kotiseutulehdet]]> paikallishistoria]]> Honkajoki]]> Honkajoen kunnankirjasto]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> kirjastohistoria]]> 1800-luku]]> 1900-luku]]> valtuuskunnat]]> pöytäkirjat]]> Kainuun Sanomat]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Käsiteltävinä on ollut muun muassa kaupungin lukusalin perustamisesta, teiden avaamisesta ja korjaamisesta sekä avoimesta kätilön paikasta ja sen täyttämisestä.

Pöytäkirjoista selviää myös Kajaanin kirjaston historiaa. Kaupunkiin päätettiin 30.12.1878 pidetyssä kokouksessa perustaa lukusali, joka oli aluksi auki kaksi tuntia sunnuntaisin. 23.4.1880 hyväksyttiin ja allekirjoitettiin kansankirjaston tsäännöt ja kirjastonhoitajan toimi julistettiin avoimeksi. Kansankirjaston ja lukusalin hoitajaksi valittiin 29.6.1880 neiti Ida Lundeman 25 markan kuukausipalkalla.

Vuonna 1881 kirjastosta oli tehty 382 lainausta kyseisen vuoden aikana. Vuonna 1883 kirjoja oli 275 kappaletta, lainauksia 882. Lisäksi lukusalissa oli kymmenkunta sanomalehteä luettavana. Vuonna 1888 lainausmäärät olivat nousseet jo 986 lainaan vuodessa.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 40, 43, 46-47, 50, 61, 73-74 vuonna 1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kainuun Sanomat]]> fi]]> Kajaani]]>
Manner, Viktor]]> sairaanhoito]]> terveydenhoito]]> sairaalat]]> lääkärit]]> kuolleisuus]]> taudit]]> kulkutaudit]]> keuhkotauti]]> kätilöt]]> apteekit]]> tilastot]]> Hämeenlinna]]> 1800-luku]]> tontit]]> kartat]]> 1780]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Enwald, Gustaf]]> Kajaani]]> historia]]> paikallishistoria]]> 1700-luku]]> 1800-luku]]> lääkärit]]> kätilöt]]> Lönnrot, Elias]]> Kajaani (sanomalehti)]]> artikkelit (julkaisut)]]>
Vasta vuonna 1807 perustettiin Kajaanin kihlakuntaan piirilääkärin virka. Ihmiset olivat kuitenkin tottuneet käyttämään puoskareiden palveluita lääkärin puutteessa, ja luottivat yhä mieluummin taikoihin kuin lääketieteeseen.

Kätilöinä 1700-luvulla käytettiin tavallisesti naisia, joilla ei ollut koulutusta, vaan jotka olivat saaneet taitonsa kokemuksen kautta. Vuonna 1756 Kajaanin kirkonkokouksessa ehdotettiin, että joku "taitava naishenkilö" lähetettäisiin Tukholmaan opiskelemaan kätilöksi. Seurakuntalaiset puolestaan ehdottivat, että Tukholmalmasta palkattaisiin Kajaaniin oppinut kätilö. Näin ei kuitenkaan lopulta tehty.

Vuodesta 1850 alkaen toimi kätilönä leipurin rouva Maria Mathilda Svedlin, jolla ei ollut tutkintoa mutta joka oli saanut taitonsa kokemuksen kautta. Vasta hänen kuoltuaan 1882 saatiin Kajaaniin koulutettu kätilö, neiti Lovisa Hukkanen. Hän toimi kätilönä parikymmentä vuotta, ja kuoli Kajaanissa 1910.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 3/1933. Kirjoittajana G. Enwald.]]>
Kajaani (sanomalehti)]]> fi]]> Kajaani]]>