Tuominen, Olli (toimittaja)]]> Pohjois-Karjala]]> Pyhäselkä]]> Niittylahti]]> kansanopistot]]> toimintakertomukset]]>
Myöhemmin alettiin puuhata omaa taloa kansanopistolle. Kansanopiston uudeksi paikaksi valikoitui Niittylahti Pyhäselän rannalta ja Karjalan radan varrelta. 4.11.1902 vietettiin uuden kansanopistorakennuksen vihkiäisiä. Siitä saakka Niittylahden kansanopisto on ollut toiminnassa.

Lähde: Vesa Tuominen: Pohjois-Karjalan opisto 1895-1995

Vuosikirja sisältää Pohjois-Karjalan Kansanopiston vuosikertomuksen työkaudelta 1931-1932.]]> fi]]> Tuominen, Olli (toimittaja)]]> Pohjois-Karjala]]> Pyhäselkä]]> Niittylahti]]> kansanopistot]]> toimintakertomukset]]>
Myöhemmin alettiin puuhata omaa taloa kansanopistolle. Kansanopiston uudeksi paikaksi valikoitui Niittylahti Pyhäselän rannalta ja Karjalan radan varrelta. 4.11.1902 vietettiin uuden kansanopistorakennuksen vihkiäisiä. Siitä saakka Niittylahden kansanopisto on ollut toiminnassa.

Lähde: Vesa Tuominen: Pohjois-Karjalan opisto 1895-1995

Vuosikirja sisältää Pohjois-Karjalan Kansanopiston vuosikertomuksen työkaudelta 1932-1933.]]> fi]]> Tuominen, Olli (toimittaja)]]> Pohjois-Karjala]]> Pyhäselkä]]> Niittylahti]]> kansanopistot]]> toimintakertomukset]]> Hakulinen]]> Liekko]]>
Myöhemmin alettiin puuhata omaa taloa kansanopistolle. Kansanopiston uudeksi paikaksi valikoitui Niittylahti Pyhäselän rannalta ja Karjalan radan varrelta. 4.11.1902 vietettiin uuden kansanopistorakennuksen vihkiäisiä. Siitä saakka Niittylahden kansanopisto on ollut toiminnassa.

Lähde: Vesa Tuominen: Pohjois-Karjalan opisto 1895-1995

Vuosikirja sisältää Pohjois-Karjalan Kansanopiston vuosikertomuksen työkaudelta 1934-1935. Alussa on lyhyt henkilöhistoria kansanopiston apulaisjohtajasta ja opettajasta Liekko Hakulisesta, ja katsaus hänen toiminnastaan opiston hyväksi. Hän siirtyi eläkkeelle joukuussa 1934. Hänen seuraajaksen valittiin Iisa Iso-Aho. Kansanopiston johtajana toimi Olli Tuominen vuosina 1931-1970.]]> fi]]>