Aineistot (yhteensä 88)

  • Avainsanat: kirkot

1950-luku
Lammin keskiaikaisen kirkon korjaus sisällissodan jälkeen suoritettiin muinaistieteellisen toimikunnan valvonnassa. Uuden katon ja entisestä täysin poikkeavan sisustuksen suunnitteli arkkitehti Usko Nyström. Esimerkiksi katon entinen lautaholvi…

1930-luku
Suurin piirtein lounaan suunnasta otetussa ilmakuvassa näkyvät keskiaikainen Hattulan Pyhän ristin kirkko ja kirkkopiha. Kirkkopihaa ympäröi harmaakiviaita, johon liittyy kaksi porttirakennusta ja kellotapuli. Oikeassa reunassa on kirkon…

1934
Kajaanin kirkon historiaa vuodelta 1934.

Kajaani oli pieni talonpoikaiskylä Kajaanin pitäjässä, kunnes se pitäjien eroamisen jälkeen liittyi osaksi Paltamoa. Itsenäistyttyään kaupungiksi tultuaan vuonna 1651 toimi sen kirkkona yhä Paltamon kirkko,…

1931
Tärkeimpiä tapahtumia Kajaanin historiasta vuodesta 1607 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 96, 126, 156 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald..

1931
Kajaanin seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin pian kaupungin perustamisen jälkeen, vuonna 1652. Tämän kirkon venäläiset polttivat 1716. Uusi kirkko rakennettiin entisen paikalle 1719, ja se oli käytössä vuoteen 1895 saakka, jolloin se…

1928
Artikkelissa kerrotaan Paltamon kirkon historiaa ja luetellaan Paltamon hautausmaalle haudattuja henkilöitä ja heidän taustojaan. Alussa kerrotaan myös Paltamon kirkon historiasta.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 81 ja 82…

1930-luku
Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko on kuvattu tähän postikorttiin eteläseinustan asehuoneen puolelta. Asehuoneen oven yläpuolella on pyöreä ikkuna ja päätykolmiossa ulkoinen saarnastuoli, josta voitiin saarnata kesäaikaan ja lukea esim.…

1890-luku
Postikortti Hämeenlinnan kirkosta on luultavasti painettu 1900-luvun alussa, mutta valokuva on otettu jo aikaisemmin, mahdollisesti vuonna 1888. Samasta kuvasta on ilmestynyt muitakin postikorttiversioita, mm. A. Alopaeuksen kirjakaupan painattamana…

1888
Vuonna 1798 valmistunutta Hämeenlinnan kirkkoa on sanottu Pohjolan pikku Pantheoniksi, ja sen esikuvana onkin ollut antiikin Rooman Pantheon-temppeli. Itse kuningas Kustaa III osoitti suurta kiinnostusta pienen sisämaakaupungin kirkkoa kohtaan. Hän…

1930-luku
Vanajan keskiaikainen kirkko on peräisin 1400-luvulta. Yksilaivainen kivikirkko on Suomen pienimpiä keskiaikaisia kirkkoja. Kuvassa on rakennuksen etelänpuoleinen seinusta asehuoneineen. Kirkkoa on korjattu ja muutettu useita kertoja vuosisatojen…

Kirkon 100-vuotisjuhla ja urkujen käyttöön vihkiminen 1976. Piispa Paavo Kortekangas, Jukka Malmivaara ja Paavo Kuoppala. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 16.9.1976

Srk:n 100-vuotisjuhla loppiaisena 1972. Lauri Lehmuskoski saarnaa. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 13.1.1972.

Keiteleen kirkko. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 11.11.1971.

Keiteleen kirkko valmistui 1876. Käyttöönottovihkiminen oli 17.12. Suunnitellut arkkitehti W.Westling ja rakentamista valvoi Mikko Karjalahti. Kuva Ilkka Paananen 1976.

Avainsanat: , ,

Uuden hautausmaan siunauskappeli. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.8.1968.

Kirkonkello 1986. Kirkonkello on samanikäinen kuin kirkkokin. Kellon on valanut Helsingissä v.1876 Rosberg ja Bade. Kello tuotiin rautateitse Lahteen ja sieltä hevosella Keiteleelle.

Avainsanat: , ,

Piispantarkastus Keiteleellä 1964. Toinen oikealla piispa Olavi Kares ja seisomassa lääninrovasti Väinö Juhani Malmivaara.

Seurakuntatalon vihkiäisjuhlan jumalanpalvelus. Vasemmalta rovasti Paavo Kuoppala ja lääninrovasti V. J. Malmivaara. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 28.6.1973.

Kaatuneitten muistomerkki 1966. 1939-44 kaatuneiden muistoksi pystytetty, suunnittelija Ilmari Virkkala.

Keiteleen kirkkomaa. Kuvassa mm. Rovasti Ahti Auranen ja arkkitehti Veikko Larkas.

Sankarihaudoilla 18.8.1980. Keskellä Aino Rönkä.

Kaatuneitten muistopäivä 1969. Seppelettä laskemassa kirkkoherra Lauri Lehmuskoski ja maanviljelijä Arvi Vesterinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.5.1969.

Pyhäkoulun kesäjuhlat 50-luvulla. Kuvassa rovasti Lauri Kärävä ja kanttori Pauli Pesonen.

Keiteleen seurakunnan kirkkohallintokunnan puheenjohtaja agrologi-maanviljelijä Yrjö Vuorela.

Helena Hämäläinen seurakunnan kerhossa. Oikealla takana Tomi Luomi. Marraskuu 1978.

Kirkon uusi lattia 1966. Vasemmalla rakennusmestarit Arvo Konttinen ja Seppo Korhonen ja kirvesmies Yrjö Malinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 3.6.1966.

Virallisesti kanttori-urkuriksi valittu Kaarina Tuhkanen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 21.2.1974

Iisalmen kamarikuoro ja johtaja Matti Pulkkinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 7.11.1974.

Lähetys- ja musiikkijuhla Keiteleellä.

Kunnallisen keskikoulun oppilaita menossa kaikkien koulujen päätösjumalanpalvelukseen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 6.6.1969.

Keiteleen kirkon perustamiskivi kiviaidan pääportin vieressä kertoo rakennustöiden alkaneen 8.10.1875. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 9.9.1976.

Juhannuksena 1978 konfirmoidut tytöt ja pojat sekä heidän opettajansa. Oikealla kirkkoherra Lauri Lehmuskoski ja vasemmalta nuoriso-ohjaaja Martti Tupelin, teol.yo Markku O., ja kanttori Kaarina Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…

Taiteilija Martti Paananen sai kukkakimpun veljentyttäreltään Eeva Maritalta. Laulutaiteilija Martti Paanasen konsertti Keiteleen kirkossa. Säesti kanttori-urkuri Kaarina Saastamoinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 12.10.1978.

1888-1899
A. Alopaeuksen kirjakauppa toimi Hämeenlinnassa vuodesta 1888 maaliskuuhun 1900. Alopaeus julkaisi omalla kustannuksellaan myös postikortteja. Tässä piirretyssä sommitelmakortissa on kuvattuna kaupungin tärkeimmät nähtävyydet 1800-luvun lopussa:…

1930-luku
Joulukuusi pystytettiin Hämeenlinnan torille ensimmäisen kerran 17.12.1932. Kuusen pystytyksen lumettomalle torille kuvasi silloin kirjakauppias Enok Rytkönen. Tämäkin postikorttikuva on Rytkösen ottama, mutta se lienee peräisin joltakin myöhemmältä…

1905
Lammi on vanhaa maanviljelysseutua kylineen, kartanoineen ja maatiloineen. Kirkonkylä on muodostunut neljän keskiaikaisen kylän - Hakkalan, Niipalan, Tirmulan ja Kirkonkylän - alueelle, maisemarakenteen solmukohtaan, missä Salpausselän…

Avainsanat: , ,

1910-luku
Kuivaltasillalta keskustaan päin katsottaessa suoraan edessä kohosi 1900-luvun alussa ortodoksinen sotilaskirkko. Turuntien vasemmalla puolella näkyy Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun jugendrakennus vuodelta 1906 ja oikealla puolella kaksi…

Matti Åkergrenin suunnittelema Pukkilan kirkko valmistui vuonna 1814. Rakennus peruskorjattiin sata vuotta myöhemmin, vuonna 1914 Ilmo Launiksen laatiman suunnitelman mukaan. Kirkon alttaritaulun on maalannut taiteilija Vilho Sjöström. Saarnastuoli…

Avainsanat: , ,

Vanhoja valokuvia Pukkilan kirkosta.

Kolme miestä Kirkonkylän raitilla (3_6 Honkajoki, Kirkonkylä). Henkilöt tuntemattomia. Takana Honkajoen kirkko, vasemmalla tien varressa maatalousnaisten kioski, oikealla Hietaojan talo. Kuva otettu mahdollisesti 1930-luvulla.

Honkajoen kirkko tienristeyksestä kuvattuna (3_25 Honkajoki, Kirkonkylä). Ohi kulkeva maantie on kapea hiekkatie. Kiviaidan edessä seisoo viisi tuntematonta miestä ja koira. Kirkon oven kohdalla on kiviaidassa porttina asehuone (?), jota ei…
 
Koneluettavat metatiedot: