Aineisto

Jono. Käsikirjoitus helmikuu 1945
Sirkussankari. Osa käsikirjoituksesta maalis-heinäkuu 1945
Ihme. Käsikirjoitus heinäkuu 1945

Dublin Core

Nimeke

Jono. Käsikirjoitus helmikuu 1945
Sirkussankari. Osa käsikirjoituksesta maalis-heinäkuu 1945
Ihme. Käsikirjoitus heinäkuu 1945

Vaihtoehtoinen nimeke

Heta Rahko korkeassa iässä

Kuvaus

Digitoitu dokumentti sisältää kuusi pientä ruutulehtiötä, joista kolme ensimmäistä ja viimeinen ovat Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kannellisia lehtiöitä n:o 4, muut kaksi Rafael Haarlan avolehtiöitä n:o 103. Lehtiöt sisältävät osan romaanin Sirkussankari käsikirjoituksesta ja kahden novellin käsikirjoitukset.

Novellissa Jono kerrotaan siitä, kuinka Alkon myymälä eli niin sanottu pitkäripainen on avattu sotavuosien jälkeen. Jo aamuyöstä ennen avaamista on ovelle alkanut muodostua jonoa. Entinen korpraali, nyt pelkkä Antti Isolintu hyödyntää tilannetta ja onnistuu myymään paikkansa jonossa useaan kertaan tienaten runsaat tuhat markkaa, jolla voi elää mukavasti. Teksti kuuluu korpraali Isolintu -sarjaan sen viimeisenä tekstinä. Tekstissä oleva maininta torista viittaa Ouluun. Haanpää oli itse jonottamassa viina-annostaan Oulun torin laidassa olleessa Alkon myymälässä. 

Laajuus 17 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 6.2.1945
Julkaistu ensimmäisen kerran Kansan kuvalehdessä (9/1945). Sisältyy teokseen Kootut teokset 8 (Otava 1989).

Romaani Sirkussankari on Pentti Haanpään kirjailijauran erikoisin tapaus, josta on kerrottu pääpiirteissään Vesa Karosen teoksessa Haanpään elämä (SKS 1985) ja Matti Salmisen teoksessa Pentti Haanpään tarina (Into 2013). Sirkussankarissa kerrotaan akrobaatti, ilmavoimistelija ja hammastaiteilija J. E. Huttusesta, joka esiintyi sirkuksissa ja myös itsenäisesti seisoen käsillään kolmen olutpullon päällä ja laulaen tässä asennossa ooppera-aarioita. Erityisen tunnettu hän oli hammasvoimistaan. Huttunen kiskoi kokonaisia linja-autoja vahvalla purukalustollaan.

Huttunen kirjoitti omaelämäkertansa, mutta arveli tarvitsevansa stilisointiapua ja pyysi Haanpäätä tähän työhön. Haanpään päiväkirjan mukaan kirjailija vastasi pyyntöön myöntävästi 21.2.1945, luki tekstin 23.-24.2.1945 ja ilmoitti 25.2.1945, että haluaa tekijänpalkkiosta 90 prosenttia. Huttunen palautti sopimuksen 9.3.1945, ja Haanpää aloitti kirjoitusprosessin 10.3.1945. (Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät, Into 2016). Sodanjälkeinen aika oli Haanpäällä runsaan viinankäytön aikaa ja päiväkirjan päiväyksissä on ristiriita: käsikirjoituksen ensimmäinen päiväys on 9.3.1945 ja siinä merkintä "Sirkussankarin suunnittelua (J. E. Huttusen mukaan)".

Kirjoitusprosessin kulkua voi seurata päiväkirjasta. Haanpää lähti 22.5.1945 matkalle Oulun kautta Iisalmeen, Savonlinnaan ja Kuopioon. Taskulehtiöt olivat mukana ja romaani eteni. Haanpää palasi Piippolaan 5.6.1945. Syynä matkaan oli riitaisa avioelämä ja odotettavissa oleva tyttären syntymä. Haanpää ei ollut hyväksynyt Ailin raskaaksi tuloa. Lehtiöiden viimeinen päiväys on 6.7.1945. Lopputarkastus oli 10.7.1945, käsikirjoitus lähti eteenpäin 18.7.1945. Välillä oli pitkiä taukoja Haanpään ryyppyreissujen takia.

Laajuus noin 500 lehtiönsivua
Kirjoituspaikka ja -aika 10.3.-6.7.1945
Sirkussankari julkaistiin J. E. Huttusen nimellä vuonna 1946 (Matkakirja).

Novelli Ihme kertoo voimamies ja akrobaatti Kalle Laksosta, joka yhyttäytyy Taikuri-Jussin mukaan. Rahattomat miehet menevät kahvilaan lämmittelemään. Taikuri-Jussi pyytää sisään astuvaa vanhempaa körttiläismiestä antamaan taskustaan korttipakan. Körttiläismies vastaa loukkaantuneena, ettei hänellä milloinkaan ole ollut kortteja. Kun hänen taskustaan kuitenkin löytyy korttipakka, mies lähtee naurunremahduksen saattelemana ulos. Jussi vaatii tästä tempusta läsnäolijoilta kolehtia, jolla miehet saavat ostettua kahvia ja voileipiä. Kun Kalle kuulee tempun salaisuuden, hän kuitenkin pettyy suuren ihmeen kutistuttua pieneksi vilungiksi.

Novelli on irrotettu romaanista Sirkussankari erilliseksi novelliksi ansaintamielessä. Kirjailija lähetti jutun 11.7.1945 Ensio Rislakille (Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät, Into 2016). Todennäköisesti ajatus oli, että se julkaistaisiin Kansan Kuvalehdessä, jonka vakituinen avustaja Haanpää silloin oli, mutta tiettävästi juttua ei ole julkaistu. Kukaan ei havainnut, että Huttusen nimellä julkaistun romaanin päähenkilö on juuri Kalle Lakso, teksti meni täytenä Haanpään juttuna.

Laajuus 14 sivua
Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 11.7.1945
Julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Heta Rahko korkeassa iässä (Otava 1947). Sisältyy teokseen Kootut teokset 7 (Otava 1989).

Luontiajankohta

1945

Aineiston välittäjä

Pentti Haanpää -työryhmä

Julkistamisajankohta

2018

Kieli

Identifiointitunnus

URN:NBN:fi-fe201802023064

Provenienssi

Aineiston omistaa Pentti Haanpään seura

Formaatti

Teksti/PDF

Oikeudet

Aineiston julkaimiseen muualla on pyydettävä lupa Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.

Viittaus

Haanpää, Pentti, “Jono. Käsikirjoitus helmikuu 1945
Sirkussankari. Osa käsikirjoituksesta maalis-heinäkuu 1945
Ihme. Käsikirjoitus heinäkuu 1945,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 18. marraskuuta 2018, http://digi.kirjastot.fi/items/show/125714.
 

90520.pdf
90520_kuori.pdf

Geolocation