Joensuu]]> kirjastot]]> asiakirjat]]> Sakari
Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista ja kristillis-siveellisen hengen elähdyttämää kirjallisuutta.

Kirjaston nimi johtui siitä, että Topeliuksen kirjat olivat lapsilainaajien keskuudessa suosituimpia kautta maan. Toisaalta Topelius kuoli juuri vuonna 1898, kun nuorisokirjastoa puuhattiin Joensuuhun. Kun joensuulaislasten keräämiä lahjoitusrahoja sitten jäi yli Topeliuksen muistoseppelekassasta, loput päätettiin käyttää lasten ja nuorten kirjoihin. 

Vuonna 1898 perustetun Nuorisokirjastoseuran ensimmäisiä jäseniä olivat mm. Emilia Hällström, Julia Hällström ja Thilda Beyrath, jotka jo pyörittivät pienten lasten koulua. Nuorisokirjasto toimi 20 vuotta. Kirjaston toimintaa ylläpidettiin yhdistyksen jäsenten vuosimaksuilla, sakkomaksuilla sekä lahjoitusrahoin ja lahjoituskirjoin.

Vuonna 1898 kaupungin kassasta myönnettiin 400 mk viinavoittovaroja perustettavalle kirjastolle. Pöytäkirjasta löytyvät nimet Wegelius, Collan, Andersin ja Könönen.

]]> fi]]> Joensuu]]> kirjastot]]> asiakirjat]]> Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista ja kristillis-siveellisen hengen elähdyttämää kirjallisuutta.

Kirjaston nimi johtui siitä, että Topeliuksen kirjat olivat lapsilainaajien keskuudessa suosituimpia kautta maan. Toisaalta Topelius kuoli juuri vuonna 1898, kun nuorisokirjastoa puuhattiin Joensuuhun. Kun joensuulaislasten keräämiä lahjoitusrahoja sitten jäi yli Topeliuksen muistoseppelekassasta, loput päätettiin käyttää lasten ja nuorten kirjoihin. 

Vuonna 1898 perustetun Nuorisokirjastoseuran ensimmäisiä jäseniä olivat mm. Emilia Hällström, Julia Hällström ja Thilda Beyrath, jotka jo pyörittivät pienten lasten koulua. Nuorisokirjasto toimi 20 vuotta. Kirjaston toimintaa ylläpidettiin yhdistyksen jäsenten vuosimaksuilla, sakkomaksuilla sekä lahjoitusrahoin ja lahjoituskirjoin.

Vuonna 1898 kaupungin kassasta myönnettiin 400 mk viinavoittovaroja perustettavalle kirjastolle. Pöytäkirjasta (kopio) löytyy seuraavia nimiä: Andersin, Collan, Hällström ja Könönen.

]]> fi]]> Joensuu]]> kirjastot]]> henkilöt]]> asiakirjat]]> Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista ja kristillis-siveellisen hengen elähdyttämää kirjallisuutta.

Kirjaston nimi johtui siitä, että Topeliuksen kirjat olivat lapsilainaajien keskuudessa suosituimpia kautta maan. Toisaalta Topelius kuoli juuri vuonna 1898, kun nuorisokirjastoa puuhattiin Joensuuhun. Kun joensuulaislasten keräämiä lahjoitusrahoja sitten jäi yli Topeliuksen muistoseppelekassasta, loput päätettiin käyttää lasten ja nuorten kirjoihin. 

Vuonna 1898 perustetun Nuorisokirjastoseuran ensimmäisiä jäseniä olivat mm. Emilia Hällström, Julia Hällström ja Thilda Beyrath, jotka jo pyörittivät pienten lasten koulua. Nuorisokirjasto toimi 20 vuotta. Kirjaston toimintaa ylläpidettiin yhdistyksen jäsenten vuosimaksuilla, sakkomaksuilla sekä lahjoitusrahoin ja lahjoituskirjoin.

Nuorisokirjastoseuran perustavan kokouksen pöytäkirjasta löytyy seuraavat nimet: Collan, Beyrath, Pipinen, Hällström, Vegelius, Törnvall ja Dorrendorff.

]]> fi]]> Joensuu]]> kirjastot]]> henkilöt]]> asiakirjat]]> Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista ja kristillis-siveellisen hengen elähdyttämää kirjallisuutta.

Kirjaston nimi johtui siitä, että Topeliuksen kirjat olivat lapsilainaajien keskuudessa suosituimpia kautta maan. Toisaalta Topelius kuoli juuri vuonna 1898, kun nuorisokirjastoa puuhattiin Joensuuhun. Kun joensuulaislasten keräämiä lahjoitusrahoja sitten jäi yli Topeliuksen muistoseppelekassasta, loput päätettiin käyttää lasten ja nuorten kirjoihin. 

Vuonna 1898 perustetun Nuorisokirjastoseuran ensimmäisiä jäseniä olivat mm. Emilia Hällström, Julia Hällström ja Thilda Beyrath, jotka jo pyörittivät pienten lasten koulua. Nuorisokirjasto toimi 20 vuotta. Kirjaston toimintaa ylläpidettiin yhdistyksen jäsenten vuosimaksuilla, sakkomaksuilla sekä lahjoitusrahoin ja lahjoituskirjoin.

]]> fi]]> Joensuu]]> kirjastot]]> henkilöt]]> asiakirjat]]> Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista ja kristillis-siveellisen hengen elähdyttämää kirjallisuutta.

Kirjaston nimi johtui siitä, että Topeliuksen kirjat olivat lapsilainaajien keskuudessa suosituimpia kautta maan. Toisaalta Topelius kuoli juuri vuonna 1898, kun nuorisokirjastoa puuhattiin Joensuuhun. Kun joensuulaislasten keräämiä lahjoitusrahoja sitten jäi yli Topeliuksen muistoseppelekassasta, loput päätettiin käyttää lasten ja nuorten kirjoihin. 

Vuonna 1898 perustetun Nuorisokirjastoseuran ensimmäisiä jäseniä olivat mm. Emilia Hällström, Julia Hällström ja Thilda Beyrath, jotka jo pyörittivät pienten lasten koulua. Nuorisokirjasto toimi 20 vuotta. Kirjaston toimintaa ylläpidettiin yhdistyksen jäsenten vuosimaksuilla, sakkomaksuilla sekä lahjoitusrahoin ja lahjoituskirjoin.

]]> fi]]> Joensuu]]> kirjastot]]> henkilöt]]> asiakirjat]]> Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista ja kristillis-siveellisen hengen elähdyttämää kirjallisuutta.

Kirjaston nimi johtui siitä, että Topeliuksen kirjat olivat lapsilainaajien keskuudessa suosituimpia kautta maan. Toisaalta Topelius kuoli juuri vuonna 1898, kun nuorisokirjastoa puuhattiin Joensuuhun. Kun joensuulaislasten keräämiä lahjoitusrahoja sitten jäi yli Topeliuksen muistoseppelekassasta, loput päätettiin käyttää lasten ja nuorten kirjoihin. 

Vuonna 1898 perustetun Nuorisokirjastoseuran ensimmäisiä jäseniä olivat mm. Emilia Hällström, Julia Hällström ja Thilda Beyrath, jotka jo pyörittivät pienten lasten koulua. Nuorisokirjasto toimi 20 vuotta. Kirjaston toimintaa ylläpidettiin yhdistyksen jäsenten vuosimaksuilla, sakkomaksuilla sekä lahjoitusrahoin ja lahjoituskirjoin.

]]> fi]]> Joensuu]]> kirjastot]]> henkilöt]]> asiakirjat]]> Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista ja kristillis-siveellisen hengen elähdyttämää kirjallisuutta.

Kirjaston nimi johtui siitä, että Topeliuksen kirjat olivat lapsilainaajien keskuudessa suosituimpia kautta maan. Toisaalta Topelius kuoli juuri vuonna 1898, kun nuorisokirjastoa puuhattiin Joensuuhun. Kun joensuulaislasten keräämiä lahjoitusrahoja sitten jäi yli Topeliuksen muistoseppelekassasta, loput päätettiin käyttää lasten ja nuorten kirjoihin. 

Vuonna 1898 perustetun Nuorisokirjastoseuran ensimmäisiä jäseniä olivat mm. Emilia Hällström, Julia Hällström ja Thilda Beyrath, jotka jo pyörittivät pienten lasten koulua. Nuorisokirjasto toimi 20 vuotta. Kirjaston toimintaa ylläpidettiin yhdistyksen jäsenten vuosimaksuilla, sakkomaksuilla sekä lahjoitusrahoin ja lahjoituskirjoin.

]]> fi]]> Joensuu]]> kirjastot]]> asiakirjat]]> Sakari
Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista ja kristillis-siveellisen hengen elähdyttämää kirjallisuutta.

Kirjaston nimi johtui siitä, että Topeliuksen kirjat olivat lapsilainaajien keskuudessa suosituimpia kautta maan. Toisaalta Topelius kuoli juuri vuonna 1898, kun nuorisokirjastoa puuhattiin Joensuuhun. Kun joensuulaislasten keräämiä lahjoitusrahoja sitten jäi yli Topeliuksen muistoseppelekassasta, loput päätettiin käyttää lasten ja nuorten kirjoihin. 

Vuonna 1898 perustetun Nuorisokirjastoseuran ensimmäisiä jäseniä olivat mm. Emilia Hällström, Julia Hällström ja Thilda Beyrath, jotka jo pyörittivät pienten lasten koulua. Lyseon saksanopettaja Bertha Pipinen valittiin kirjastonhoitajaksi.

Nuorisokirjasto toimi 20 vuotta. Kirjaston toimintaa ylläpidettiin yhdistyksen jäsenten vuosimaksuilla, sakkomaksuilla sekä lahjoitusrahoin ja lahjoituskirjoin.

Asiakirjasta löytyy seuraavia nimiä: Malmi, Malmström, Pipinen, Hällström, Beyrath, Rancken ja Hallman.

]]> fi]]> Joensuu]]> kirjastot]]> asiakirjat]]> Sakari
Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista ja kristillis-siveellisen hengen elähdyttämää kirjallisuutta.

Kirjaston nimi johtui siitä, että Topeliuksen kirjat olivat lapsilainaajien keskuudessa suosituimpia kautta maan. Toisaalta Topelius kuoli juuri vuonna 1898, kun nuorisokirjastoa puuhattiin Joensuuhun. Kun joensuulaislasten keräämiä lahjoitusrahoja sitten jäi yli Topeliuksen muistoseppelekassasta, loput päätettiin käyttää lasten ja nuorten kirjoihin. 

Vuonna 1898 perustetun Nuorisokirjastoseuran ensimmäisiä jäseniä olivat mm. Emilia Hällström, Julia Hällström ja Thilda Beyrath, jotka jo pyörittivät pienten lasten koulua. Lyseon saksanopettaja Bertha Pipinen valittiin kirjastonhoitajaksi.

Nuorisokirjasto toimi 20 vuotta. Kirjaston toimintaa ylläpidettiin yhdistyksen jäsenten vuosimaksuilla, sakkomaksuilla sekä lahjoitusrahoin ja lahjoituskirjoin.

Asiakirjasta löytyy sellaiset nimet kuin Harlin ja Collan.

]]> fi]]> Joensuu]]> kirjastot]]> asiakirjat]]> Sakari
Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista ja kristillis-siveellisen hengen elähdyttämää kirjallisuutta.

Kirjaston nimi johtui siitä, että Topeliuksen kirjat olivat lapsilainaajien keskuudessa suosituimpia kautta maan. Toisaalta Topelius kuoli juuri vuonna 1898, kun nuorisokirjastoa puuhattiin Joensuuhun. Kun joensuulaislasten keräämiä lahjoitusrahoja sitten jäi yli Topeliuksen muistoseppelekassasta, loput päätettiin käyttää lasten ja nuorten kirjoihin. 

Vuonna 1898 perustetun Nuorisokirjastoseuran ensimmäisiä jäseniä olivat mm. Emilia Hällström, Julia Hällström ja Thilda Beyrath, jotka jo pyörittivät pienten lasten koulua. Lyseon saksanopettaja Bertha Pipinen valittiin kirjastonhoitajaksi.

Nuorisokirjasto toimi 20 vuotta. Kirjaston toimintaa ylläpidettiin yhdistyksen jäsenten vuosimaksuilla, sakkomaksuilla sekä lahjoitusrahoin ja lahjoituskirjoin.

Asiakirjasta löytyy seuraavia nimiä: Collan, Tirkkonen, Makkonen ja Lavander.

]]> fi]]> Joensuu]]> kirjastot]]> asiakirjat]]> Sakari
Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista ja kristillis-siveellisen hengen elähdyttämää kirjallisuutta.

Kirjaston nimi johtui siitä, että Topeliuksen kirjat olivat lapsilainaajien keskuudessa suosituimpia kautta maan. Toisaalta Topelius kuoli juuri vuonna 1898, kun nuorisokirjastoa puuhattiin Joensuuhun. Kun joensuulaislasten keräämiä lahjoitusrahoja sitten jäi yli Topeliuksen muistoseppelekassasta, loput päätettiin käyttää lasten ja nuorten kirjoihin. 

Vuonna 1898 perustetun Nuorisokirjastoseuran ensimmäisiä jäseniä olivat mm. Emilia Hällström, Julia Hällström ja Thilda Beyrath, jotka jo pyörittivät pienten lasten koulua. Lyseon saksanopettaja Bertha Pipinen valittiin kirjastonhoitajaksi.

Nuorisokirjasto toimi 20 vuotta. Kirjaston toimintaa ylläpidettiin yhdistyksen jäsenten vuosimaksuilla, sakkomaksuilla sekä lahjoitusrahoin ja lahjoituskirjoin.

Bertha Pipinen joutui anomaan seuran sääntöjen perusteella painoylihallitukselta lupaa "saada harjoittaa Sakari Topeliuksen nuorisokirjasto-nimistä kirjalainaliikettä Joensuun kaupungissa".

]]> fi]]> Joensuu]]> kirjastot]]> asiakirjat]]> Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista ja kristillis-siveellisen hengen elähdyttämää kirjallisuutta.

Kirjaston nimi johtui siitä, että Topeliuksen kirjat olivat lapsilainaajien keskuudessa suosituimpia kautta maan. Toisaalta Topelius kuoli juuri vuonna 1898, kun nuorisokirjastoa puuhattiin Joensuuhun. Kun joensuulaislasten keräämiä lahjoitusrahoja sitten jäi yli Topeliuksen muistoseppelekassasta, loput päätettiin käyttää lasten ja nuorten kirjoihin. 

Vuonna 1898 perustetun Nuorisokirjastoseuran ensimmäisiä jäseniä olivat mm. Emilia Hällström, Julia Hällström ja Thilda Beyrath, jotka jo pyörittivät pienten lasten koulua. Nuorisokirjasto toimi 20 vuotta. Kirjaston toimintaa ylläpidettiin yhdistyksen jäsenten vuosimaksuilla, sakkomaksuilla sekä lahjoitusrahoin ja lahjoituskirjoin.

Sosialihallituksen päätöksestä löytyy seuraavia nimiä: Malmström, Järvinen, Kaarna (?) ja Alestalo.

]]> fi]]> Joensuu]]> kirjastot]]> henkilöt]]> asiakirjat]]> Sakari Topeliuksen nuorisokirjastoa voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista ja kristillis-siveellisen hengen elähdyttämää kirjallisuutta.

Kirjaston nimi johtui siitä, että Topeliuksen kirjat olivat lapsilainaajien keskuudessa suosituimpia kautta maan. Toisaalta Topelius kuoli juuri vuonna 1898, kun nuorisokirjastoa puuhattiin Joensuuhun. Kun joensuulaislasten keräämiä lahjoitusrahoja sitten jäi yli Topeliuksen muistoseppelekassasta, loput päätettiin käyttää lasten ja nuorten kirjoihin. 

Vuonna 1898 perustetun Nuorisokirjastoseuran ensimmäisiä jäseniä olivat mm. Emilia Hällström, Julia Hällström ja Thilda Beyrath, jotka jo pyörittivät pienten lasten koulua. Nuorisokirjasto toimi 20 vuotta. Kirjaston toimintaa ylläpidettiin yhdistyksen jäsenten vuosimaksuilla, sakkomaksuilla sekä lahjoitusrahoin ja lahjoituskirjoin.

]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> kurssit]]> 1970-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> juhlat]]> partiolaiset]]> 1960-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> kettu]]> 1960-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> henkilökuvat]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Oy. FOTO Ab.]]> myymälät]]> Vilkman, Yrjö]]> 1950-luku]]> Orimattilan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Neumark, Georg]]> muusikot]]> kristinusko]]> köyhyys]]> säveltäjät]]> soittimet]]> dialogi]]> elämäkerrat]]> Turun kaupunginkirjasto]]> fi]]> Yrjö Koskinen]]> raittius]]> kirjeet]]> Minna Canth]]> Yrjö Koskinen]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> henkilöt]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Hakala, Liisa]]> Keuruun kaupunginkirjasto]]> fi]]> Krohn, Julius]]> Kirjastot.fi]]> fi]]> Minna Canth]]> Over Aevne]]> näytelmät]]> käsikirjoitukset]]> Björnstjerne Björnson]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> fi]]> Kerkelä, Paavo]]> Keuruun kaupunginkirjasto]]> fi]]> Kerkelä, Paavo]]> Keuruun kaupunginkirjasto]]> fi]]> Pyhäjoki]]> Yppäri]]> leipominen]]> 4H-kerhot]]> itsenäisyyspäivät]]> juhlat]]> Raahen Seutu]]> fi]]> Pyhäjoki]]> Pyhäjoki]]> Yppäri]]> Yppärin Urheilijat]]> yleisurheilu]]> Raahen Seutu]]> fi]]> Pyhäjoki]]> Joensuu]]> kansalaissota]]> propaganda]]> Ylös Karjala!]]> Pohjois-Karjalan Kirjapaino O.Y.]]> fi]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> asuinrakennukset]]> 1910-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> henkilökuvat]]> terveydenhuolto]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Sakari, Aimo]]> Keuruun kaupunginkirjasto]]> fi]]> Hämäläinen, Soini]]> siirtoväki ]]> Kirvu]]> karjalaiset]]> järjestötoiminta]]> Mäntsälän kunnakirjasto]]> fi]]> Vehviläinen, Ville]]> Laukaan Urheilijat]]> yleisurheilu]]> urheiluseurat]]> Laukaa]]> Keuruun kaupunginkirjasto]]> fi]]> Laukaa]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> urheilu]]> kilpailut]]> 1970-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> ostokortit]]> säännöstely]]> elintarvikkeet]]> Pukkilan kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> juhlat]]> 1970-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> itsenäisyyspäivät]]> juhlat]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> postikortit]]> kaupunkikuva]]> rakennukset]]> kirkkorakennukset]]> Hämeenlinnan kirkko]]> koulut]]> Hämeenlinnan lyseo]]> panimot]]> panimoteollisuus]]> juomateollisuus]]> Kiuttu, Adolf]]> Kiutun panimo]]> Hämeenlinna]]> 1900-luku (vuosikymmen)]]> Kirkollinen kirjakauppa - Kyrklig bokhandel]]> fi]]> ]]> raittius]]> Keski-Suomi-lehdessä 15.7.1886 julkaistu uutinen otsikolla "Yleinen raittiuskokous Kuopiossa (K.-S.:n kirjeenvaihtajalta). Keskustelut"  raittiusseuran kokouksesta Kuopiossa. Uutisessa  selostetaan Minna Canthin puheenvuoroa ja sen herättämää keskustelua. Canth kannatti muun muassa naisen moraalista oikeutta avioeroon alkoholistipuolisosta. Samantyylinen selostus ilmestyi myös Savo-lehdessä 13.7.1886.]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> fi]]> raittius]]> Keski-Suomi-lehdessä 15.7.1886.]]> Kuopion kaupunginkirjasto–Pohjois-Savon maakuntakirjasto]]> fi]]> Iisalmi -- Paaslahti]]> valokuvat]]> 1940-luku]]> Rytkönen, Anna]]> Rytkönen, Riitta]]> Rytkönen, Martta]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> koulut]]> oppilaat]]> koululaiset]]> 1980-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> oppilaat]]> koululaiset]]> 1980-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> juhlat]]> oppilaat]]> koululaiset]]> itsenäisyyspäivät]]> 1970-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> koulut]]> 1960-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> rakennukset]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> urheilu]]> 1970-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> urheilu]]> 1970-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> hiihto]]> 1970-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]>