Aineistot (yhteensä 74)

  • Avainsanat: kirjallisuus

2000
Saran sisaret esittelee suomalaisia vähän tunnettuja naiskirjailijoita, joiden teoksia julkaistiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Esiteltävät kirjailijat ovat romantikkoja, uskonnollisia kirjailijoita, työväenliikkeen naiskirjailijoita sekä…

Antti Puhakka (24.4.1816 Kontiolahti – 30.3.1893 Juva) oli talonpoikaisrunoilija ja valtiopäivämies. Puhakka oppi lukemaan vasta 21-vuotiaana. Hänestä kehittyi silti taitava kalevalamitan käyttäjä ja hän tuotti elämänsä aikana lähes 20 000 riviä…

Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti – 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…

Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti – 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…

Otto Arvid Lydecken (31.5.1884 Kontiolahti — 9. 5.1960 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Ludvig Lydecken toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja…

Raittiusyhdistys Vesalla (myös muodossa Wesa) oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa oma lainakirjasto, jossa oli lainattavissa parisensataa kirjaa. Aihepiireinä olivat kristinusko ja sen historia, raittiusaiheiset kirjat sekä erilaiset…

Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti…

Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti…

Eläintiede Suomalaisille Alkeiskouluille on kuulunut Utran lainakirjaston kokoelmaan. Utra oli 1800-luvulla suuri teollisuusyhdyskunta, jossa oli muun muassa lasitehdas ja sahat. Utraan perustettiin tehtaanisäntien myötävaikutuksella koulu, kirjasto…

Avainsanat: , ,

Henrik Pontoppidan (1857–1943) oli tanskalainen kirjailija. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1917.

Alkuperäinen tanskankielinen teos Isbjørnen : et portræt ilmestyi vuonna 1887. Suomentajan nimeä ei harmi kyllä niteestä…

Avainsanat: ,

Lukemisia Suomen Kansan Hyödyksi - Sawo-Karjalaisten Oppiwaisten toimittamia. 1 Kirjasta löytyy mm. kontiolahtelaisen Antti Puhakan runoelma Ilma-kirjain, eli almanakan Tekijöistä.

Päivälehden joulualbumista vuodelta 1893 löytyy mm. Juha Reijosen kirjoitus. Juho Reijonen syntyi Nurmeksessa vuonna 1855. Hän oli nuorsuomalainen pappi ja ensimmäisiä suomenkielisiä kirjailijoita. Reijonen vihittiin papiksi vuonna 1881. Sen jonka…

Avainsanat: ,

Nuori Suomi, osat 1-3, sisältää kolme novellia: 1. Aarne: Kahdeksan tunnin kokemukset; 2. Aleksis Raunio: Mammonan orjuus; 3. Aarne: Sokea. Aarne on nimimerkki, jonka oikea nimi oli Alexandra Gripenberg. Hän oli 1857 Kurkijoella syntynyt ja 1913…

Avainsanat: , , ,

Jaakko (Jacob) Fredrik Lagervall (ent. Oxeman, 1787—1865) syntyi Kontiolahdella. Hän oli majuri ja suomalainen näytelmäkirjailija. Lagervallin vanhemmat olivat Kontiolahden kappalainen Fredrik Johan Oxman ja Hedvig Katharina Brusin. Lagervall otti…

Avainsanat: , ,

1889
Kirje koskee teoksen Kansan ääniä (1889) julkaisua, jossa ilmestyivät Minna Canthin novellit Kauppa-Lopo ja Lain mukaan.

Avainsanat: , ,

1885
Musteella kirjoitettu esitelmä Ranskan 1830-40-lukujen kirjallisuudesta. Kolme ensimmäistä sivua on numeroitu.

1885
Kanneton vihko, johon on kirjoitettu esitelmän käsikirjoitusluonnos. Teksti jää kesken. Kolme ensimmäistä sivua on numeroitu.

1890
Ilmeisesti esitelmän käsikirjoitus. Minna Canth piti aiheesta esitelmän Kuopion Suomalaisessa seurassa 8.10.1890.

1890
Savo-Karjalassa 1890 ilmestynyt Minna Canthin lehtikirjoitus. Kirjoitus oli vastaus samassa lehdessä 17.10.1890 julkaistuunnimimerkki K:n kirjoitukseen "Realistisesta kirjallisuudesta", jossa oli ulkomuistista poleemisesti selostettu Minna Canthin…

1891
Minna Canthin kirjoitus "George Sand ja Alfred de Musset (Georg Brandesin Hovedströmningerin mukaan)" ilmestyi Päivälehdessä 1891. Hän laati kirjoituksensa Brandesin teoksen mukaan, joka käsitteli kirjallisuuden "päävirtauksia" (Hovedströmninger).

1893
Kirje on kirjoitettu Kustannusosakeyhtiö Otavan viralliselle kirjepaperille.

1893
Minna Canthin kirjoittamien kirjeiden joukossa on vastauskonsepti tähän kirjeeseen "Minna Canthin kirjekonsepti Ernst Gråsténille 25.5.1893".

Avainsanat: , ,

1893
Kirje on ilmeisesti kalkkeeripaperin läpi kirjoitettu kopio.

1893
Kirje on kirjoitettu luganolaisen hotelli Pension Villa Castagnolan kirjepaperille.

1893
Kirjepaperin ylälaitaan on painettu kukkakuvio.

1893
Kirjepaperin vasemmassa ylänurkassa on painettuna linnun kuva.

1893
Kirje on kirjoitettu Wentzel Hagelstam -toiminimen viralliselle kirjepaperille.

1896
Kirjeen päiväykseen merkitty vuosiluku on epäselvä. Kirjeen sisällön perusteella se on luultavasti kirjoitettu 1890-luvun puolivälissä.

1896
Kirjeen päiväyksessä on vuosiluku 1899, mutta sisällön perusteella kirje on kirjoitettu 1890-luvun puolivälissä.

1896
Kirjeen allekirjoitus on epäselvä.

Avainsanat: , ,

1896
Kirjeen allekirjoitus on epäselvä.

Avainsanat: , ,

1888
Kirjeen päiväyksen vuosiluku on lisätty myöhemmin.
 
Koneluettavat metatiedot: