Aineistot (yhteensä 11)

  • Avainsanat: muistomerkit

1930-luku
Hämeenlinnan Kirkkopuiston Raatihuoneenkadun puoleiseen päähän pystytettiin vuonna 1929 muistokivi kansalaissodassa kuolleiden valkoisten muistoksi. Kiven kirkonpuoleiselle sivulle hakkautettiin kaatuneiden nimet. Muistopatsaan hankinnasta vastasi…

Kaatuneitten muistomerkki 1966. 1939-44 kaatuneiden muistoksi pystytetty, suunnittelija Ilmari Virkkala.

Kaatuneitten muistopäivä 1969. Seppelettä laskemassa kirkkoherra Lauri Lehmuskoski ja maanviljelijä Arvi Vesterinen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 23.5.1969.

Kirkkopyhä Keiteleellä. Veteraanijärjestöjen, sotainvalidien ja Keiteleen Karjalaisten seppeleen viime sotien muistomerkille laskivat vasemmalta Eelis Tirkkonen, Viktor Härkin, Arttu Laukkanen ja Eino Savolainen. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa…

Karjalaan jääneiden oman muistomerkin paljastusjuhla kirkkomaalla. Aune Krapu (vas.) ja Terttu Tolonen. Talousneuvos Ale Shemeikka pitämässä paljastuspuhetta. Pielaveden ja Keiteleen Sanomissa 9.8.1973.

1930-luku
Sisällissodan taisteluissa kuoli Hämeenlinnan alueella 62 saksalaista. Heidät haudattiin 2.5.1918 Tähtipuistoon eli nykyiseen Sibeliuksenpuistoon. Kuvanveistäjät Urho Heinänen ja Wila Martin suunnittelivat Hämeenlinnan suojeluskunnan aloitteesta…

Sankarihaudoilla 18.8.1980. Keskellä Aino Rönkä.

Nuorisoseurantalo Toimelan kupeessa oleva metsikkö, jossa on sotaan lähdön muistokivi, nimettiin 1980-luvulla Veteraanipuistoksi. Pukkilalaiset sotaveteraanit ja naisjaostolaiset huolehtivat alueen kunnossapidosta. Valokuvissa on siivoustalkoisiin…

Sotaan lähdön muistokivi paljastettiin toukokuussa 1983 Pukkilan Kirkonkylässä nuorisoseurantalo Toimelan pihalla. Muistokivi on Savijoelta tuotu luonnonkivi, johon kiinnitetyssä laatassa todetaan: "Tältä paikalta lähtivät Pukkilan miehet…
 
Koneluettavat metatiedot: