Aineistot (yhteensä 301)

  • Aihe on tarkasti "1800-luku"

Alarto, Anne
2000
Saran sisaret esittelee suomalaisia vähän tunnettuja naiskirjailijoita, joiden teoksia julkaistiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Esiteltävät kirjailijat ovat romantikkoja, uskonnollisia kirjailijoita, työväenliikkeen naiskirjailijoita sekä…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Aleksanteri I
1823
Vuoden 1823 rakennusjärjestyksessä Hämeenlinnan ja Tammisaaren kaupungeille määrättiin mm. järjestämään ulommissa kaupunginosissa tontteja köyhempiä asukkaita varten, kun taas keskustan tontit varattiin varakkaammille kaupunkilaisille, jotka…

Avainsanat: , ,

Alkio, Santeri
18.8.1898
Kasimir ja Eino Leino julkaisivat Nykyaika-lehteä vajaan vuoden ajan. Kasimir toimi lehden päätoimittajana ja Eino Leino toimitussihteerinä. Lehti ilmestyi kahdesti kuussa ja esikuvana oli englantilainen Review of reviews, kansansivistykseen tähtäävä…

Avainsanat: ,

Alkio, Santeri
26.8.1898
Kirje Alkiolta Kasimir Leinolle, joka aikoi julkaista Nykyaika-lehdessä jatkokertomuksena runomittaisen historiallisen murhenäytelmänsä "Jaakko Ilkka". Ensimmäinen näytös ilmestyi vuoden 1898 joulunumeron liitteenä. Osa näytöksistä jäi kuitenkin…

Avainsanat: , ,

Aurén, Petter Wilhelm
1894
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I vieraili Oulussa 1819. Matkasta on säilynyt monia asiakirjoja ja aikalaiskertomuksia. Maanmittari ja kaupunginvaltuutettu Petter Wilhelm Aurén (1826-1896) käyttää kirjasensa pääasiallisena…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Björkbom, K. F.
n. 1930
Hämeenlinnalainen kauppias Knut Fredrik Björkbom (1853–1943) kirjoitti 1920-luvun lopulla Hämeen Sanomiin muistelmia nuoruutensa kaupungista. Ensimmäisessä kertomuksessaan hän muistelee kaupankäyntiä Hämeenlinnassa 1860-luvulla, jolloin hän itse oli…

Avainsanat: , , , , , ,

Böcker, Carl Christian
1833
Suomen Talousseuran sihteeri ja tilastotieteilijä Carl Christian Böcker (1786-1841) teki uraauurtavan työn valistuskirjailijana. Muutamia neuvoja talonpojille -teoksessa hän opastaa lukijoita karjan ruokinnassa ja perunanviljelyssä pohjoisen…

Avainsanat: , , , , , , ,

Böök, A. Th.
1912
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök esittelee tässä kirjassa Keski-Hämeestä, erityisesti synnyinseudultaan Padasjoelta peräisin olevia vanhoja tapoja ja tarinoita. Ne liittyivät yleensä pyhäpäiviin, mutta…

Avainsanat: , , , , ,

Böök, A. Th.
1900
Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan eläininsuojelusseura on yksi kaupungin vanhimmista yhdistyksistä. Lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori A. Th. Böök (1858–1943) toimi vuosisadan vaihteessa eläinsuojelusseuran sihteerinä ja myöhemmin…

Avainsanat: , , , ,

Buchholz, Friedrich
Af Fr. Buchholz.
Öfversättning.
Andra delen ; Fjerde delen ; Femte delen ; Sjette delen ; Sjunde delen.
Tieto kääntäjästä on Libris-tietokannasta.

Avainsanat: ,

Cajander, K.A.
1929
Lisiä Uudenkaupungin historiaan 4

Avainsanat: , ,

Caween, Alfred
1887
Tyrväntöläissyntyinen arkkitehti Carl Alfred Caween (1836–1912) suunnitteli Hämeenlinnaan useita rakennuksia, mm. vuonna 1887 valmistuneen raatihuoneen. Hän toimi Hämeen läänin lääninarkkitehtina vuosina 1876–1907 ja sai toimekseen tehdä Hämeenlinnan…

Avainsanat: , , ,

Cederberg, J.A.
1930
Lisiä Uudenkaupungin historiaan 12

Claudelin, Henrik Vilhelm
1934
Kajaanin kirkon historiaa vuodelta 1934.

Kajaani oli pieni talonpoikaiskylä Kajaanin pitäjässä, kunnes se pitäjien eroamisen jälkeen liittyi osaksi Paltamoa. Itsenäistyttyään kaupungiksi tultuaan vuonna 1651 toimi sen kirkkona yhä Paltamon kirkko,…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,

Claudelin, Henrik Vilhelm
1935
Ämmän eli Kajaanin vesisahan historiaa. Kajaanin kaupungin vierellä oleva Ämmän sahalaitos sai laillisen perustamisluvan vuonna 1844.

Vuonna 1861 oli Kajaanin kihlakuntaan tullut lisää kolme sahaa, Myllyrannan (Paltamo) saha ja kaksi…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , ,

Claudelin, Henrik Vilhelm
1932
Vuonna 1852 antoi silloinen Oulun läänin maaherra Kajaanin kihlakunnan metsiä koskevan julistuksen, jonka tarkoitus oli säädellä metsien hakkuuta. Ennen tätä julistusta saivat yksityiset kajaanilaiset metsänomistajat tehdä metsilleen mitä halusivat.…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Claudelin, Henrik Vilhelm
1934
Maaherra Johan Fred Clàsenin määräys siitä, kuinka keisari Aleksanteri I tuli ottaa vastaan tämän vieraillessa Kajaanissa 1819, sekä Oulun läänikanslian virkamies Heikelin kirje, josta ilmenee ihailu mainittua keisaria ja tämän vierailua…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Claudelin, Henrik Vilhelm
1934
Lokakuun 7. päivänä 1811 tuli Claes Molander Kajaanin raastuvanoikeuteen. Hän kertoi, että porvarintytär Anna Leena Pikkarainen oli talossaan edellisenä päivänä klo 16 antanut kaupungin piikojen ja renkien tanssia renki Erik Kettusen soittaessa…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , ,

Collander, Birgit
1974
Den Londicerska perioden

ur Tryckerier i Vasa 1776-1918
Examensarbete för Bibliotekslinjen vid Svenska Social- och kommunalhögskolan av Birgit Collander 30.10.1974

Den Londicerska perioden 1776-1838
• Staden och dess uppland
• Georg Wilhelm…

Avainsanat: ,

Cygnaeus, Gustaf
1888
Kannessa omistuskirjoitus Oskar Kingelin

Avainsanat: ,

Cygnaeus, Gustaf
1889

Avainsanat:

Dahlberg, O. J.
1895-1902
Hämeenlinnan kaupungin vaakunan täsmällinen ulkoasu oli vakiintumaton aina vuoteen 1956 asti, jolloin otettiin käyttöön kaupungin nykyinen, Gustaf von Numersin suunnittelema vaakuna. Vanhemmissakin versioissa on aiheina Hämeen linna ja Vanajavesi…

Avainsanat: , , ,

Ehrström, Otto
18.6.1891
Kopio Viktor Lönnbohmin työtodistuksesta

Afskrift.

Helsingfors stads Byggnadskontor.
Stadsingeniören.

Helsingfors, d. 18 Juni 1891.

Till de mig företedda af biträdande ingeniören vid Helsingfors stads Byggnadskontor utfärdade arbetsbetyg…

Avainsanat: ,

Ekman, R. W.
1867
Hämäläisten pukineiden olennaisimmat osat 1800-luvulla olivat valkoinen rohtiminen mekko, patalakki ja pieksut. Kansanpukujen ohella R. W. Ekmanin teos esittelee hämäläisen heimon luonnetta, hämäläisten asumisoloja, rakennuksia ja yleisemminkin…

Avainsanat: , , , ,

Engel, Carl Ludvig
1832
Syyskuussa vuonna 1831 tulipalo tuhosi suurimman osan Hämeenlinnan kaupungista. Tärkeimmistä rakennuksista säästyi vain kaupungin vuonna 1798 valmistunut kirkko. Suuret kaupunkipalot 1800-luvun Suomessa saivat aikaan sen, että palontorjunnasta tuli…

Avainsanat: , , ,

Enwald, Gustaf
1935
Tohtori A. Anttilan toimittamassa Lönnrotin elämäkerran toisessa osassa alunperin ilmestynyt ja sittemmin Kainuun Sanomissa julkaistu kertomus Elias Lönnrotin viimeisestä vierailustaan Viipurin, Lappeenrannan ja Kuopion kautta Kajaaniin.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1936
"Kun Kajaanin kaupunki 1651 perustettiin, oli se todellisuudessa kaupungin nimeä kantava maalaiskylä, jonka vähälukuiset asukkaat elättivät itseään maanviljelyksellä ja karjanhoidolla."

G. Enwald kertoo artikkelissaan, miltä näytti Kajaanin…

Avainsanat: , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1932
Kajaanin ruotsinkielisen lainakirjaston historiaa.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numero 97/1932. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
[1930?]
G. Enwald kertoo kuopiolaisessa Tapio-lehdessä 7.3. ja 4.4. vuonna 1875 ilmestyneistä, nimimerkin "Juho" kirjoittamista mielipidekirjoituksista koskien Kajaania, sen kansaa ja sivistystä.

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1935
Kajaanin oluttehtaiden historiaa.

Oululainen Anders Jonathan Granqvist jätti 7. toukokuuta 1860 anomuksen olut- ja simatehtaan perustamisesta Kajaanin kaupunkiin. 18.7. anomus hyväksyttiin, ja tehdas perustettiin Kajaanin joen rannalla olevalle…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1936
Piirilääkäri Elias Lönnrotin asuinpaikkoja Kajaanissa vuosina 1833-1853.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä numero 53/1936. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1931
Tärkeimpiä tapahtumia Kajaanin historiasta vuodesta 1607 vuoteen 1929.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 96, 126, 156 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald..

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1932
Tukkikauppaa ja puun hintoja Kajaanin kihlakunnassa 1860-1890-luvuilla.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 134 ja 139 vuonna 1932. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1930
G. Enwaldin muistelmia Kajaanista vuonna 1894.

"Talot olivat enimmäkseen pieniä ja huonosti hoidettuja. Kadut ja tori lokaisia kuin pahin suomaa, joiden poikki syksyaikana tuskin pääsi kulkemaan. Kirkon ympäristö oli koleaa kivikkoa, missä kasvoi…

Avainsanat: , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1930
Elias Lönnrot nimitettiin vuonna 1833 Kajaanin piirilääkäriksi. Asuttuaan vuoden kauppias M. Micklessonin luona hän muutti 1834 postimestari E. Montgomeryn taloon. Montgomery myi talon hänelle muuttaessaan pois kaupungista.

Artikkeli kertoo…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1936
Vuonna 1865 sai kajaanilainen Carl Gustaf Bergh lahjoituksena Karin Michekssonilta talon ja tontin ja rakennutti tontin eteläpäähän suuren kivinavetan. Melkein Kajaanin kirkkoa vastapäätä sijainnut kivinavetta oli aikanaan merkittävä ja komea…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1933
Otteita Kajaanin valtuuskunnan pöytäkirjoista vuosilta 1875-1915 (painetussa otsikossa virheellisesti vuoteen 1906).

Käsiteltävinä on ollut muun muassa kaupungin lukusalin perustamisesta, teiden avaamisesta ja korjaamisesta sekä avoimesta kätilön…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1933
Kajaanin kihlakunnassa ja kaupungissa vuosina 1810 ja 1820 määritellyt hinnat esimerkiksi tynnyrilliselle ruista, ohjaa sekä ketun nahalle, härälle, lampaalle ja yhden hevosen ja miehen päivätyölle. Lopussa on artikkelissa lueteltujen tuotteiden ym.…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1932
Vuonna 1903 alettiin valtion kustantamana kaivaa tukinuittoväylää Oulujärvestä Siikajoen sivuhaaraan Neittävänjokeen. Siikajoen uittokanava (Painuan uittokanava) on n. 11-12 kilometriä pitkä ja sen rakentaminen maksoi yli 200 000…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1935
Artikkeli sisältää luetteloita Kajaanin kaupungin tonteista, rakennuksista ja omistajista vuodesta 1736 alkaen, jolloin tontit numeroitiin ensimmäisen kerran. Vuonna 1820 tonttien numerointia muutettiin.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomien…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1932
Kajaanin kaupunki on vuodesta 1727 kirjannut ylös perunkirjoihin esineitä, joita porvarit niihin aikoihin omistivat. Artikkelissa luetellaan perunkirjoihin perustuvia tavaroita ja niiden omistajia ja esineiden mahdollisia arvoja.

Vanhemmissa…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
[193?]
Vuonna 1834 nimitettiin Fredrik Calamnius Kajaanin tuomiokunnan tuomariksi. Tämän jälkeen hän osti Joutava-nimisen kruununtorpan Paltamosta. Vuonna 1836 hän rakennutti tontille asuinrakennuksen ja seuraavana vuonna toisen, vieläkin suuremman…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1931
Tietoja Kajaanin kaupungin alueella sijainneesta Auralan talosta, sen vaiheista ja entisistä omistajista.

Auralan taloa nimitettiin vuoteen 1851 asiakirjoissa Käpäläksi, joskus myös Björnsundiksi. Vuoden 1865 tonttikirjassa käytetään nimitystä…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1931
Kajaanin tontteja ja niiden omistajia vuodesta 1820 vuoteen 1901.

Artikkeli on ilmestynyt Kainuun Sanomissa numeroissa 74, 77, 78 ja 79 vuonna 1931. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1931
Kajaanin seurakunta sai oman kirkkoherran 1655 sen jälkeen, kun seurakunta erotettiin Paltamon seurakunnasta omakseen. Pappilan tuolloisesta sijainnista ei ole varmuutta, mutta artikkelin kirjoittaja G. Enwald arvelee, että se on sijainnut tontilla…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1929
Kajaanin kaupungilla ei ollut varsinaista raatihuonetta, ennen kuin se 19. helmikuuta 1747 osti 900 kuparitaalarilla linnan päällikön Didrik Trolinin leskeltä tämän omistaman kartanon ja tontin. Tätä rakennusta käytettiin raatihuoneena vuoteen 1830…

Avainsanat: , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1936
Artikkeli Kajaanissa sijaitsevan, Kajaaninjoen yli kulkevan Ämmänsillan vaiheista ja historiasta.

Ensimmäisen Ämmänsillan tarkasta rakennusajankohdasta ei ole varmaa tietoa, mutta sen arvellaan rakennetun Kajaanin linnan kanssa samaan aikaan, eli…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1934
Kajaanissa vuosien 1653 ja 1858 välisenä aikana annettuja etunimiä ja niiden taustaa kirkonkirjoista ja veroluetteloista.

Artikkeli on ilmestynyt Kajaani-lehdessä 7.4. ja 3.5. vuonna 1934. Kirjoittajana G. Enwald.

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
1933
Vuonna 1760 oli Suomessa ainoastaan neljä piirilääkäriä, joista Pohjanmaan lääkäri oli sijoitettu Vaasan kaupunkiin. Hänen virka-alueenaan toimi Vaasan ja Oulun läänit (silloinen Pohjanmaan lääni). Kajaanin seudulla puolestaan oli pula…

Avainsanat: , , , , , , , , , , , ,

Enwald, Gustaf
[193?]
Tietoja Hyrynsalmen nimismiehistä vuodesta 1786 alkaen aina vuoteen 1918 saakka.

Avainsanat: , , , , , ,

 
Koneluettavat metatiedot: