Joensuu]]> raittius]]> järjestöt]]> raittiusliikkeet]]> raittiusseurat]]> Raittiusyhdistys Vesa]]> Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

Raittiusyhdistyksen kantavia voimia oli joensuulainen  satulaseppä Vilhelm Granskog.

Yhdistyksen jäsenmaksulistasta löytyy sellaisia nimiä, kun Judin, Wahlgrén, Collan, Mononen, Koponen, Kurki, Hindikka, Karvonen, Forsberg, Sivonen, Kinnunen, Österholm, Paldan, Wänskä, Björklund, Terä, Torkkel, Thuring jne.]]>
fi]]>
Joensuu]]> järjestöt]]> raittius]]> Raittiuden Ystävät]]> kokoukset]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
fi]]>
Joensuu]]> henkilöt]]> hautajaiset]]> Granskog, Wilhelm]]> Wilhelm Granskogin hautajaisiin.

Granskog oli Joensuun raittiusseuran kantavia voimia sekä
Joensuun Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen perustajia.]]>
fi]]>
Joensuu]]> raittius]]> raittiusliikkeet]]> järjestöt]]> raittiusseurat]]> Raittiusyhdistys Vesa]]> Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.]]> fi]]> Joensuu]]> raittius]]> raittiusliikkeet]]> raittiusseurat]]> järjestöt]]> Raittiusyhdistys Vesa]]> Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin 22.1.1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Joensuun Raittiusseura Wesa]]> säännöt]]> raittius]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta: viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
Joensuun kirjapaino O.Y. (painopaikka)]]> fi]]>
Joensuu]]> järjestöt]]> säännöt]]> raittius]]> alkoholi]]> Raittiusyhdistys Wesa]]> Joensuun raittiusseura]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
Joensuun kirjapaino O.Y.]]> fi]]>
Engelberg, Rafael]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Joensuun Raittiusyhdistys Wesa]]> raittius]]> tapahtumat]]> runot]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
Pohjois-Karjalan kirjapaino Oy.]]> fi]]>
Könönen, Teppo]]> Joensuu]]> raittius]]> tapahtumat]]> juhlat]]> runot]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August  Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
Joensuun kirjapaino O.Y.]]> fi]]>
Joensuu]]> raittius]]> alkoholi]]> Karjalatar]]> Raittiusyhdistys Wesa]]> Joensuun Raittiusyhdistys vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa.

Karjalatar uhrasi alkoholikysymykselle paljon sivuja. Osa kaupunkilaisista paheksui syvästi kaupungin olutpanimoita ja oluthuoneita ja keskustelua herätti etenkin anniskelu- ja myyntioikeudet.

Kaupungissa toimi vuosisadan vaihteen molemmin puolin mm. Ivan Kononoffin ja Reinhold Ryynäsen vuonna 1862 perustama Haukipuron Oluttehdas, Vanha Viinatehdasyhtiö sekä merikapteeni Otto Laxellin ja kauppias Karl Anton Laxellin vuonna 1883 perustama Olutehdas.]]>
Lappeenrannan kirjapaino (painopaikka)]]> Pienpainatteet
37.6: PÄIHDEPOLITIIKKA]]>
fi]]>
Joensuu]]> kasvatus]]> evankelis-luterilainen kirkko]]> tapahtumat]]> Valkonauhaliitto]]> käsiohjelmat]]> naiset]]> World´s Woman´s Christian Temperance Union (WWCTU), syntyi Yhdysvalloissa 1870-luvulla. Suomeen se rantautui 1905, jolloin perustettiin Valkonauhaliitto raittiuden, siveellisyyden, naisten oikeuksien, nuorisokasvatuksen ja rauhantyön edistämiseksi. Liiton tunnukseksi otettiin Jumalalle, kodille ja isänmaalle ja tunnusmerkiksi emalista valmistettu valkoinen nauharuusuke.]]> Joensuun kirjapaino O.Y.]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> raittius]]> kokoukset]]> tapahtumat]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
fi]]>
Joensuu]]> järjestöt]]> Raittiusyhdistys Wesa]]> raittius]]> Granskog, Vilhelm]]> Suomalainen raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa. Yhdistyksen yhtenä kantavana voimana oli satulaseppä Vilhelm Granskog. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
fi]]>
Pohjois-Karjala]]> Lieksa]]> Pielisjärvi]]> raittius]]> tapahtumat]]> käsiohjelmat]]> fi]]> Joensuu]]> raittius]]> alkoholi]]> kokoukset]]> järjestöt]]> Raittiusyhdistys Wesa]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
fi]]>
Pohjois-Karjala]]> Joensuu]]> järjestöt]]> raittiusseurat]]> Sortavala]]> Valamon luostari]]> Laatokka]]> Salmi]]> Raittiuden ystävät]]> fi]]> Maria Nikkola]]> sanomalehdet]]> raittius]]> naisen asema]]> Minna Canth]]> Maria Nikkola]]> fi]]> raittius]]> raittiuskasvatus]]> raittiuskokoukset]]> Oulu]]>
Raittiuden ystävät kokoontuivat kesäkuussa 1906 Ouluun torjumaan ”taantumuksen pimeää peikkoa ja väkijuomain kamalaa matoa”. Opas Oulussa kävijöille esittelee kokousväelle kaupungin historiaa ja palveluita sekä liikenneyhteyksiä.]]>
Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]>
Aksel August Granfelt]]> raittius]]> kirjeet]]> Raittiuden Ystävät]]> Minna Canth]]> Aksel August Granfelt]]> fi]]> Joensuu]]> raittius]]> kurssit]]> fi]]> Joensuu]]> järjestöt]]> Joensuun Raittiusyhdistys Wesa]]> säännöt]]> raittius]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Joensuun Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
Joensuun kirjapaino O.Y. (painopaikka)]]> fi]]>
Pohjois-Karjala]]> Lieksa]]> koulut]]> Läpikäytävän koulu]]> tapahtumat]]> käsiohjelmat]]> raittius]]> fi]]> Pohjois-Karjala]]> Lieksa]]> raittius]]> tapahtumat]]> käsiohjelmat]]> fi]]> Joensuu]]> raittius]]> järjestöt]]> raittiusliikkeet]]> raittiusseurat]]> alkoholi]]> raittiusliike sai alkunsa Axel August Granfeltin perustamasta raittiusseurasta, sekä vuonna 1853 perustetusta Raittiuskirjallisuuskomiteasta.

Ympäri Suomea perustettiin aatteen hengessä paikallisia raittiusyhdistyksiä. Viinan kotitarvepolton kielto vuonna 1865 vahvisti aatetta, kun viinan valmistus alkoi tuolloin keskittyä kaupunkeihin.

Joensuun Raittiusyhdistys perustettiin vuonna 1884. Aluksi se toimi nimellä Raittiusyhdistys Wesa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ehdottoman raittiuden, terveyden ja raittiiden elämäntapojen edistäminen. Samalla se kasvatti jäseniään vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi.

]]>
SKS:n kirjapaino]]> fi]]>
Lieksa]]> Pielisjärvi]]> Kelvä]]> Kitsi]]> Sarkala]]> Pankakoski]]> Hattuvaara]]> terveys]]> järjestöt]]> Lapalien Marttayhdistys]]> Partalanmäen Pioneerit]]> Kelvän nuorisoseura]]> Kitsin Kilpaveikot]]> koulut]]> Rantalan koulu]]> Surpeenvaaran koulu]]> Pielisen koulu]]> Merilän koulu]]> Kylänlahden kansanopisto]]> järjestöt]]> Läpikäytävän Raittiusyhdistys]]> Kelvän Nuorisoseura]]> fi]]> Minna Canth]]> Minna Canth]]> raittius]]> Keski-Suomi-lehdessä 19.3.1875 nimimerkillä Kansalainen julkaistu lehtikirjoitus, jonka otsikko on "Vielä sananen viinasta". Sen on arveltu olevan Minna Canthin laatima (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen tuotanto ja Vilkemaa, Hilja (1927): Naiset raittiustyössä).]]> fi]]> Minna Canth]]> raittius]]> Karjalatar-lehdessä 30.7.1875 (yläotsikko: Joensuusta) (ks. Kannila, Helle (1967): Minna Canthin kirjallinen tuotanto).]]> fi]]> Joensuu]]> raittius]]> raittiusliikkeet]]> raittiusseurat]]> järjestöt]]> Raittiusyhdistys Vesa]]> kirjallisuus]]> kirjastot]]> Raittiusyhdistys Vesalla (myös muodossa Wesa) oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa oma lainakirjasto, jossa oli lainattavissa parisensataa kirjaa. Aihepiireinä olivat kristinusko ja sen historia, raittiusaiheiset kirjat sekä erilaiset oppikirjat mm. luonnontieteistä.

Listasta löytyy Vänrikki Stoolin tarinat, Topeliuksen ja Tolstoin kirjoja, runoja lapsille, näytelmiä ja muuta "sivistävää" lukemista. Lainaajien joukossa on sellaisia nimiä kuten Ilvonen, Lipponen, Wäisänen, Granskog, Berlund, Tukiainen, Nordman, Mononen, Juntunen, Södergren, Keronen, Hämäläinen, Koivisto, Kohonen, Koponen, Härkönen, Fabritius, Heiskanen, Paldan, Suonio, Hyvärinen, Zimmerman, Gröndahl, Blomqvist, Ahonen, vahtimestari Kuokkanen, Räsänen, Wänskä, Henriksson, Kolehmainen, leipuri Heikkinen, leipuri Pehkonen, Tanskanen, Paulus, Hakkarainen, Halonen, Pölönen...]]>
fi]]>
Renqvist, Henrik]]> raittiuskasvatus]]> alkoholinkäyttö]]> saarnat]]>
Hän julkaisi raittiusaiheisia kirjoituksia, ja 1835 painettiin Renqvistin tunnetuin teos Viinan kauhistus. Samana vuonna hänet määrättiin kappalaiseksi Sortavalaan, missä toimessa hän pysyi kuolemaansa saakka.

Kirjaan on yhteensidottu Renqvistin artikkeli "Hyvää tarkoittavia varoituksia viinaa vastaan sekä kertomus juopumuksen onnettomista seurauksista, muutamista totisista tapauksista esiin asetettuja" ja Peter Johan Sumeliuksen suomentama "Sangen tarpeellinen puhe, Raittiuden seuralta Tokholmista".]]>
J. C. Frenckell ja poika]]> Sumelius, P. Johan]]> fi]]>
raittius]]> Keski-Suomi-lehdessä 15.7.1886.]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> fi]]> raittius]]> Keski-Suomi-lehdessä 15.7.1886 julkaistu uutinen otsikolla "Yleinen raittiuskokous Kuopiossa (K.-S.:n kirjeenvaihtajalta). Keskustelut"  raittiusseuran kokouksesta Kuopiossa. Uutisessa  selostetaan Minna Canthin puheenvuoroa ja sen herättämää keskustelua. Canth kannatti muun muassa naisen moraalista oikeutta avioeroon alkoholistipuolisosta. Samantyylinen selostus ilmestyi myös Savo-lehdessä 13.7.1886.]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> fi]]> Yrjö Koskinen]]> raittius]]> kirjeet]]> Minna Canth]]> Yrjö Koskinen]]> fi]]>