Aineistot (yhteensä 49)

  • Avainsanat: henkilöhistoria

1936
Kun Kajaanin kaupunki ja sen ympäristö olivat entisaikoina maanteiden puutteessa eristettynä muusta Suomesta, eivät virkamiehet mielellään tahtoneet tuolle syrjäiselle seudulle. Lisäksi Etelä-Suomessa palvelevia virkamiehiä rangaistiin rikoksista…

1928
Ennen isoavihaa eivät Kajaanin kaupungin asukkaat tahtoneet lähettää valtiopäiville edustajaa vedoten köyhyyteensä. Isonvihan jälkeen kaupunki oli kuitenkin entistä köyhempi ja vähälukuisempi, mutta silti jo 1723 valtiopäiville valittiin Kajaanin…

1932
Artikkelissa esitellään Kainuun vanhimpien virkamiessukujen (Costiander, Castren, Ståhlberg, Frosterus, Snellman, Cajanus, Appelgren, Aejmelaneus, Schroderus, Elfving, Roos, Strömmer) jäseniä.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa…

1931
Sotkamon kirkon arkistoissa on luettelo vuosina 1729-1748 seurakunnan kuolleista ja haudatuista henkilöistä. Listassa on myös mainittu, ketkä heistä on haudattu hautausmaalle ja ketkä kirkon lattian alle.

Yllä mainitusta luettelosta on tässä…

1934
Majuri Simo Afleckilla oli Kajaanin seudulla ja Karjalassa kansan keskuudessa maine hurjana ja väkivaltaisena miehenä. Vuonna 1691 langetti Pielisjärven kirkkoherra Pietari Herkepeus Afleckin sakkoihin ja julkiseen kirkkorangaistukseen kuudennen…

Suomen koskenperkaus- eli joenperkaustöiden alkuunpanija oli Sotkamon kappalaisen Jaakko Chydeniuksen poika Samuel Chydenius. Hänet nimitettiin Turun yliopiston ensimmäiseksi kemian ja minerologian dosentiksi 5.12.1753, ja hän perusti omalla…

1930
Henrik Vilhelm Claudelinin artikkelissa "Kajaanin linnan kuuluisan ja oppineen vangin Joh. Messeniuksen jesuiittaraamattu vielä tallella - Kajaanissa?" (http://digi.kirjastot.fi/admin/items/show/125935, julk. n. 1930) kerrottiin, että Karl Johan…

1931
Ensimmäinen varma tieto Kajaaniin perustetusta postikonttorista on vuodelta 1669, vaikka kaupungissa lienee ollut postitoimisto jo heti kaupungin perustamisen jälkeen 1651. Johan Gamman toimi Kajaanin postimestarina 1669.

Artikkelissa esitellään…

1934
Kajaanin kaupungin perustamisen jälkeiseltä ajalta ei ole tämän artikkelin mukaan varmaa tietoa, kuka kaupungissa on toiminut lukkarina, mutta on arveltu, että sellainen on kuitenkin virkaan nimitetty vuonna 1665. Isoviha hävitti vanhimmat…

1934
Spoof-suvun vanhimmiksi jäseniksi tiedetään varmuudella 1600-luvun jälkipuoliskolla eläneet Erik, Johan ja Jonas. Kun Johan, tai Juhana, kuoli lapsettomana ja Jonas sai ainoastaan tyttäriä, jatkui suku ainoastaan Erikin sukuhaarasta. Suvun jäseniä on…

1933
Tietoja Kajaanin 16:sta reservikomppaniasta 1800-luvulta, muun muassa sen harjoituspaikasta, päälliköistä ja vääpeleistä.

Artikkeli on julkaistu Kainuun Sissi -lehdessä numeroissa 6-8 vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.

1930
Artikkelissa esitellään Hyrynsalmen kirkonkylän hautausmaahan haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan 1800- ja 1900-luvuilta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 2B/1930. Kirjoittajana G. Enwald.

1905
Oululaiseen Toppeliuksen sukuun kuulunut Mikael Toppelius (1734–1821) on tunnetuin kirkkomaalarimme. Hänen töitään löytyy noin 40 kirkosta, mm. Haukiputaalta, Kempeleestä, Kiimingistä ja Rantsilasta.

Taidehistorioitsija Emil Nervander (1840–1914)…

1942
Artikkelissa on julkaistu Elias Lönnrotin muistiinpanoja Kajaanista 1800-luvulta, sekä kaupungin oloja leikillisesti kuvaava runo.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 98/1942. Kirjoittajana G. Enwald.

1932
Anders Cajanuksen poika Daniel Cajanus syntyi Paltamossa 1704. Häntä kutsuttiin "pitkäksi suomalaiseksi", sillä hän oli täysikasvuisena neljä kyynärää ja neljä tuumaa (2,625 metriä) pitkä.

Käytyään jonkin verran koulua muutti Daniel ulkomaille ja…

1900
Paroni Otto Carl Reinhold Rehbinder (1797–1873) toimi Hämeenlinnassa Hämeen läänin kuvernöörinä eli maaherrana vuosina 1841–1862. Tarmokas ja velvollisuudentuntoinen Rehbinder toimi aktiivisesti mm. köyhäinhoidon ja luonnosuojelun hyväksi, mutta…

1926
Artikkelissa esitellään Kajaanissa Kajaaninjoen vierellä olevalle Kajaanin vanhalle hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 87, 88, 90, 93 ja 94 vuonna 1926. Kirjoittajana G.…

1929
Artikkeli kertoo Sotkamon kahdelle hautausmaalle, vanhemmalle ja uudemmalle, haudattujen henkilöiden hautapaikoista sekä heidän taustoistaan.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 84, 90 ja 99 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.

Lina Rislachin päiväkirja vuosilta 1852-1853, jolloin hän asui perheensä kanssa Kajaanissa. Lina oli tuolloin 17-vuotias. Päiväkirja tarjoaa nuoren naisen näkökulman oman aikansa arkeen, seuraelämään ja kulttuuriin.

Esittely Lina Rislachin (1835-1855) elämästä. Linan perhe asui Sotkamossa Linan varhaislapsuudessa ja muutti Linan isän kuoleman jälkeen Poriin vuonna 1842. Porin palon seurauksena Rislachit palasivat Kainuuseen kymmenen vuotta myöhemmin, asettuen…

1739
Artikkeliin on suomennettu Kajaanin linnan ja siviiliseurakunnan silloisen pastori L. H. Backmanin ruotsinkielinen kertomus Kajaanin tilasta "vanhoina aikoina". Kertomus on päivätty 17. joulukuuta 1739.

Kertomuksessa on yhdeksän kohtaa:
1.…

1934
Sukunimi "Mustonen" esiintyy ensimmäisen kerran Kajaanin vanhimmissa asiakasluetteloissa vuonna 1752. Artikkelissa kerrotaan Mustosten suvusta Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla.

1800-luvun alkupuolella Liperissä asuvan Jaakko Mustosen pojat olivat…

[193?]
Artikkelissa kerrotaan Kajaanin historiassa esiintyviä, vanhimpia sukunimiä ja niiden omistaneiden henkilöiden historiaa. Jo 1600-luvulla on Kajaanissa asunut esimerkiksi henkilöitä nimeltä Rönty, Okkonen ja Väyrynen.

Artikkeli on ilmestynyt…

1933
Artikkelissa kerrotaan Kajaanissa 1700- ja 1800-luvuilla toimineista kauppiaista. Tätä ennen ei kaupungin perustamisen jälkeen ole kauppiaita tiettävästi kaupungissa ollut.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 45/1933. Kirjoittajana G.…

1931
Kajaanin seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin pian kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1652. Tämän kirkon venäläiset polttivat 1716. Uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle 1719, ja se oli käytössä vuoteen 1895 saakka, jolloin se…

[193?]
Kajaanin ensimmäiset asukkaat olivat lähimmistä pitäjistä muuttaneita maalaisia, jotka harjoittivat karjanhoitoa ja maanviljelystä. Osa maanviljelijöistä oli jo 1800-luvun alkupuolella hankkinut itselleen jonkinlaisen omaisuden. Kaupungin…

1940
Artikkelissa kerrotaan tietoja venäläisten pommituksessa 7.2.1940 tuhoutuneista kajaanilaisten taloista ja tonteista omistajineen vuodesta 1820 alkaen.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numerossa 55/1940. Kirjoittajana kruununvouti G.…

[193?]
Johannes Messenius syntyi myllärin poikana Ruotsissa 1579 tai 1580. Hän kävi nuoruudessaan koulua Vadstenan luostarikaupungissa ja suoritti sittemmin Braunsbergissa jesuiittakoulun, josta hän valmistui 1603. Riitaannuttuaan jesuiittojen kanssa hän…

1929
Luettelo Kajaanin kihlakunnan säätyläisistä perustuen vuoden 1789 verotusluetteloon.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 93 ja 94 vuonna 1929. Tiedot lehdelle on toimittanut kruununvouti G. Enwald.

1934
Ennen vuotta 1850 oli Kajaanin kihlakunta jaettu kuuteen nimismiespiiriin (Paltamo, Ala-Sotkamo, Ylä-Sotkamo, Ala-Hyrynsalmi, Ylä-Hyrynsalmi ja Säräisniemi). Vuonna 1884 muodostettiin Puolangasta seitsemäs nimismiespiiri.

Artikkelissa luetellaan…

1929
Tietoja Kajaanin kihlakunnan kruununvoudeista vuodesta 1839 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 120 ja 122 vuonna 1929. Kirjoittajana G. Enwald.

1934
Kun kuningatar Kristiina 1650 antoi Pietari Brahelle läänityksenä Kajaanin vapaaherrakunnan, ryhtyi tämä heti järjestämään sisäistä hallintoa ja asetti tehtäviin erinäisiä virkamiehiä. Erittäin tärkeä ja vastuullinen toimi oli kamreerilla, eli kuten…

1928
Artikkelissa esitellään eri valtiopäivillä olleita Kajaanin edustajia, mm. 1778-1779 valtiopäivien päätöksen allekirjoittaneet, 1789 Tukholman valtiopäivät, Norrköpingin vuoden 1800 valtiopäivät ja Porvoon valtiopäivät 1809.

Artikkeli on…

1931
Luettelo Kajaanin valtuusmiehistä vuodesta 1875 vuoteen 1917.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 119-123 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.

1943
Kajaanin kaupungin tontteja ja niiden omistajia vuodelta 1729. Artikkelin lopussa on lueteltu tonttien lukumääriä 1729-1820.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 1943. Kirjoittajana G. Enwald.

[193?]
1700-luvulla Kajaanissa asuneita henkilöitä, joilla oli suomalainen nimi.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa. Kirjoittajana G. Enwald.

1934
Vuoden 1872 toukokuussa myönsi Suomen valtio Kajaanin kaupungin ensimmäiselle kansakoululle 1 000 markan vuotuisen valtionavun. Saman vuoden kesäkuussa vahvistettiin ohjesääntö kaupungin ensimmäiselle kansakoululle. Kansakoulua varten kaupunki osti…

1928
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan tuomiokuntien historiaa sekä henkilötietoja Kajaanissa toimineista tuomareista vuosina 1615-1928.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 124 ja 130 vuonna 1928. Kirjoittajana G. Enwald.

1935
Luettelo Kajaanin kihlakunnan pitäjissä (Paltamo, Kajaani, Sotkamo, Kuhmoniemi, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka, Säräisniemi) toimineista ylimääräisistä papeista 1800-luvulla.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero…

1931
Kajaanin kihlakunnan eri pitäjissä (Kajaani, Sotkamo, Kuhmoniemi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka, Säräisniemi, Paltamo) vuosina 1590-1931 toimineet papit, kappalaiset ja pitäjänapulaiset.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 94…

1931
Tietoja Kajaanin ala-alkeiskoulun oppilaista vuosilta 1840-1876.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdissä numerot 105, 106, 107, 108, 109, 111, 112 ja 113 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.

[193?]
Tietoja Hyrynsalmen nimismiehistä vuodesta 1786 alkaen aina vuoteen 1918 saakka.

1934
Filosofian kandidaatin Karl "Kaarle" (/"Kaarlo") Alfred Castrénin muistolle kirjoitettu artikkeli hänen elämäntyöstään historiantutkijana.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 139/1934. Kirjoittajana nimimerkki H. W. C., eli Henrik…

1899
Maanviljelijä Elias Sutela kuvaa muistelmassaan elämänsä sattumuksia eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Köyhyys, sairaudet ja huono onni seurasivat häntä paikkakunnalta toiselle. Kolme vaimoa ja seitsemän lasta kuoli ja vaivalla kerätty omaisuuskin…

1920
G. Enwaldin kokoama lista Kajaanin koulun entisistä opettajista (n. 1812-1918) ja joidenkin entisten oppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista (1848-1875).

Nimiluettelo:
Aejmelaeus, Carl Emil
-,,- Edvin
-,,- Frans Alfred
-,,- Gustaf…
 
Koneluettavat metatiedot: