lammet]]> puistot]]> Joutsenlampi]]> Aulanko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> lammet]]> puistot]]> huvimajat]]> Metsälampi]]> Ruusulaakso]]> Aulanko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> Lagerström, F. W.]]> rakennukset]]> asuinrakennukset]]> puurakennukset]]> tiilirakennukset]]> portit]]> uudisrakentaminen]]> muutostyöt]]> arkkitehtuuri]]> empire]]> uusrenessanssi]]> nikkarityyli]]> Hämeenlinna]]> 1830-luku]]> 1890-luku]]> Lukiokatu 9]]> Linnankatu 5]]> 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä monet Hämeenlinnan puiset empirerakennukset "muodistettiin" uusimalla niiden ulkoasu nikkarityyliseksi. Arkkitehti F. W. Lagerström piirsi vuonna 1890 kulman puurakennuksille runsain yksityiskohdin koristellun pinnan, jossa käytettiin listoja, sorvattuja konsoleita ja ikkunakehysteitä sekä pilastereita. Rakennuksia yhdistää komea kivirakenteinen pyörökaariportti. Lukiokadun puoleiseen sivuun Lagerström piirsi kaksi sivurisaliittia, ulkonemaa, joista toiseen liittyi katuovi katoksineen. Uusrenessanssia edustava tiilinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1891 arkkitehti H. R. Helinin piirustusten mukaan. Rakennuksessa toimi 1960-luvulta 1980-luvulle poliisilaitos, sen jälkeen kaupungin virastoja. Nykyään talo on asuinkäytössä.]]> Helin, H. R.]]> sv]]> puistot]]> metsät]]> vuoret]]> Aulangonvuori]]> järvet]]> Aulangonjärvi]]> Aulanko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> puistot]]> metsät]]> Aulangonvuori]]> Aulanko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> maisema]]> järvet]]> Aulangonjärvi]]> Lusikkaniemi]]> Lusikkaniemi]]> Aulanko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> 1900-luku (vuosikymmen)]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> puistot]]> järvet]]> niemet]]> Aulangonjärvi]]> Lusikkaniemi]]> Aulanko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> huvimajat]]> puistot]]> Aulaangonvuori]]> Aulanko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> Varsinais-Suomi]]> Turku]]> 1890-luku]]> kirjastorakennukset]]> kauppiaat]]> tehtailijat]]> Turun kaupunginkirjasto]]> rakennukset]]> kivirakenteet]]> linnakkeet]]> puistot]]> Graniittilinna]]> Aulanko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> linnat]]> vankilat]]> Hämeen linna]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> postikortit]]> maisema]]> Hämeen linna]]> Keinusaari]]> Aulanko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> fi]]> maisema]]> sillat]]> Pitkäsilta]]> Keinusaari]]> Hämeen linna]]> Aulanko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> Palm, Anna]]> torit]]> kirkot]]> kirkkorakennukset]]> Hämeenlinnan kirkko]]> Aulanko]]> raatihuone]]> Vanajavesi]]> Aulanko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> .]]> sotaväki]]> sotilaat]]> kasarmit]]> varuskunta-alueet]]> rakennukset]]> puurakennukset]]> Suomenkasarmit]]> Suomen kasarmit]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> Dahlberg, O. J.]]> postikortit]]> vaakunat]]> Hämeenlinna]]> 1800-luku]]> 1890-luku]]> Aktiebolaget F. Tilgmann]]> sv]]> Favén, A. E.]]> koulut]]> kansakoulu]]> Hämeenlinna]]> 1880-luku]]> 1890-luku]]> toimintakertomukset]]> fi]]> Favén, A. E.]]> koulut]]> kansakoulu]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> 1900-luku (vuosikymmen)]]> Hämeenlinnan kaupunki.]]> fi]]> kartat]]> keskustat]]> kaupunkikeskustat]]> kaupungit]]> rakennukset]]> rakennusaineet]]> Hämeenlinna]]> 1800-luku]]> 1890-luku]]> fi]]> Hämeenlinnan lyseen toverikunta]]> koulut]]> 1890-luku]]> Hämeenlinna]]> lyseot]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> koulut]]> koulurakennukset]]> Hämeenlinnan lyseo]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> rakennuspiirustus]]> 1890-luku]]> Hämeenlinna]]> koulut]]> lastenkodit]]> lastentarhat]]> päiväkodit]]> rakennukset]]> Rouvasseuran taloa laajennettiin vuonna 1895 oheisen piirustuksen mukaisesti liittämällä siihen Birger Jaarlin kadun suuntainen lisäosa. Lisäksi vanhaa osaa levennettiin lännen puolelta avokuistilla ja pesutupahuoneella. Hirsirunkoisesta talosta tuli näin L:n muotoinen, pitkä ja matala, mittasuhteiltaan empiretyylinen, mutta myös nikkarityylistä vaikutteita saanut rakennus. Empireä edustavat mm. ikkunatyyppi ja rakennuksen pilasterijärjestelmä. Räystään aluskonsolit taas ovat nikkarityyliset. Laajennetun rakennuksen pinta-ala on 430 neliömetriä. Myös ullakkokerroksessa on huoneita, joita käytettiin asuntopulan aikana lastentarhan henkilökunnan asuntoina. Pihassa oli myös erillinen pakarirakennus pyykinpesua ja ruoanvalmistusta varten.
Talon alkuaikoina rouvasseura piti talossaan köyhille tyttölapsille tarkoitettua pientenlastenkoulua. Vuonna 1856 perustettu koulu toimi ennen oman rakennuksen valmistumista ajuri Nyströmiltä vuokratuissa huoneissa. Uuden talon suurta salia seura vuokrasi erilaisia tilaisuuksia varten tuloja saadakseen. Pientenlastenkoulun ensimmäisenä opettajana mainitaan mamselli Eva Carolina Perden. Aluksi koulussa opetettiin uskontoa, käsitöitä ja päässälaskua, myöhemmin opetusohjelma laajeni käsittämään myös sisälukua, laskentoa, kirjoitusta, maantietoa ja luonnontietoa. Mamselli Perden hoiti opettajan toimensa ohella myös vuonna 1861 perustettua lainakirjastoa, joka alkuaikoinaan toimi samassa talossa.
Rouvasseuran taloon sijoittui parin ensimmäisen toimintavuotensa ajaksi myös vastaperustettu Fredrika Wetterhoffin työkoulu vuonna 1885. Rouvasväen seura luopui omasta koulustaan ja jätti sen vastaperustetun kansakoulun johtokunnan hoitoon vuonna 1871, jolloin kansakoulun ylempi tyttökoulu sijoitettiin seuran omistamaan rakennukseen. Vuonna 1875 rouvasseura perusti orpokodin, jota pidettiin aluksi vuokrahuoneistossa, koska seuran omassa talossa toimi edelleen kaupungin kansakoulu. Kaupungin valtuusmiesten vastustuksesta huolimatta rouvasseura sai oikeuden päätöksellä talonsa taas omaan käyttöönsä pari vuotta myöhemmin, jolloin lastenkoti siirtyi sinne. Lastenkodin yhteydessä toimi jonkin aikaa myös lastenseimi, johon äidit voivat jättää pienet lapsensa päivätyönsä ajaksi 30 pennin päiväkorvausta vastaan.
Vuosina 1884–1897 seura ylläpiti myös ns. kerjäläiskotia eli työkoulua kuljeskeleville lapsille. Työkodin tarkoitus oli pitää lapset pois kaduilta kerjäämästä. Lapset saivat opetusta erityisesti käsitöissä, mutta myös tavallisissa kouluaineissa, ja heille tarjottiin myös kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Rouvasseura ryhtyi myös välittämään töitä köyhille naisille. Kaupunki lopetti kuitenkin avustuksensa tälle toiminnalle, kun sen katsottiin houkuttelevan köyhää väkeä maaseudulta kaupunkiin. Seuran hyväntekeväisyystyö kuitenkin jatkui. Köyhille myytiin edullisesti kylminä talvikausina puita, joita oli ostettu myyjäisten ja arpajaisten tuotoilla. Kaupungin vähäosaiset saivat myös pieniä raha-avustuksia joululahjoiksi. Vuonna 1897 toiminta laajeni vielä sopankeittolaitoksella, josta varattomat kaupunkilaiset saivat ostaa ”hyvää ja sopivaa keittoruokaa” 10 pennin litrahinnalla. Ompelukoulukin perustettiin vuonna 1902.
Rouvasseuran lastenkoti toimi talossa aina vuoteen 1931 asti, jolloin seura lopetti toimintansa ja luovutti omaisuutensa Hämeenlinnan sisälähetysseuralle. Sisälähetysseura myi talon edelleen Hämeenlinnan kaupungille, joka perusti siihen kunnallisen lastenkodin ja kansanlastentarhan. Kunnallinen lastentarha oli aloittanut toimintansa jo v. 1928 Kaurialassa osoitteessa Armas Launiksen katu 1, ja sieltä se muutti korjaustöiden valmistuttua Kaivokadulle 1.9.1931. Rakennuksen korjaus- ja muutostyöt suunnitteli arkkitehti A. Kahma. Talon pihanpuoleisessa osassa toimi lastenkoti ja kadunpuoleisessa osassa 50-paikkainen puolipäiväinen lastentarha. Yhteinen keittiö sijaitsi talon keskellä.
Talvisodan sytyttyä lastentarhan toiminta keskeytyi ja sen tiloissa toimi Hämeenlinnan sotilaslääni. Kaupungin lastenkoti muutti pois talosta vuonna 1946, jolloin siltä vapautuneisiin tiloihin perustettiin 23-paikkainen lastenseimi. Enimmillään Kaivokadun lastentalossa oli koko- ja puolipäiväosastoilla hoidossa 113 lasta. Entinen rouvasseuran talo on ollut siis koko olemassaolonsa ajan lasten käytössä. Vuonna 2021 rakennuksessa sattui kuitenkin vesivahinko, minkä seurauksena päiväkotiryhmä siirtyi väistötiloihin. Hämeenlinnan kaupunki on linjannut, ettei Kaivokadun päiväkoti enää palaa rakennukseen.]]> Hämeenlinnan maakunta-arkisto]]> fi]]> Hämeenlinnan telefoniyhtiö]]> puhelinluettelot]]> puhelinlaitokset]]> Hämeenlinnan telefoniyhtiö]]> Hämeenlinnan telefooniosakeyhtiö]]> Hämeenlinna]]> 1891]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> aitat]]> 1890-luku]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Paananen, Vellamo]]> Keitele]]> valokuvat]]> henkilökuvat]]> 1890-luku]]> Paananen, Wellamo]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]> Varsinais-Suomi]]> Somero]]> 1890-luku]]> sillat]]>

]]> Saxelin, C. O.]]> puistot]]> juhlat]]> Parkki]]> Kaupunginpuisto]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Nyblin, Daniel]]> kartanot]]> rakennukset]]> Karlbergin kartano]]> Karlberg]]> Aulanko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> kartanot]]> Karlbergin kartano]]> Karlberg]]> Aulanko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Turku]]> kirjastot]]> luettelot]]> 1890-luku]]> Turun kaupunginkirjasto]]> sv]]> maisema]]> rakennukset]]> koulut]]> Hämeenlinnan lyseo]]> vankilat]]> Hämeen linna]]> sahalaitokset]]> Vanajavesi]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> ]]> 67.06 ITÄ]]> maatalousjärjestöt]]> toimintakertomukset]]> 1890-luku]]> 1) Walittiin kuluvaksi vuodeksi seuran ja johtokunnan esimieheksi maanviljelijä Onni Schildt Sysmästä ja wara-esimieheksi maanviljelijä D. S. von Schrowe Joutsasta sekä kirjuriksi agronomi B. D. Helenius Luhangasta. Rahastonhoitajan tehtävät otti esimies huolekseen....."
]]> Itä-Hämeen maalaisseura]]> fi]]> tulvat]]> kevät]]> kasarmit]]> varuskunta-alueet]]> Suomenkasarmit]]> Suomen kasarmit]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> Hjertzell, Fritz]]> kirkot]]> kirkkorakennukset]]> Hämeenlinnan kirkko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]> Rankka, A. V.]]> äänitteet]]> äänittiedostot]]> 1880-luku]]> 1890-luku]]> Hämeenlinna]]> koulunkäynti]]> huvit]]> koulut]]> seuraelämä]]> Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Rankka, A. V.]]> koulut]]> 1880-luku]]> 1890-luku]]> Hämeenlinna]]> huvit]]> koulunkäynti]]> seuraelämä]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Hämeenlinnan kaupungin kansankirjasto]]> kirjastot]]> Hämeenlinna]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Kaselius, Frans August]]> arkkiveisut]]> Hämeenlinna]]> murhat]]> rikokset]]> 1890-luku]]> Tampereen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Haanpää, Juho]]> pohjoispohjalainen kaunokirjallisuus]]> maaseuturomaanit]]> 1890-luku]]> arkielämä]]> kansankuvaus]]> Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto]]> fi]]> kartanot]]> Karlbergin kartano]]> Aulanko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> 1890-luku]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Iisalmi]]> valokuvat]]> Poroselkä]]> 1890-luku]]> Iisalmen kaupunginkirjasto]]> fi]]> Varsinais-Suomi]]> Nousiainen]]> 1890-luku]]> kirkot]]> kirkkorakennukset]]> sisätilat]]> Lupa kaupalliseen käyttöön pyydettävä Nousiaisten kunnankirjastosta.]]> Joensuu]]> alkoholijuomat]]> myynti]]> myymälät]]> vähittäiskauppa]]> osakeyhtiöt]]> ohjesäännöt]]> 1890-luku]]> fi]]> 37.2 OHJ]]> köyhäinhoito]]> ohjesäännöt]]> Hollola]]> 1890-luku]]> Hollolan kunta]]> fi]]> Orimattilan emäntäkoulu]]> oppilaat]]> käsityöt]]> 1890-luku]]> Orimattilan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Branders, Anders]]> Laatokan Karjala]]> Suojärvi]]> Korpiselkä]]> elinolot]]> arkielämä]]> kansanperinne]]> rakennusperinne]]> asuminen]]> ruokaperinne]]> väestö]]> 1890-luku]]> Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]> fi]]> rakennukset]]> huvimajat]]> puistot]]> Onnentemppeli]]> Aulanko]]> Hämeenlinna]]> 1890-luku]]> Hämeenlinnan kaupunginkirjasto]]> fi]]> sv]]>
Aineisto on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Aineisto on vapaasti käytettävissä. Käytön yhteydessä on mainittava lähde.]]> Orimattilan emäntäkoulu]]> johtajat]]> oppilaat]]> Syrjänne, Fanny]]> Attila, Kaino]]> 1890-luku]]> Orimattilan kaupunginkirjasto]]> fi]]> Kosunen, Liisa]]> Peiponen, Sinikka]]> Keitele]]> valokuvat]]> asuinrakennukset]]> 1890-luku]]> ]]> Keiteleen kunnankirjasto]]> fi]]>