Mies ja nainen kantamassa heiniä Vanhahongolle (3_1 Honkajoki, Kirkonkylä). Kanto-orret olivat nimeltään hamiloimet. Kuvan oikeassa reunassa Kauhajoelle johtava maantie ja oikealla takana tien varressa Vanhahongon riihi. Henkilöt tuntemattomia.
Aili Pukara esittelee sonni Jusua (2_6 Honkajoki, Pukarankylä). Taustalla talo pihapiireineen. Pukarassa vaikutti taannoin Toivo Kampin perustama Pukarankylän sonniyhdistys. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää…
Pelimanniseurue Frans Vierikon talon edessä (2_10 Honkajoki, Pukarankylä). Henkilöt vasemmalta: Yrjö Vierikko, Vieno Rantee, tuntematon ja Arvo Rantee. Julkaistu aikaisemmin teoksesssa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 125.
Pikkuluoman perkaustyömaa (2_13 Honkajoki, Pukarankylä). Henkilöt tuntemattomia. Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1938. Julkaistu aikaisemmin teoksissa Kotikylä - Pukara Saunaluoma (Kankaanpää 1988) s. 143 ja Menneitä muistellen (Hämeenlinna 1996) s. 86.
Pukarassa sijaitseva Saunaluoman kansakoulu rakentamisvaiheessa (2_14 Honkajoki, Pukarankylä). Kuvaan kirjoitettu vuosiluku 1935, jolloin koulu myös aloitti toimintansa. Koulukäytössä vuoteen 1969. Rakennusurakoitsijana Julius Wartti Karvian…
Ryhmäkuva jonkin kurssin päätteeksi Vanhahongon navetan oven edustalla (3_22 Honkajoki, Kirkonkylä). Etummaisena nuorin tytöistä Anja Vanhahonko. Takarivissä toinen vasemmalta Elma Vanhapaasto ja neljäs vasemmalta Alma Vanhapaasto. Muut henkilöt…
Ryhmäkuva jonkin kurssin päätteeksi Vanhahongon pihassa (3_23 Honkajoki, Kirkonkylä). Edessä kuusi samaa tyttöä kuin kuvassa 3_22, käsissä ilmeisesti todistuksia. Takana kaksi nuorempaa poikaa ja tyttö. Henkilöt tuntemattomia. Taustalla Vanhahongon…
Toisen rivin keskellä opiston johtaja Fanny Syrjänne (valkohiuksinen, kädet ristikkäin), hänen vasemmalla puolellaan Eine Kukkonen ja oikealla puolellaan Elinen Vuorio ja Edit Kotioja.
1930-luvulla kuivuus oli kova Inarissa kesäaikaan ja metsäpalot riehuivat ympäri kuntaa. Miehiä haettiin taloista sammutustöihin, vaikka oli heinäaika. Sammutuskeinoina olivat kuokka ja kirves.
Tarina kertoo Inarin metsäkaupoista 1920- ja 1930-luvulla. Toinen tarina kertoo Kolttakönkään hotellista ja englantilaisista, jotka tulivat lohenpyyntiin. Paikalliset asukkaat toimivat heille soutajina.
Uno Waenerberg vastasi postin kuljettamisesta Ivalosta Inariin. Inarista posti jaettiin kantopostina eteenpäin. Työhön tarvittiin kymmenkunta miestä kesäaikaan. Talvella postia kuljetettiin poroilla, jolloin miehiä tarvittiin vähemmän. Aholan kotiin…
Inarin ensimmäinen myymäläauto toimi 1930-luvulla. Se oli tavallinen kuorma-auto, johon aamulla lastattiin myytävät tavarat. Petsamossa oli uitto ja uittomiehille käytiin myymässä tavaraa. Matkalla poikettiin taloissa. Työaikoja ei varsinaisesti…
Isä oli mäkitupalainen. Savotassa ollessaan 1930-luvulla hän osti hevosen, joka oli hiukan kallis, eikä hän sitten pystynyt hevosta maksamaan. Niin hän joutui välillä ilmaiseksi rengiksi. Isä oli hevosmies, hän piti paljon hevosista.
Kerttu Niemi työskenteli Liinahamarissa ruokalassa ja tutustui samalla myös kolttaväestön elämään. Erityisen vaikutuksen teki komeasti pukeutunut Koltta-Santeri jolla oli iso timantti kädessään. Koltta-Santeri toimi Liinahamarissa pihamiehenä…
Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa
