Aineistot (yhteensä 301)

  • Aihe on tarkasti "1800-luku"

1870
Finlands Skepps-kalender för år 1870.
Utgifven av Carl Gust. Wolff.
jemte Förteckning å Ryska General-Konsuler, Konsuler, vice Konsuler och Konsular-Agenter å de flesta utländska orter.
Nikolaistad, 1870.
F. W. Unggrens Boktryckeri.
Utgifvarens…

Finlands Skepps-kalender för år 1871. Utgifven av Carl Gust. Wolff. jemte Förteckning å Ryska General-Konsuler, Konsuler, vice Konsuler och Konsular-Agenter å de flesta utländska orter. Nikolaistad, 1867. F. W. Unggrens Boktryckeri. Utgifvarens…

1871
Finlands Skepps-kalender för år 1871.
Utgifven av Carl Gust. Wolff.
jemte Förteckning å Ryska General-Konsuler, Konsuler, vice Konsuler och Konsular-Agenter å de flesta utländska orter.
Nikolaistad, 1871.
F. W. Unggrens Boktryckeri.
Utgifvarens…

Finlands Skepps-kalender för år 1873. Utgifven av Carl Gust. Wolff. jemte Förteckning å Ryska General-Konsuler, Konsuler, vice Konsuler och Konsular-Agenter å de flesta utländska orter. Nikolaistad, 1867. F. W. Unggrens Boktryckeri. Utgifvarens…

1873
Finlands Skepps-kalender för år 1873.
Utgifven av Carl Gust. Wolff.
jemte Förteckning å Ryska General-Konsuler, Konsuler, vice Konsuler och Konsular-Agenter å de flesta utländska orter.
Nikolaistad, 1873.
F. W. Unggrens Boktryckeri.
Utgifvarens…

30.6.1895
G. L. Söderström kirjoittaa Eino Leinolle Runeberg-suomennoksista. Kirjeessä mainittu Kaarle Krohn oli kielitieteilijä, kansanrunouden tutkija ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustutkimuksen professori. Tohtori Forsman…

1810
Geografisk Charta öfver Hattula socken belägen i Tavastehus län, [1800-1820?] on alun perin digitoitu Kansalliskirjaston kokoelmaan Helmi - näytteitä Kansalliskirjaston kokoelmista.

Avainsanat: , ,

1845
Hämeen läänin kuvernööri Otto Rehbinder esitti melko pian muutoksia Engelin laatimaan vuoden 1832 kaavaan. Kaavamuutosta ryhtyi toteuttamaan Carl Johan Edvard Gustafsson (1815-1868) intendentinkonttorista, ja uusi kaava hyväksyttiin jo 2.7.1845. Myös…

1917
Agentur- och försäkringsrörelse.
Wasa
Holger Schauman
Halvar Schauman

Agenttuuri- ja vakuutusliike.
Waasa.

1895-1902
Hämeenlinnan kaupungin vaakunan täsmällinen ulkoasu oli vakiintumaton aina vuoteen 1956 asti, jolloin otettiin käyttöön kaupungin nykyinen, Gustaf von Numersin suunnittelema vaakuna. Vanhemmissakin versioissa on aiheina Hämeen linna ja Vanajavesi…

1900
Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan eläininsuojelusseura on yksi kaupungin vanhimmista yhdistyksistä. Lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori A. Th. Böök (1858–1943) toimi vuosisadan vaihteessa eläinsuojelusseuran sihteerinä ja myöhemmin…

1928
Tunnettua historioitsijaa, professoria ja Hämeenlinnan kaupungin historioiden kirjoittajaa K. O. Lindeqvistiä pyydettiin myös Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen historiikin kirjoittajaksi. Tämäkin teos ilmestyi vasta tekijänsä…

1930
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian toisen ja kolmannen osa. Tämä kolmas, 1800-lukua käsittelevä osa ilmestyi vasta tekijän kuoleman jälkeen vuonna 1930. Teos alkaa…

1896
Hämeenlinnan kaupungin sairashuoneen kymmenvuotishistoriikin laati lääketieteen ja kirurgian tohtori Louis Gratschoff, joka toimi sairashuoneen lääkärinä vuosina 1891–1897. Kaupungin sairaalarakennus sijaitsi Koulukadulla ja sisälsi seitsemän…

1892
Hämeenlinnan kaupungin kartta noin vuodelta 1892 esittelee tarkasti Hämeenlinnan keskustan 1800-luvun lopun rakennuskannan. Karttaan on erilaisilla väreillä merkitty kivi- ja puurakennukset. Myös rakennusten kattomateriaali selviää kartasta, esim.…

20.12.1893
Eino Leinon todistus Hämeenlinnan lukiosta. Todistuksen kääntöpuolelle Leino on luonnostellut kirjeitä Söderströmille ja Kaiku-lehdelle. Söderströmille Leino tarjoaa Runeberg-suomennoksiaan. Kirjeessä mainittu Kuningas Fjalar valmistuu lopulta 1894…

1887
Hämeenlinnan ensimmäinen osoite- ja ilmoituskalenteri ilmestyi miltei täydellisesti kaksikielisenä, vain muutama ilmoittaja luotti pelkästään suomen kieleen. Paikallisten liikkeiden ja ammatinharjoittajien ilmoituksissa asiakasta puhutellaan…

1879
Anders Emil (Antti) Favén (1841–1913) oli Hämeenlinnan normaalilyseon ja lyseon historian ja maantieteen opettaja, joka toimi myös lyseon rehtorina ja kansakoulujen tarkastajana. Favén oli myös Hämeen Sanomien alkuperäinen nimimerkki Antti. Hänen…

Hannula. Keitele, Hamula. Paritupatyyppinen päärakennus ajoittuu vanhemmalta osaltaan 1800-luvun puolelle.

Harry Schaumans kulturella intressen länkades tidigt in på bokhandeln, Han gjorde under åren 1902 och 1903 undan en del volontärtjänst i Waseniuska bokhandeln i Helsingfors och köpte 1906 Conrad Freeses bokhandel i Vasa. Om man undantar hans privata…

1963
Harry Schaumans kulturella intressen länkades tidigt in på bokhandeln, Han gjorde under åren 1902 och 1903 undan en del volontärtjänst i Waseniuska bokhandeln i Helsingfors och köpte 1906 Conrad Freeses bokhandel i Vasa. Om man undantar hans…

1878
Geografisk karta öfver Hauho härad i Tavastehus län. Kihlakuntajako Hämeen läänissä uudistettiin vuonna 1869. Yksi uusista kihlakunnista oli Hauhon kihlakunta, johon kuuluivat Hauhon, Hattulan, Vanajan, Lopen, Janakkalan ja Hausjärven pitäjät,…

1939
Kajaanissa sijaitsevan tontin nro 40 omistajia ja historiaa. Tontin omistajia tunnetaan vuodesta 1752 alkaen, mutta vuoden 1765 asemakaavan mukaan tonttia käytettiin ainakin tuolloin vielä niittymaana, eikä siellä ole myöskään 1847 kirkonkirjojen…

1917
Sågrörelse och kvarndrift.
Hufvudkontor i Wasa.
Såg och kvarn i Vörå
Grundlades 1889

Johannes Smeds
Jakob Smeds
J. T. Murkais

Saha- ja myllyliike
Pääkonttori Waasassa
Saha ja mylly Vöyrillä
Perustettu 1889

[193?]
Tietoja Hyrynsalmen nimismiehistä vuodesta 1786 alkaen aina vuoteen 1918 saakka.

1931
Tietoja Kajaanin ala-alkeiskoulun oppilaista vuosilta 1840-1876.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdissä numerot 105, 106, 107, 108, 109, 111, 112 ja 113 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.

1929
Kajaanin kaupungilla ei sen perustamisen, 6.3.1651, ollut ensin maistraattia eikä raastuvanoikeutta. Sen sijaan laista ja hallinnosta vastasivat silloisen Kajaanin läänin tuomari ja linnan päällikkö. Vasta vuonna 1559 määräsi kreivi Pietari Brahe,…

1935
Luettelo Kajaanin kihlakunnan pitäjissä (Paltamo, Kajaani, Sotkamo, Kuhmoniemi, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka, Säräisniemi) toimineista ylimääräisistä papeista 1800-luvulla.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero…

Hetejoki. Keitele, Koutajärvi. Tila on lohkottu Lähdeahon tilasta ja ollut Hetejoen suvulla vuodesta 1919. Päärakennuksen ikä ajoittuu 1800-luvun loppupuolelle.

1843
Geografisk karta öfver Nedre Hollola härad uti Tavastehus län. Hollolan aliseen kihlakuntaan vuonna 1830 perustetussa Hämeen läänissä kuuluivat Hauhon, Lammin, Janakkalan, Vanajan ja Lopen pitäjät, Hämeenlinnan maaseurakunta sekä Tuuloksen,…

Kälviän kirkkoherrana ja rovastina toimineen Erik Holmin (1784-1856) muistiinpanoja

1.4.1887
Viktor Lönnbohmin koulutodistus Industriskolan i Helsingfors -koulusta.

31.3.1888
Viktor Lönnbohmin koulutodistus Industriskolan i Helsingfors -koulusta.

Järvelä. Keitele, Äyräpää. Päärakennuksen ja aittarivin ikä ajoittuu ilmeisesti 1800-luvun loppupuoliskolle.

Johan Mattson Rindell syntyi Nousiaisten Alakylän Pietilän talossa 1837.
Nousiaisissa nuorena häntä kutsuttiin häämusikantiksi. Hänet tunnettiin myös etevänä ihmisten lääkitsijänä.
Kouluja hän kävi Turussa. Hän toimi lukkarina,…

1917
Juho Myntti, rakennusurakoitsija vuodesta 1879. Tehdas Laihian Vedenojalla. Rakennuskonttori Koulukadulla.

Byggnadsentreprenör från 1879. Vedenoja tegelbruk i Laihela socken. Byggnadskontoret vid Skol(hus)gatan.

Avainsanat: ,

31.1.1890
Julie Kyrenius kirjoittaa tammikuussa 1890 tyttärelleen Olgalle, Eino Leinon tädille. Olga huolehti usein varsinkin Lönnbohmien perheen nuorimmista pojista Artturista ja Einosta. Poikien isä, maanmittari Anders Lönnbohm, oli kuollut kaksi viikkoa…

1934
Vuoden 1872 toukokuussa myönsi Suomen valtio Kajaanin kaupungin ensimmäiselle kansakoululle 1 000 markan vuotuisen valtionavun. Saman vuoden kesäkuussa vahvistettiin ohjesääntö kaupungin ensimmäiselle kansakoululle. Kansakoulua varten kaupunki osti…

1942
Kajaanin asukasluvun kehittymisestä aina kaupungin perustamisvuodesta 1651 lähtien aina artikkelin julkaisuvuoteen 1942. Artikkeli sisältää tarkkoja asukasmääriä vuosittain. Se on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 102/1942. Kirjoittajana G.…

1943
Kajaanin kaupungin tontteja ja niiden omistajia vuodelta 1729. Artikkelin lopussa on lueteltu tonttien lukumääriä 1729-1820.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numerossa 1943. Kirjoittajana G. Enwald.

1931
Luettelo Kajaanin valtuusmiehistä vuodesta 1875 vuoteen 1917.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numeroissa 119-123 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.

1936
"Kun Kajaanin kaupunki 1651 perustettiin, oli se todellisuudessa kaupungin nimeä kantava maalaiskylä, jonka vähälukuiset asukkaat elättivät itseään maanviljelyksellä ja karjanhoidolla."

G. Enwald kertoo artikkelissaan, miltä näytti Kajaanin…

1933
Kajaanin silloisen pormestarin C. G. Flanderin kirjoittama selostus kaupungin oloista ja historiasta vuodelta 1815. Kertomuksessa esitellään mm. kaupungin perustaminen 1651, kaupungin asemakaavaa ja maita, julkisia rakennuksia ja kaupunkia…

1928
Artikkelissa esitellään eri valtiopäivillä olleita Kajaanin edustajia, mm. 1778-1779 valtiopäivien päätöksen allekirjoittaneet, 1789 Tukholman valtiopäivät, Norrköpingin vuoden 1800 valtiopäivät ja Porvoon valtiopäivät 1809.

Artikkeli on…

1934
Kun kuningatar Kristiina 1650 antoi Pietari Brahelle läänityksenä Kajaanin vapaaherrakunnan, ryhtyi tämä heti järjestämään sisäistä hallintoa ja asetti tehtäviin erinäisiä virkamiehiä. Erittäin tärkeä ja vastuullinen toimi oli kamreerilla, eli kuten…
 
Koneluettavat metatiedot: