Aineisto
Eino Leinon sekä Elin ja Hilda Lönnbohmin kirje Artturi Lönnbohmille 14.6.1895
Dublin Core
Tekijä
Nimeke
Eino Leinon sekä Elin ja Hilda Lönnbohmin kirje Artturi Lönnbohmille 14.6.1895
Kuvaus
Eino Leinon sekä Elin ja Hilda Lönnbohmin kirje Artturi Lönnbohmille.
Eino Leino pääsi 17-vuotiaana ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta kiitettävin tiedoin ja luokkansa parhaana oppilaana. Ylioppilaaksi päästyään hän kyläili Maaningalla isänpuoleisen serkkunsa Freken (opettaja Carl Frederik Mustonen) luona ja vietti kesää Hövelössä. Kesäkuussa hän kirjoitti siskojensa Hildan ja Elinin kanssa kirjeen veljelleen Artturille, joka oli Pohjanmaalla, mm. Maalahdessa, maanmittausharjoittelijana. Leinon äiti oli vuoteenomana; kirjeessä mainitut Pauli ja Kalle (Kaarlo) olivat Leinon veljiä.
---
Hövelö 14/6 95.
R.V!
Emme tiedä missä lienet, kussa kulkenet tälläkin hetkellä. Ehkä rämmit jossakin suorapakossa tahi säärystät kilpaa miesten kanssa yli kankaiden. Me taas elämme täällä ihan paikoillamme. Äiti makoilee, Elin ompelee paitojaan, Hilda puuhailee talouden ym. kanssa valitellen pakottavaa selkäänsä ja minä lueskelen ranskaa, saksaa, Schilleriä, Weckselliä ym.s. ja motioniksi käyn aina tietä korjaamassa. Àpropos, sinun ruotsinkielioppiasi ja sanakirjaasi en muistanutkaan antaa Helsingissä Kallelle, kun oli semmoinen hötäkkä ja minä tulin sinne illalla myöhään ja hän lähti sieltä heti seuraavana aamuna. Nyt ne ovat minulla muassa täällä ja kun tulet tänne nyt kesällä, niin saat ne. Koeta nyt jouduttautua tänne niin pian kuin mahdollista äidin iloksi, sillä häntä tahtoo ikävä vaivata, kun ei täällä ketään vieraita käy. Tosiaankaan ei oo koko aikana, kun olen ollut kotona, käynyt yhtään vieraasta, vaikka olen ollut täällä jo viikon päivät. Eikä ihmekään, sillä emmehän ole itsekään käyneet missään. Hiljaista on siis elämä, mutta näkyypä nuo päivät siinä menevän. Oikein onkin hauska levähtää taas niiden loppumattomien Maaninkakyläilyin perästä. Olin näet siellä pari viikkoa Freken luona ja arvaat, että hän kuljetteli minua joka paikkaan.
Se osa kirjeestä, joka on jätetty minun käytettäväkseni, on lopussa. Siskot täyttävät molemmat sivut! Äiti lähettää sinulle terveiset ja varoituksen, ettet liian vaivaisi itseäsi. Voi parhain!
veljesi Eino
Pitää minunkin [...] sulle muutama rivi veikkoseni!
Ensimmäistä vikkoa olen vasta kotona, tulin viime lauvantaina, kuten Einokin. Täällä ompelen itselleni yhtä ja toista ja korjailen entisiä tulevaksi syksyksi taas valmiiksi, sinne Lundiin kai menen sitten taas, käskivät ainakin tulla, en sitten tiedä miten käynee, mielelläni menisin Kallellekin apulaiseksi, mutta on tainnut suuttua ettei enää otakaan. Sinä siellä Kälviällä hommailet, oletko samoilla mailla kuin Verner Tervo, niin tervehdi. Mamma käskee varoittaa ettei sinun pitäisi hyvin rasittaa itseäsi, suossa kävellessä, pidä kuivat jalat aina. Mamma se sairastelee vaan, käskee pastillia ostaa itselleen samalla kuin menemme postia viemään. Emme ole kyläilleet missään vielä. Sutelan Eerikki on myös kipeänä, homaa kylpemään lähtöä, vaan ei kuulu luvanneen vielä. Hyvästi nyt, vasta lisää
siskosi Elli
Kirjoita kotiinkin
Rakas veljyt!
Suuret kiitokset kirjeistäsi, olemme usein muistelleet sua siellä yksinäisyydessäsi, hauska olisi nyt sinun olla kotosalla kun on rauhallisin aika eikä heinäntekoa vielä – kaikki on kauniimmillaan, nurmet vihannoivat, laiho tähkii komeana, ohra orastaa, tuomi on jo aikaa kukkinut, nyt jo lentelee valkolehdet sen juurille, haapakin lennättelee untuvia, jotta on miltei kuin lumituisku. Äiti vaan sängyssä viruu Isän kamarissa ei Einokaan saanut ylös – tule sinä koettamaan. – Työ on tehty – peltotyöt ylihuomenna viedään molemmat hevoset metsään heinäntekoon asti. Vanha ruuna – on se jonka Pauli vaihtoi pikku ruunalla – on komistunut ja lihonut. Pekka ei myöskään ole rumimpia, lihoo vaikka työt tekee. Herne on jo kepitettävä, nauris vasta kylvettiin tänään, Eino meni kylvöä pakoon maantietä korjaamaan, veneensä on myös tervannut, kastelee myös joskus puutarhaakin. Kirjoita usein kotiin Äidille ja Hilda siskollesi.
Eino Leino pääsi 17-vuotiaana ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta kiitettävin tiedoin ja luokkansa parhaana oppilaana. Ylioppilaaksi päästyään hän kyläili Maaningalla isänpuoleisen serkkunsa Freken (opettaja Carl Frederik Mustonen) luona ja vietti kesää Hövelössä. Kesäkuussa hän kirjoitti siskojensa Hildan ja Elinin kanssa kirjeen veljelleen Artturille, joka oli Pohjanmaalla, mm. Maalahdessa, maanmittausharjoittelijana. Leinon äiti oli vuoteenomana; kirjeessä mainitut Pauli ja Kalle (Kaarlo) olivat Leinon veljiä.
---
Hövelö 14/6 95.
R.V!
Emme tiedä missä lienet, kussa kulkenet tälläkin hetkellä. Ehkä rämmit jossakin suorapakossa tahi säärystät kilpaa miesten kanssa yli kankaiden. Me taas elämme täällä ihan paikoillamme. Äiti makoilee, Elin ompelee paitojaan, Hilda puuhailee talouden ym. kanssa valitellen pakottavaa selkäänsä ja minä lueskelen ranskaa, saksaa, Schilleriä, Weckselliä ym.s. ja motioniksi käyn aina tietä korjaamassa. Àpropos, sinun ruotsinkielioppiasi ja sanakirjaasi en muistanutkaan antaa Helsingissä Kallelle, kun oli semmoinen hötäkkä ja minä tulin sinne illalla myöhään ja hän lähti sieltä heti seuraavana aamuna. Nyt ne ovat minulla muassa täällä ja kun tulet tänne nyt kesällä, niin saat ne. Koeta nyt jouduttautua tänne niin pian kuin mahdollista äidin iloksi, sillä häntä tahtoo ikävä vaivata, kun ei täällä ketään vieraita käy. Tosiaankaan ei oo koko aikana, kun olen ollut kotona, käynyt yhtään vieraasta, vaikka olen ollut täällä jo viikon päivät. Eikä ihmekään, sillä emmehän ole itsekään käyneet missään. Hiljaista on siis elämä, mutta näkyypä nuo päivät siinä menevän. Oikein onkin hauska levähtää taas niiden loppumattomien Maaninkakyläilyin perästä. Olin näet siellä pari viikkoa Freken luona ja arvaat, että hän kuljetteli minua joka paikkaan.
Se osa kirjeestä, joka on jätetty minun käytettäväkseni, on lopussa. Siskot täyttävät molemmat sivut! Äiti lähettää sinulle terveiset ja varoituksen, ettet liian vaivaisi itseäsi. Voi parhain!
veljesi Eino
Pitää minunkin [...] sulle muutama rivi veikkoseni!
Ensimmäistä vikkoa olen vasta kotona, tulin viime lauvantaina, kuten Einokin. Täällä ompelen itselleni yhtä ja toista ja korjailen entisiä tulevaksi syksyksi taas valmiiksi, sinne Lundiin kai menen sitten taas, käskivät ainakin tulla, en sitten tiedä miten käynee, mielelläni menisin Kallellekin apulaiseksi, mutta on tainnut suuttua ettei enää otakaan. Sinä siellä Kälviällä hommailet, oletko samoilla mailla kuin Verner Tervo, niin tervehdi. Mamma käskee varoittaa ettei sinun pitäisi hyvin rasittaa itseäsi, suossa kävellessä, pidä kuivat jalat aina. Mamma se sairastelee vaan, käskee pastillia ostaa itselleen samalla kuin menemme postia viemään. Emme ole kyläilleet missään vielä. Sutelan Eerikki on myös kipeänä, homaa kylpemään lähtöä, vaan ei kuulu luvanneen vielä. Hyvästi nyt, vasta lisää
siskosi Elli
Kirjoita kotiinkin
Rakas veljyt!
Suuret kiitokset kirjeistäsi, olemme usein muistelleet sua siellä yksinäisyydessäsi, hauska olisi nyt sinun olla kotosalla kun on rauhallisin aika eikä heinäntekoa vielä – kaikki on kauniimmillaan, nurmet vihannoivat, laiho tähkii komeana, ohra orastaa, tuomi on jo aikaa kukkinut, nyt jo lentelee valkolehdet sen juurille, haapakin lennättelee untuvia, jotta on miltei kuin lumituisku. Äiti vaan sängyssä viruu Isän kamarissa ei Einokaan saanut ylös – tule sinä koettamaan. – Työ on tehty – peltotyöt ylihuomenna viedään molemmat hevoset metsään heinäntekoon asti. Vanha ruuna – on se jonka Pauli vaihtoi pikku ruunalla – on komistunut ja lihonut. Pekka ei myöskään ole rumimpia, lihoo vaikka työt tekee. Herne on jo kepitettävä, nauris vasta kylvettiin tänään, Eino meni kylvöä pakoon maantietä korjaamaan, veneensä on myös tervannut, kastelee myös joskus puutarhaakin. Kirjoita usein kotiin Äidille ja Hilda siskollesi.
Luontiajankohta
14.6.1895
Teksti Item Type Metadata
Original Format
Käsinkirjoitettu kirje
Kokoelma
Viittaus
Leino, Eino, “Eino Leinon sekä Elin ja Hilda Lönnbohmin kirje Artturi Lönnbohmille 14.6.1895,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 19. huhtikuuta 2024, https://digi.kirjastot.fi/items/show/122087.
Tiedostot
