Aineistot (yhteensä 74)

  • Julkaisija on tarkasti "Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto"

Mellin, Robert
1876
Lassi Luntenius kertoo juoposta ja pahanilkisestä haudankaivajasta, jonka keijukaiset käännyttävät hyveiden tielle. Tapahtumien miljöönä on Oulu ”kauan, kauan aikaa tätä ennen – niin kauan aikaa, että juttu mahtaa olla tosi”.

Pastori ja toimittaja…

Avainsanat: ,

Liinamaa, Hilja
1907
Hilja Liinamaa (1876-1935, v:sta 1899 Pärssinen) oli keskeinen vaikuttaja sosiaalidemokraattisessa työväenliikkeessä 1900-luvun alkupuolella. SDP:n kansanedustajana hän keskittyi naisten ja lasten yhteiskunnallisen aseman kohentamiseen.

Taistelon…

Avainsanat: , ,

Pakkala, Teuvo
1895
Teuvo Pakkala (1862-1925) oli Minna Canthin ohella suomalaisen kirjallisuuden ensimmäinen merkittävä realisti, joka kuvasi kaupunkilaisten arkitodellisuutta.

Pakkalan omaelämäkerrallinen esikoisteos Lapsuuteni muistoja paikantuu 1860- ja…

Avainsanat: , ,

Leppänen, Aleksander
1878
Arkkiveisujen yhtenä tehtävänä oli tiedonvälitys lukutaidottomalle kansalle. Vuosina 1877-1878 käydystä Turkin sodasta sepitettiin yli sata veisua. Myös suomalainen joukko-osasto osallistui sotaan 900-miehisen Kaartin Pataljoonan…

Avainsanat: ,

Toppelius, Gustaf
1832
Gustaf Toppelius (1786–1864) teki merkittävän elämäntyön lääkärinä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän oli mm. perustamassa Oulun läänin talousseuraa ja toimi taustavaikuttajana Oulun Wiikko-Sanomissa.

Kymmenen vuotta Oulun palon (23.5.1822)…

Avainsanat: , , , , ,

Kramsu, Kaarlo
1887
Oululaissyntyinen Kaarlo Kramsu (1855-1895) työskenteli sanomalehtimiehenä ja opettajana. Hän kirjoitti kaksi runokokoelmaa, jotka ilmestyivät vuosina 1878 ja 1887. Kokoelmilla oli yhteinen nimi, Runoelmia, ja neljätoista yhteistä runoa.

Kramsun…

Avainsanat: , , ,

Franzén, Frans Michael
1792
22.6.1792 päivätty Verser til de, vid Åbo academie on Frans Mikael Franzénin laatima, 26 oppineelle herralle omistettu maisteripromootioruno. Vasta 20-vuotias Franzén (1772-1847) oli runon kirjoittamisen aikaan juuri nimitetty kaunopuheisuuden…

Avainsanat: , , ,

Tuoriniemi, Elias
1889
Pyhäjärvinen seppä ja suutari Elias Tuoriniemi (1772-1840) hallitsi myös runoilun taidon. Vanhin hänen jälkipolville säilyneistä runoistaan Lystillinen laulu suuresta tupakan puutteesta tarkastelee Suomen sodan (1808-09) aikaista tupakkapulaa ja sen…

Avainsanat: , , ,

Wilkuna, Kyösti
1911
Kirjailija ja lehtimies Kyösti Wilkuna (1879-1922) pyrki hahmottamaan Suomen historiaa kansallisesta näkökulmasta. Pienoisromaani Suomalainen linnanneiti josta tuli kuningatar kertoo Kristiina Abrahamintyttären ja Ruotsin kuningas Kaarle Knuutinpojan…

Avainsanat: , , ,

Kaatra, Kössi
1924
Kössi Kaatra (1882-1928) oli vanhan työväenliikkeen merkittävin runoilija. Hänen runoissaan on vahva yhteiskunnallinen näkökulma ja romaaneissaankin hän otti kantaa havaitsemiinsa sosiaalisiin epäkohtiin. Kansalaissodan aikaan Kaatra oli Oulussa…

Avainsanat: , , ,

Pakkala, Teuvo
1909
Novelli Tuomaalan tuwalla on kirjoitettu Tuomas ja Neena Pohjanpalon hopeahääpäivän kunniaksi. Teuvo Pakkala kuului kokkolalaisten Pohjanpalojen tuttavapiiriin ja toimi heidän omistamansa köysitehtaan konttoristina ja kauppaedustajana vuosina…

Avainsanat: ,

Bergman, Johan Albert
1889
Opettaja ja toimittaja J. A. Bergmanin (1844-1924) Kertomuksia sisältää yhdeksän romanttissävyistä ja opettavaista muistelmaa, joista muutamissa vieraillaan kirjailijan kotikaupungissa Oulussa.

Avainsanat: , ,

Rännäri, Johan
1883
Limingassa syntynyt Johan Rännäri (1827-1884) oli itseoppinut toimittaja ja opettaja. Vuosina 1866-1867 hän työskenteli Oulun Wiikko-Sanomien kilpailijan Pohjan-Tähden päätoimittajana. Lehtikirjoitusten ohella Rännäri julkaisi arkkiveisuja ja…

Avainsanat: , , , ,

Tuoriniemi, Elias
1889
Tämä on juttu juomareista on tunnetuin Tuoriniemen runoista. Runon 413 kalevalamittaista säettä tarjoavat osuvia tuokiokuvia eri säätyjen elämästä. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Turun Viikkosanomissa 1826 ja sen jälkeen useina…

Avainsanat: , , , ,

Gustafsson, G. W.
1884
Lauluja nuorisoille -vihkon kolme onnettomuusaiheista veisua ovat ilmeisesti G. W. Gustafssonin kirjoittamia. Gustafsson oli aikansa tuotteliaimpia viisujen sepittäjiä. Hän esiintyi myös nimimerkeillä ”Kustaa Kustaanpoika Lapista” ja ”Kansan parasta…

Avainsanat: , , , , ,

Tuoriniemi, Elias
1829
Runo kirpusta esittää sääty-yhteiskunnan herrat ja kerjäläiset kirpun tasapuolisesti kiusaamina. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Suomen kansan vanhoja runoja -teoksen neljännessä osassa (1829).

Avainsanat: , , , , ,

A. H.
1908
Katastrofit ja onnettomuudet olivat suosittuja arkkiveisujen aiheita. Surulaulu tapaturmasta, joka tapahtui Warjakan retillä kertoo Oulunsalon Varjakassa syksyllä 1907 tapahtuneesta turmasta. Norjalaisen parkki Haugesundin lastausväkeä kuljettanut…

Avainsanat: , , , , ,

Haanpää, Juho
1891
Toimittaja ja valtiopäivämies Juho Haanpää (1836-1920), kirjailija Pentti Haanpään isoisä, kirjoitti muiden toimiensa ohella kaunokirjallisia kertomuksia. Mitä puuttui ilmestyi 1891 Uuden Suomettaren alakertaromaanina ja samana vuonna myös erillisenä…

Avainsanat: , , , ,

Utriainen, S. C.
1897
Arkkiveisuista suosituimpia olivat onnettoman rakkauden balladit. Kolme uutta huwittawaa rakkauden laulua sisältää haikeita runoja kaipuusta ja eron tuskasta. ”Rakkauden muisto” ja ”Hannan laulu” ovat sulhasen jäähyväislauluja rakastetulleen. ”Poika…

Avainsanat: , , ,

Väänänen, Heikki
1889
Suomen kirjallisuus kertoo Heikki Väänäsen olleen “täydellinen boheemi, levoton vaeltaja ja liiaksi viinan tuttu”. Elantonsa hän hankki kiertelevänä viuluniekkana ja runonlaulajana, joka saattoi tehdä runon mistä aiheesta tahansa, vaikka ei osannut…

Avainsanat: , , , , ,

Väänänen, Heikki
1889
Lystillinen runolaulu kummasta kalakukosta kertoo oululaista tulliherraa petkuttavasta paltamolaisesta talonpojasta. Talonpoika antaa tulliherralle kalakukon, jonka sisään on leivottu ”katti karwoinensa”. Runo ilmestyi myös englanniksi Giuseppe…

Acerbi, Giuseppe
1802
Italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi (1773–1846) matkasi vuosina 1798-1799 Suomen ja Lapin halki Nordkappiin, Euroopan pohjoisimpaan kärkeen. Kolme vuotta myöhemmin hän julkaisi retkestään laajan englanninkielisen teoksen, jossa hän…

Avainsanat: , , , , , , , ,

Acerbi, Giuseppe
1802
Travels-teoksen toisessa osassa matkataan Muonionjokea ja Palojokea pitkin Jäämeren rannikolle ja sieltä edelleen purjehtien Nordkappiin. Lappia koskevan matkakuvauksen jälkeen seuraa laaja osasto ”Yleisiä ja sekalaisia tietoja Lapista” (General and…

Avainsanat: , , , , , , , ,

Aurén, Petter Wilhelm
1894
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I vieraili Oulussa 1819. Matkasta on säilynyt monia asiakirjoja ja aikalaiskertomuksia. Maanmittari ja kaupunginvaltuutettu Petter Wilhelm Aurén (1826-1896) käyttää kirjasensa pääasiallisena…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Böcker, Carl Christian
1833
Suomen Talousseuran sihteeri ja tilastotieteilijä Carl Christian Böcker (1786-1841) teki uraauurtavan työn valistuskirjailijana. Muutamia neuvoja talonpojille -teoksessa hän opastaa lukijoita karjan ruokinnassa ja perunanviljelyssä pohjoisen…

Avainsanat: , , , , , , ,

Julin, Johan
1793
Apteekkari Johan Julin (1752-1820) oli monipuolinen ja lahjakas luonnontutkija. Oulussa asuessaan (1783-1814) hän keräsi laajan eläin- ja kasvikokoelman, jota voidaan pitää Oulun yliopiston luonnontieteellisen kokoelman edeltäjänä. Julin teki myös…

Avainsanat: ,

Messenius, Johannes
1703
Scondia illustrata, 14-osainen Ruotsin historia, on Johannes Messeniuksen (n. 1579–1636) pääteos, jonka hän kirjoitti Kajaanin linnan vankeudessa: häntä syytettiin vehkeilystä katolisten kanssa.

Teoksen kymmenennessä kirjassa tarkastellaan…

Avainsanat: , ,

1906
”Kukapa ei tahtoisi nähdä koskien laskua ja itsekin niitä alas viilättää. Siksipä olikin sangen tervetullut Kuopion raittiuskokouksessa tehty päätös, että vuoden perästä kokoonnutaan Oulussa vuotuisille juhlille ja kokouspäiville.”

Raittiuden…

Avainsanat: , , ,

Snellman, Artturi H.
1905
Professori Artturi H. Snellmanin (1864-1924) kirjoittaman Oulun kaupungin historian ensimmäinen osa valmistui Oulun 300-vuotisjuhlille vuonna 1905. 112-sivuinen vihko käsittelee kaupungin vaiheita keskiajalta sen perustamisvuosikymmenille. Teoksen…

1901
Osoitekalenterit olivat eräänlaisia puhelinluetteloiden edeltäjiä, ja nykyään ne ovat oivallinen apu suku- ja historiantutkijoille. Vuosien 1901-1902 Oulun osoitekalenteri sisältää yli tuhannen oululaisen ammatti- ja osoitetiedot sekä virastojen ja…

Avainsanat: , , , ,

1912
Oulun osoitekalenteri 1912-1913 on jaettu neljään osaan. Varsinaisten osoitetietojen lisäksi siinä esitellään kaupungin virastot, liike- ja ammattiluettelo sekä taksat ja järjestyssäännöt. Kalenterin mainokset kertovat omaa kieltään 1900-luvun alun…

Avainsanat: , , , ,

Snellman, A. H.
1899
A. H. Snellman kertoo artikkelissaan Pohjanmaan noitaoikeudenkäynneistä. Suurin osa syytetyistä vapautettiin, osa menetti päänsä. Aihe epäilyille saatettiin saada arveluttavan suuresta varallisuudesta, mutta useimmiten syyte koski toisen ihmisen…

Avainsanat: , ,

Topelius, Zacharias
1898
Pikkukaupunki on Zacharias Topeliuksen (1818-1898) kuvaus synnyinkaupungistaan Uusikaarlepyystä. Sen mutkikkaiden katujen varrella oli matalia, keltaisiksi ja punaisiksi maalattuja taloja, joissa elettiin Topeliuksen sanoin ”pikkuista, ahdasta…

Avainsanat: , ,

Leino, Eino
1905
Runoilija Eino Leino (1878-1926) kävi koulua Oulussa vuosina 1885–1890. Runossaan Tähtipojat hän muistelee oululaista tiernapoikaperinnettä: loikkia kinosten poikki, laulua paperitötteröt päässä, puisten miekkojen heiluntaa. Runon tunnelma on…

Avainsanat: , , , ,

Elfving, Jenny
1923
Tähtipojat esittää jouluajan perinnenäytelmän opettaja Jenny Elfvingin (1871–1950) sommittelemana. Elfving käy näytelmän läpi vaihe vaiheelta varusteiden rakentamista myöten. Varusteista tärkein on tähti: ”Ilman sitä ei Tähtipojat-näytelmä ole…

Avainsanat: , , , , , , ,

Ö-n, Juuso
1901
Perä-Pohjolan Nuorison Joulu-Albumissa vuonna 1901 julkaistu Jouluviinat on raittiusaatteen hengessä kirjoitettu kertomus perhe-elämän ja alkoholin yhteensopimattomuudesta. Tarina tähdentää perhettä porvarillisen onnen tyyssijana, jota juopottelu…

Avainsanat: , ,

Bergh, Mimmi
1888
Mimmi Bergh (1845-1932) ehti yli kolmekymmentä vuotta kestäneen opettajanuransa aikana opettaa useassakin Oulun koulussa ja toimia johtajattarena Oulun suomalaisessa jatko-opistossa.

Palwelija-Kuwastin on nimensä mukaisesti palvelijoille suunnattu…

Avainsanat: , , , ,

Calamnius, Johan Wiktor
1873
Pohjoispohjalaisen perimätiedon mukaan Pyhäkosken ensimmäinen laskija oli Montta-niminen, pitkä ja tummahipiäinen mies. Hän pelästytti Pyhäkoskella asuneet jättiläiset ja päätti heidän valtakautensa kosken haltijoina.

Kuopion tuomiorovasti Johan…

Avainsanat: , ,

Jääskeläinen, Pasi
1903
Viihdetaiteilija Pasi Jääskeläinen (1869–1920) oli aikansa suosituimpia esiintyjiä. Hänet tunnettiin ulkomaita myöten hauskana ja välittömänä virtuoosina, joka elävöitti kanteleella säestetyt kansanlaulut suuren yleisön suosikkiviihteeksi.

Avainsanat: , ,

Laestadius, Lars Levi
1906
Crapula Mundi (Maailman Kohmelo) on Lars Levi Laestadiuksen (1800–1861) pastoraalitutkintoon liittyvä johdantopuhe, jossa hän esitti purevan arvion aikansa henkisestä tilasta. Raaistuneet tavat ja rikollisuus levisivät kaupungeista maaseudulle ja…

Avainsanat: , , , ,

Nervander, Emil
1905
Oululaiseen Toppeliuksen sukuun kuulunut Mikael Toppelius (1734–1821) on tunnetuin kirkkomaalarimme. Hänen töitään löytyy noin 40 kirkosta, mm. Haukiputaalta, Kempeleestä, Kiimingistä ja Rantsilasta.

Taidehistorioitsija Emil Nervander (1840–1914)…

Avainsanat: , , , , , , ,

Päivärinta, Pietari
1905
Yrjö Weilinin perustama julkaisusarja Aikamme siveellisyyskysymyksiä oli 1900-luvun alun merkittävin moraaliopas. Sarjan kymmenennessä osassa kansankirjailija Pietari Päivärinta (1827-1913) pohtii siveellisyyden tilaa Pohjanmaalla aiheinaan mm.…

Avainsanat: , , , ,

Sutela, Elias
1899
Maanviljelijä Elias Sutela kuvaa muistelmassaan elämänsä sattumuksia eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Köyhyys, sairaudet ja huono onni seurasivat häntä paikkakunnalta toiselle. Kolme vaimoa ja seitsemän lasta kuoli ja vaivalla kerätty omaisuuskin…

Avainsanat: , , , , , , ,

1900-luku
Syksyllä 1874 toimintansa aloittaneella Oulun kansakoululla oli oma kirjasto. 1900-luvun alkuvuosina painetun luettelon mukaan koulun lastenkirjastossa oli 904 tieto- ja kaunokirjaa. Mukana ovat 1900-luvun alun suosikeista mm. Zacharias Topelius ja…

Avainsanat: , , , , ,

1903
Vuonna 1899 Oulun kansankirjasto muutti keskikaupungille, nykyisen Isonkadun ja Saaristonkadun kulmaukseen. Uusissa tiloissa kirjasto järjestettiin ja kirjat luetteloitiin uudelleen, aukioloaikaa lisättiin ja lukusalin yhteyteen perustettiin…

Avainsanat: , , , ,

1905
Oulun kansankirjaston lisäluettelo 1904 täydentää edellisen vuoden kokoelmaluetteloa. Vihkoseen painetut säännöt kertovat lainauksen olleen maksullista. Yhden kirjan lainaaminen maksoi 5 penniä, 10 pennillä sai kirjoja kuukaudeksi lainaan ja markka…

Avainsanat: , , , ,

1911
Vuosina 1911-1929 kaupunginkirjasto sijaitsi Åströmin perikunnan lahjoittamassa huvilassa Ainolan puistossa. Kirjastolla oli käytössään yhdeksän huonetta, joihin sijoitettiin lainausosasto, käsikirjasto ja sanomalehtisali.

Kesällä 1910 kirjasto…

Avainsanat: , , , ,

1896
Vuonna 1896 Oulun kansankirjasto sijaitsi Heinätorin kansakoulun pienessä kamarissa, jossa sitä pidettiin aluksi avoinna vain talvisin kahdesti viikossa tunti tai kaksi kerrallaan. Kirjaston kirjoja ei säilytetty nykyiseen tapaan avohyllyissä, vaan…

Avainsanat: , , , ,

1856
Oululaisen Barckin kirjapainon painama aapinen sisältää aakkoset, tavuohjeet ja lukusanat. Sen keskeinen osa muodostuu uskonnollisista teksteistä, mutta lukemisen ja kirjoittamisen alkeita havainnollistetaan myös kuvien avulla.

Aapisen…

Avainsanat: ,

Calamnius, Rurik
1908
Kirkkoherra Rurik Calamnius (1872-1921) oli viides Suomussalmen Karhulan pappilan kahdeksasta lapsesta. Nuoremmasta veljestä, Ilmari Kiannosta, tuli sittemmin tunnettu kirjailija ja vanhin veli Edvin esiintyi kirjailijana nimellä Esko Virtala.…
 
Koneluettavat metatiedot: