1820 tonttien numerointia muutettiin.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomien…

1932
Kajaanin kaupunki on vuodesta 1727 kirjannut ylös perunkirjoihin esineitä, joita porvarit niihin aikoihin omistivat. Artikkelissa luetellaan perunkirjoihin perustuvia tavaroita ja niiden omistajia ja esineiden mahdollisia arvoja.

Vanhemmissa…

1931
Tietoja Kajaanin kaupungin alueella sijainneesta Auralan talosta, sen vaiheista ja entisistä omistajista.

Auralan taloa nimitettiin vuoteen 1851 asiakirjoissa Käpäläksi, joskus myös Björnsundiksi. Vuoden 1865 tonttikirjassa käytetään nimitystä…

1931
Kajaanin tontteja ja niiden omistajia vuodesta 1820 vuoteen 1901.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 74, 77, 78 ja 79 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.

[1929?]
Kajaanin kaupungin historiaa vuosilta 1841 ja 1842.

Artikkelissa kerrotaan muun muassa tuon ajan kaupungin tonteista, rakennuksista, ammatinharjoittajista, pormestari Anders Durchmanista, raatinmiehistä sekä kaupungin tuloista ja…

1931
Kajaanin seurakunta sai oman kirkkoherran 1655 sen jälkeen, kun seurakunta erotettiin Paltamon seurakunnasta omakseen. Pappilan tuolloisesta sijainnista ei ole varmuutta, mutta artikkelin kirjoittaja G. Enwald arvelee, että se on sijainnut tontilla…

1929
Kajaanin kaupungilla ei ollut varsinaista raatihuonetta, ennen kuin se 19. helmikuuta 1747 osti 900 kuparitaalarilla linnan päällikön Didrik Trolinin leskeltä tämän omistaman kartanon ja tontin. Tätä rakennusta käytettiin raatihuoneena vuoteen 1830…

1936
Artikkeli Kajaanissa sijaitsevan, Kajaaninjoen yli kulkevan Ämmänsillan vaiheista ja historiasta.

Ensimmäisen Ämmänsillan tarkasta rakennusajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta sen arvellaan rakennetun Kajaanin linnan kanssa samaan aikaan, eli…

1934
Kajaanissa vuosien 1653 ja 1858 välisenä aikana annettuja etunimiä ja niiden taustaa kirkonkirjoista ja veroluetteloista.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 7.4. ja 3.5. vuonna 1934. Kirjoittajana G. Enwald.

1933
Pian Kajaanin linnan rakentamisen jälkeen, noin 1613, määrättiin linnan seuduille niin kutsuttu linnansaarnaaja. Hänen tehtävänään oli huolehtia linnan väen ja sen läheisyydessä asuvien ihmisten sielunhoidosta.

Vuodesta 1613 linnansaarnaajana…

1933
Vuonna 1760 oli Suomessa ainoastaan neljä piirilääkäriä, joista Pohjanmaan lääkäri oli sijoitettu Vaasan kaupunkiin. Hänen virka-alueenaan toimi Vaasan ja Oulun läänit (silloinen Pohjanmaan lääni). Kajaanin seudulla puolestaan oli pula…
 
Koneluettavat metatiedot: