Uusi Savo -lehdessä 1891 ilmestynyt Minna Canthin kirjoitus.
Minna Canth kirjoitti vastineen saamiinsa moitteisiin koskien hänen päätöstään laittaa lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Kirjoituksen ruotsinnos ilmestyi samana vuonna Nya Pressen…
Fredrika Wetterhoff perusti vuonna 1885 Hämeenlinnaan nuorille tytöille tarkoitetun käsityökoulun. Aluksi koulu toimi Hämeenlinnan rouvasväenyhdistyksen vuokralaisena, sen jälkeen mm. laamanni Wetterhoffin talossa Pikkutorin varrella. Työkoulua…
Fredrika Wetterhoffin työkoulu aloitti toimintansa Hämeenlinnassa vuonna 1885 Rouvasväen yhdistyksen tiloissa. Kun tilaan ei mahtunut kangaspuita, Fredrika siirsi koulun kotiinsa. Oppilaita oli aluksi kahdeksan. Vuonna 1890 käsityökoulua varten…
Vuonamon koulun oppilaita vuodelta 1939. Eturivi vasemmalta: Matti Jääskeläinen, Kauko Huttunen, Tapani Leinonen, Veikko Huttunen, Erkki Kumpulainen, tunnistamaton, Teuvo Laukkanen, Antero Jauhiainen, Antti Lappalainen ja tunnistamaton. Toinen rivi…
Vuonamon koulu 1937. Koulun vihkiäiset. Edessä vasemmalla Arttu Leinonen, Nestor Huttunen, R. Leinonen, Eino Saastamoinen, Veikko Jauhiainen, Heikki Jauhiainen ja Väinö Jauhiainen. Keskellä seisoo Saara Jauhiainen, Evi Jauhiainen, Elina Kolehmainen,…
Keski-Suomi-lehdessä 14.11.1874 Minna Canthin nimimerkillä Wilja laatima lehtikirjoitus, jonka aiheena oli kielikysymys. Kannilan mukaan "lehden edellisessä numerossa oli nimetön kirjoitus kokouksessa esitetystä vaatimuksesta, että suomenkielisten…
Joensuun tyttölyseo toimi oppikouluna vuosina 1865—1974. Koulun ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 1911 Pielisjoen rannalle Rantakadulle. Rakennuksessa on toiminut myös kaupunginkirjasto vuosina 1961-1992. Vuonna 1956 valmistui uusi koulurakennus…
Joensuun tyttölyseo muutti 1956 uuteen koulurakennukseen Koulukadulle, ja se toimi tyttölyseona vuoteen 1974 saakka. Silloin rakennuksessa aloitti tyttöjen ja poikien yhteinen Keskustan lukio.
Eino Leinon muistelmateoksessa Elämäni kuvakirja on luku, jossa Leino muistelee abiturienttivuotensa tapahtumia Hämeenlinnan lyseossa vuonna 1895. Lyseon rehtorina oli tuolloin K. O. Lindeqvist, lempinimeltään Pehtori. Liiallinen punssin nauttiminen…
Kajaanin seurakunta sai oman kirkkoherran 1655 sen jälkeen, kun seurakunta erotettiin Paltamon seurakunnasta omakseen. Pappilan tuolloisesta sijainnista ei ole varmuutta, mutta artikkelin kirjoittaja G. Enwald arvelee, että se on sijainnut tontilla…
Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö oli vuonna 1904 ostanut 1830-luvulla rakennetun entisen tyttökoulun empiretyylisen puurakennuksen Turuntie 2:sta ns. Pikkutorin kulmasta. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander…
Keiteleen Sulkavanjärven kansakoulun 75-vuotisjuhlan yleisöä 23.8.1970. Juhla merkitsi samalla koulun lakkaamista kyläkunnalla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.8.1970.
Sulkavanjärven kansakoulun 75-vuotisjuhlan yleisöä 23.8.1970. Juhla merkitsi samalla koulun lakkaamista kyläkunnalla. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 27.8.1970.
Sortavalan naiskotiteollisuuskoulu aloitti toimintansa vuonna 1892 Sortavalan Rouvasväenyhdistyksen kutoma- ja käsityökouluna. Vuonna 1912 nimi lyhennettiin Sortavalan Kutoma- ja Käsityökouluksi, ja 1935 siitä tuli Sortavalan…
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Vuonna 1893 hyväksyttiin viisiluokkaisen realilyseon perustaminen Sortavalaan. Sortavalan kaupungin lyseo aloitti aluksi toimintansa kaksiluokkaisena syksyllä 1893. Ensimmäiset oppilaat saivat päästötodistuksensa viidenneltä luokalta toukokuussa…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…
Joensuun lyseo perustettiin säätyjen ja senaatin hyväksynnällä vuonna 1865, eli 17 vuotta kaupungin perustamisen jälkeen. Se aloitti toimintansa ns. yläalkeiskouluna. Tällaisena se toimi aina vuoteen 1874 saakka, jolloin se muutettiin…